Keskustelut Metsänomistus Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 203)
  • Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

    Kuinka moni puuntuottaja on tuon YHTEISEN linjauksen kannalla? Minä en ole. Enkä tunne muitakaan puuntuottajia, jotka olisivat.

    Ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävä taso on luokkaa 10000. Hirvi EI OLE metsälaji, vaan PENSAIKKOLAJI. Sen ydinhabitaatteja ovat suot ja tunturit. Jatkuvan laidunnuksen seurauksena eniten laidunnetut lajit (rauduskoivu, mänty, haapa) häviävät ravinnoksi kelpaamattomille lajeille kuten kuuselle. PAJULLA hirven sylki kiihdyttää katkaistujen oksien kasvua, mikä tihentää PENSAIKKOJA entisestään.

    Haavalla ei SATTUMALTA elä eri eliölajeja enemmän kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Hirvi on viimeiset 40 vuotta estänyt tämän elintärkeimmän puulajin uusiutumisen kaikkialla muualla kuin sähköaitojen sisällä.

    Haapa on AINOA männynjuurikääpää kestävä puulajimme. Männynjuurikääpä leviää nopeasti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta.

  • Puun takaa

    Kyllä minuakin saattaisi hieman hirvittää mennä metsään, jos olisin
    yhtä paljon vuosien ajan hirvenmetsästäjiä julkisesti täällä mollannut…

    raivuri

    Olen pitkään koitellut vältellä tätä ketjua, mutta pakkohan se on…

    MJO:lle voisi tehdä ihan hyvää ymmärtää se, että osa tuosta huikeasta kasvusta menee ”vääriin” puihin. Turha sitä on tuijottaa. Tarkoitan hoitamattomiin (lehtipuu)tiheikköihin. Montaakaan metsänomistajaa ei varmasti innosta uudistaa hirvien ”hoitamaa” männyn taimikkoa uudelleen. Saatika raivata myöhemmin tuota hirvien pilaamaa taimikkoa energia-asentoon.

    Toisaalta jos metsästys vapautettaisiin, niin en välttämättä ainakaan syksyllä yhtä paljoa kulkisi metsässä.

    MJO

    MJO:lle voisi tehdä ihan hyvää ymmärtää se, että osa tuosta huikeasta kasvusta menee ”vääriin” puihin. Turha sitä on tuijottaa. Tarkoitan hoitamattomiin (lehtipuu)tiheikköihin. Montaakaan metsänomistajaa ei varmasti innosta uudistaa hirvien ”hoitamaa” männyn taimikkoa uudelleen. Saatika raivata myöhemmin tuota hirvien pilaamaa taimikkoa energia-asentoon.

    Ovatko mainitsemasi tiheiköt aiheuttaneet hirvet? Sanotaan myös, että varjossa (tiheikössä) kasvanut männyntaimi maistuu paremmin hirvelle. Lisäksi kasvu on paljon hitaampaa tiheikössä, joten tuhoalttius kestää useamman vuoden verrattuna hoidettuun taimikkoon. Tälläkin keskustelupalstalla on moni viitannut tähän aiheeseen.

    Toisaalta jos metsästys vapautettaisiin, niin en välttämättä ainakaan syksyllä yhtä paljoa kulkisi metsässä

    Moni ei tiedä, että yksin metsästäminen on paljon haastavampaa, kuin porukalla pyynti. Sanovat kaikki tietävät ”ei metsästäjät” mitä tahansa.

    Lisäksi alueista tulisi varmaan paljon rikkinäisempiä, joten koira pyyntikin tulisi olemaan paljon vaikeampaa. Koska monet metsänomistajat haluaisivat tehdä ”tilin” hirvenlihalla ja samalla estäisivät muiden tulemisen omille maillensa.

    Esim. Minulla on metsäalue, jossa hirvet viihtyvät hyvin kesäisin ja siirtyvät talveksi muualle. Tällä alueella ei varmasti ampuisi hirviä ilmaiseksi kukaan ulkopuolinen.

    Gla

    Timppa: ”On tosi hellyttävää lukea noita eimetsästäjien kannanottoja asioista, joihin he eivät millään tavalla halua tuolla luonnossa ottaa osaa. Siis metsästykseen ja järjestötoimintaan mukaan ja siellä päättämään. ”

    Muistanko oikein, että sinulla ei ole omaa metsää?

    MJO

    Hirvestä saisi helposti 1000 euroa per raato, sarvipäästä enemmän ja lihat jäisi vielä maanomistajalle. Keskieuroopasta riittää varakkaita metsästäjiä. Hirvet tulisikin saada metsänomistajan omaisuudeksi jo 5 hehtaarin tilalle. Tämä mahdollistaisi metsästysmatkailun ja metsänomistajan tulojen kasvun. Tuhojakin siedettäisiin paremmin kun hirvestä olisi tuloja. Vasemmiston maattomat metsästäjät ovat tietenkin tätä vastaan.

    Varakas metsästäjä keskieuroopasta ei tule uudestaan, jollei hirviä saa ammutuksi. Eli hirvikanta täytyy olla suuri. Eikä rikkaita metsästäjiä riitä ihan jokaiselle maanomistajalle. Lisäksi he ostavat elämyksiä, johon ei riitä pelkkä hirvitornissa kökötys. Joidenkin täytyisi tyytyä ainoastaan taimikkotuhoihin. Veikkaan, ettei alle 1000 ha alueella sisältäen vieraiden majoituksen täydellä ylläpidolla kannattaisi edes yrittää.

    5ha petsäpalstan omistajille pelkkää haavetta.

    mehänpoika

    Timppa:
    ””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
    1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
    2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””

    Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen.

    Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.

    (Vastaus karkasi…, joten jatkan) Eläinsuojelulliset tavoitteet paranisivat huikeasti hirvikannan pienentymisen vuoksi. Kun olisi vähemmän hirviä, tuli niitä metsästettäessä vähemmän haavikkoja. Samoin maantieliikenteessä tulisi vähemmän hirvikolareita ja niissä vammautuneita hirviä. Ihmisten turvallisuuden paraneminen myös maanteillä pitäisi olla kaikkien metsästäjien tavoitteena.

    5000 hirvieläinkolaria vuodessa on selvästi liikaa. Se ja niissä luokkaantumiset aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, jota rahalla tai hirvestyksen virkistysarvolla ei voi korvata.

    mehänpoika

    Timppa:
    ””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
    1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
    2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””

    Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen. Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.
    Tämä vastaus joutaa poistaa!

    vänkäri

    En ole erikoisemmin ottanut kantaa hirvikeskusteluihin mutta jos kumminkin näitä tänä syksynä nähtyä ja kuultua tässä. En oikein ymmärrä näitä hirvikannan lisäämistä tai edes nykyisellään säilyttämistä kannattavia puheita. Varmasti on alueita, jossa hirvikanta on pieni ja olkaa siitä onnellisia. Täällä meillä päin ei hirvistä todellakaan ole tänäkään vuonna pulaa. Lupamäärän voisi vaikka tuplata nykyisestä 15:sta ilman sukupuuton tai muun näivettymisen uhkaa. Mutta kun ei niin ei.

    Männyntaimikoissa jälki on aika karua katseltavaa. En väitä, että olisin laukannut koko kulmakunnan taimikot läpi, riittävästi kumminkin. Yhdellä n. 40 hehtaarin tilalla usean hehtaarin taimikkotuho, jonka seurauksena alueelle jää raivauksessa luontaisesti syntynyt kuusentaimikko höystettynä siellä täällä olevilla koivuilla. Suuremman alan omistavalla useamman kymmenen hehtaarin tuhot toistamiseen. Kuiville kankaille kun ei oikein sitä kuusta kannattaisi lykätä eikä ehdi kuulemma kokopäiväisesti leipätyöltään hirvipaimenena olla. Ja lisää löytyy. Näin siis ns. alhaisen hirvikannan aikana! Mitähän sitten mahtaa tapahtua kun hirvikanta on maanlaajuisesti riittävän korkealla tasolla?

    Metsuri motokuski

    Tänäkin päivänä ulkomaisilla metsästäjillä on mahdollisuus osallistua hirvijahtiin. Maksullisia jahteja on saatavissa jos vain halutaan. Täytyy muistaa että varsinainen metsästys on aika pieni osa tästä ulkomaalaisten vierailujen työsarkaa. Siihen liittyy matkat, ylläpidot, kuljetukset ja mieluimmin vielä saalistakuu. Se sitoo paljon voimavaroja sitä voi varmaan jokainen halukas kokeilla. Se että jollain ulkomallaisten vierailulla saataisiin joidenkin alueiden hirviongelmat poistettua on melkoinen harhaluulo tai sitten että he hoitaisivat hirvikannan laskun johonkin tiettyyn tasoon Suomessa.

    Vänkäri kirjotti hirvien määristä ja ilmoitti kuinka hyvä tilanne heillä on hirvikannan suhteen. Täytyy samalla huomioida että joka paikassa asia ei näin ole. Sen vuoksi hirvikantaa tulee käsitellä hirvitalousalueen sisällä eikä niinkään koko suomen kantana. Hirvillä on tyypillistä laumaantua joihinkin alueille ja siten kanta ei koskaan jakaudu tasaisesti joka paikkaan. Aivan kuten suurpedoillakin on tapana.

    Minusta jessen ajatukset hirvimetsästyksestä ja hirvikoirien koulutuksesta ovat niin puuta heinää että lienee parasta vain perehtyä niiden koivujen kasvatukseen ja varmistamaan tätä Suomen energiahuoltoa kotimaisella energialla. Se lienee kuitenkin jessen parasta osaamisaluetta.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ””Hirvillä on tyypillistä laumaantua joihinkin alueille ja siten kanta ei koskaan jakaudu tasaisesti joka paikkaan. Aivan kuten suurpedoillakin on tapana.””

    Ko. nimimerkki tunnustaa hirvien epätasaisen jakautumisen olemassaolon. Tuosta tunnustuksesta johtuen voisi tiedustella: miten tällaisen eläimen kanssa voi tuloksellisesti harjoittaa vuotuisilla pyyntiluvilla rajoitettua hirvenmetsästystä ilman, että siitä ei tulisi pahaa ristiriitaa naapuriseurueiden ja puuntuottajien kanssa? Onhan hirvestäjille hirvisaalis tärkeää, samoinkuin puuntuottajille hirvieläinten lihaksi hyvin usein jalostuvat puun taimet.

    Hyvin vähän näyttää Metsuri motokuski tuntevan ”suurriistan” elintavoista, kun väittää suurpetoja laumaeläimiksi. Mielestäni Suomessa vain susi kuuluu laumaeläimiin. Niitäkin meillä siedetään niin vähän, että vain haukkuvat ajokoirat voivat jäädä niiden saaliiksi.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 203)