Keskustelut Metsänomistus Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 203)
  • Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

    Kuinka moni puuntuottaja on tuon YHTEISEN linjauksen kannalla? Minä en ole. Enkä tunne muitakaan puuntuottajia, jotka olisivat.

    Ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävä taso on luokkaa 10000. Hirvi EI OLE metsälaji, vaan PENSAIKKOLAJI. Sen ydinhabitaatteja ovat suot ja tunturit. Jatkuvan laidunnuksen seurauksena eniten laidunnetut lajit (rauduskoivu, mänty, haapa) häviävät ravinnoksi kelpaamattomille lajeille kuten kuuselle. PAJULLA hirven sylki kiihdyttää katkaistujen oksien kasvua, mikä tihentää PENSAIKKOJA entisestään.

    Haavalla ei SATTUMALTA elä eri eliölajeja enemmän kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Hirvi on viimeiset 40 vuotta estänyt tämän elintärkeimmän puulajin uusiutumisen kaikkialla muualla kuin sähköaitojen sisällä.

    Haapa on AINOA männynjuurikääpää kestävä puulajimme. Männynjuurikääpä leviää nopeasti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta.

  • mehänpoika

    MOJ:
    ””Ps: Luontainen kanta on se mikä on!””
    – Täysin virheellinen väittämä MOJ:ltä. Nykyinen hirvikanta on pyyntiluvilla ja metsästysseurojen omilla tilapäisillä rauhoituksilla metsästäen aikaansaatu hirvien talvelle jäänyt määrä, josta ei ole kovin tarkkaa tietoa.

    Oikeampi lause kuvaisi luontaista hirvikantaa ehkä paremmin:
    Suomen luontainen hirvikanta muodostuisi ehkä 5-10 vuodessa, kun ensin KAIKKI hirvien metsästystä koskevat rajoitukset olisivat poistettu.

    Siis täsmälleen sama järjestelmä, joka oli karhujen osalla ennen karhukannan kasvatukseen tähtääviä säädöksiä. Siis kaikki metsät ja pellot olivat karhunmetsästäjillä vapaassa käytössä, kunhan oli laillinen ase, aseenkantolupa ja näyttö riittävästä ampumataidosta.

    Metsuri motokuski

    Tosi hyviä kannaottoja tulee kirjoittajilta ja ilmeisesti ollaan yhtämieltä siitä että me kaikki haluaemme elinvoimaisen ja terveen hirvikannan Suomessa. Nyt on vain kysmys kannan suuruudesta. Hyvä niin. Minusta hirvikantaa tulee käsitellä enemmänkin hirvitalousalueen kantana kuin koko Suomen kokokanta-arviona. Onhan selvä että geneettisesti terve kanta pysyy vain niilla alueilla joilla hirvet asuu ja lisääntyy. Sen vuoksi kyseinen kanta tulee olla niin riittävä että varmuus siitä saadaan. On selvää että jos kanta jollakin hirvitalousalueella ajetaan liian alas mahdollisuus sukusiittoisuuteen lisääntyy sekä perimän kautta tulevat sairaudet yleistyvät.

    On myös luonnollista että kannan vaihtuvuutta talousalueelta toiseen tapahtuu ja näin kanta ”sekoittuu” sopivasti. Mutta jos kanta ajetaan AC:n lukemiin tulee sellaisia vierekkäisiä hirvitalousalueita joissa kannan geneettistä puhtautta ei voida varmistaa. Sen vuoksi joudumme vain sietämään ja myös valitettavasti metsänhoidossa huomioimaan tietyn tasoinen elinvoimainen hirvikanta. Seuraava ”uhka” lienee kuusien taimikoille kauriiden aiheuttamat vahingot. Se eläin onkin siten vapaata riistaa kaikille metsästäjille.

    MJO

    Oikeampi lause kuvaisi luontaista hirvikantaa ehkä paremmin:
    Suomen luontainen hirvikanta muodostuisi ehkä 5-10 vuodessa, kun ensin KAIKKI hirvien metsästystä koskevat rajoitukset olisivat poistettu.

    Se olisi poliitinen päätös kannan säätelystä, kuten sitä tehdään tänä päivänäkin! Jos hirvi rauhoitettaisiin, niin silloinkin Suomeen saataisiin luontainen kanta. Vaikkakin se ei luontainen kanta monia miellyttäisi.

    Jos poliitisella päätöksellä armeija pistettäisiin lahtamaan esim. kaikki karhut, niin voitaisiinko todeta karhu ei vain kuulu suomen luontaisiin eläimiin?

    Siis täsmälleen sama järjestelmä, joka oli karhujen osalla ennen karhukannan kasvatukseen tähtääviä säädöksiä. Siis kaikki metsät ja pellot olivat karhunmetsästäjillä vapaassa käytössä, kunhan oli laillinen ase, aseenkantolupa ja näyttö riittävästä ampumataidosta.

    Koska karhu on ollut lainsuojaton?

    Ps. MOJ vain itsellesi pusikkojenkasvatti.

    mehänpoika

    MOJ:
    ””Koska karhu on ollut lainsuojaton?”””

    Ehkä viellä 1960-luvun paikkeilla karhun sai ampua, kunhan vain oli laillinen ase. Aseenkantoluvasta tai ampumataidosta en muista. Pienoskiväärillä piti osua korvan juureen. Karhuja ja hirviä oli silloin hyvin vähän.

    Tuo hirvien terveys on kovasti huolenasi. Miksiköhän et huolehdi metsien terveydestä (juurikääpäalueet ym), kun et ole hirvikannan leikkausten kannalla? Sinähän sahaat oksaa takapuolesi alta, jolla istut!

    Samoin lapsesi ja lastesi lapset saavat kärsiä nälkää tulevaisuudessa nykyisten mielipiteittesi takia. Teidänlaistenne mielipiteet pitävät valtiollista hirvipolitiikkaa pystyssä. Olisi jo korkea aika tehdä ajatusmaalimaanne selvä muutos!

    MJO

    Pusikonpoika:
    Ehkä viellä 1960-luvun paikkeilla karhun sai ampua, kunhan vain oli laillinen ase. Aseenkantoluvasta tai ampumataidosta en muista. Pienoskiväärillä piti osua korvan juureen. Karhuja ja hirviä oli silloin hyvin vähän.

    Siis milloin vain ympärivuoden ja vaikka Mannerheimintielle? Ehkä sitä harrastettiin, muttei se luvallista ollut.

    Pusikonpoika:
    Tuo hirvien terveys on kovasti huolenasi. Miksiköhän et huolehdi metsien terveydestä (juurikääpäalueet ym), kun et ole hirvikannan leikkausten kannalla? Sinähän sahaat oksaa takapuolesi alta, jolla istut!

    En ole maininnut sanallakaan hirvien terveydestä. Minä olen istuttanut viime vuosina pelkästään mäntyä hakattujen kuusikoiden tilalle ja 2001 vuoden taimikko alkaa olla 5 metristä. Tietysti sieltä pari latvaa oli napattu, mutta nekin poistettiin taimikonhoidossa. Kyllä ne hongikot humisee tulevaisuudessakin. Enempi olen huolissani vähenevästä metsäteollisuudesta ja EU päätöksistä.

    Pusikonpoika:
    Samoin lapsesi ja lastesi lapset saavat kärsiä nälkää tulevaisuudessa nykyisten mielipiteittesi takia. Teidänlaistenne mielipiteet pitävät valtiollista hirvipolitiikkaa pystyssä. Olisi jo korkea aika tehdä ajatusmaalimaanne selvä muutos!

    Miksi?? Metsät kasvaa enemmän kuin koskaan ennen. Jos vuosittainen kasvu on yli 100 milj. m3 ja puuta käytetään ainoastaan 60 milj. m3. Palataan asiaan kun puun käyttö olisi edes lähelläkään kasvua. Vai hirvituhot ajavat suomeen nälänhätään, voi zsiisus mikä ääliö!

    mehänpoika

    MOJ:
    ””Miksi?? Metsät kasvavat enemmän kuin koskaan ennen. Jos vuosittainen kasvu on yli 100 milj. m3 ja puuta käytetään ainoastaan 60 milj. m3. Palataan asiaan kunhan puun käyttö olisi edes lähellekään kasvua. Vain hirvituhot ajavat Suomea nälänhätään, voi zsiisus mikä ääliö!””

    – Metsämme kasvaisivat paljonkin nykyistä enemmän ja paljon laadukkaampaa puuta, jos kaltaisesi omaan napaansa tuijottajat olisi jo aikoja sitten tuomittu tuottamuksellisesta metsien hävityksestä. Näin olisi kuulunut menetellä, jos olisi ajateltu ylisukupolvisesti ja yhteiskunnan etua ajatellen.

    Nykyisin puuntuotannon kannattavuus olisi parempi, kun turhat taimikoiden hoitotyöt ja hirvien vuoksi epäonnistumiset uudistamisessa olisivat jääneet vähäisemmiksi. Kannattavampi puuraaka-aineen tuotanto lisäisi kilpailukykyä ja poikisi melko nopeasti lisää uusia jalostuslaitoksia ja työpaikkoja.

    Et ole varsinaisesti puhunut mitään hirvien terveydestä kuten kumppanisi Metsuri Motokuski, mutta tunnut hyväksyvän hänen ajatuksensa hirvien terveyden ja geeniperimän parantamiseksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä Metsuri Motokuskin kanssa. Toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi vaan ovat toisenlaiset. Pyyntiluvista luopuminen ajaa saman asian, mutta siitä hyötyy myös kansantalous ja koko talouselämä työttömiä kansalaisia myöten.

    MJO

    Pusikonpoeka:
    – Metsämme kasvaisivat paljonkin nykyistä enemmän ja paljon laadukkaampaa puuta, jos kaltaisesi omaan napaansa tuijottajat olisi jo aikoja sitten tuomittu tuottamuksellisesta metsien hävityksestä. Näin olisi kuulunut menetellä, jos olisi ajateltu ylisukupolvisesti ja yhteiskunnan etua ajatellen.

    Itsehän kirjoitit aikaisemmin, että 60-luvulla oli erittäin vähän hirviä. Joten laatutukkia tuskin olisi paljoa enempää tarjolla.

    Joo, kaikille on selvää kuka täällä tuijottaa pelkästään omaa napaa ja muutamaa syötyä männyntainta. Minun on vaikea tuijottaa omaa napaa, kun en edes ole metsästänyt hirviä vuoden 2006 jälkeen.

    Pusikonpoeka:
    Nykyisin puuntuotannon kannattavuus olisi parempi, kun turhat taimikoiden hoitotyöt ja hirvien vuoksi epäonnistumiset uudistamisessa olisivat jääneet vähäisemmiksi. Kannattavampi puuraaka-aineen tuotanto lisäisi kilpailukykyä ja poikisi melko nopeasti lisää uusia jalostuslaitoksia ja työpaikkoja.

    Uskotko tuota itsekään? Siitä huolimatta kasvu 100milj. m3. Puuta riittäisi useampaankin tuotantolaitokseen.

    Pusikonpoeka:
    Et ole varsinaisesti puhunut mitään hirvien terveydestä kuten kumppanisi Metsuri Motokuski, mutta tunnut hyväksyvän hänen ajatuksensa hirvien terveyden ja geeniperimän parantamiseksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä Metsuri Motokuskin kanssa. Toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi vaan ovat toisenlaiset. Pyyntiluvista luopuminen ajaa saman asian, mutta siitä hyötyy myös kansantalous ja koko talouselämä työttömiä kansalaisia myöten.

    Itse voisin ajatella. Esim. vasojen pyyntiä jonkin aikaa ilman kaatolupia. Tällöin voisi kannan ikäjakauma parantua ja runsailla hirvialueilla verotus voisi olla suurempaa. Tuo lupa- ja pyyntiaikavapaa metsästys on täyttä utopiaa.

    mehänpoika

    MOJ:
    ””Tuo lupa- ja pyyntiaikavapaa metsästys on täyttä utopiaa!””

    Hirvieläinten ja karhujen osalta pyyntiaikaohjeet voisivat olla suosituksia. Ko. eläinten metsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista on hirvi- ja karhukantojen kohtuullistamisen kannalta kaikkein tärkentä. Pyyntiajatkin voi olla ennalta määrätyt, mutta niillä ei pidä pyrkiä rajoittamaan selvien vahinkoeläinten vähentämistä.

    Utopiaa tai ei!
    Toimenpiteellä ei ole muita kuin myönteisiä vaikutuksia. Ko. vaikutukset on lueteltu muissa yhteyksissä moneen kertaan. Luopumisen syyt olisivat lähinnä taloudellisia. Siksi olisi metsästäjien syytä venyttää omaa tuntoaan ja kertoa syyt, miksi pyyntiluvista ei pitäisi luopua? Taloudellisia syitä tuskin löytyy.

    Timppa

    Metsästäjät ovat näilläkin palstoilla kertoneet aika monta kertaa, miksi hirvien pyyntiluvista ei voi luopua. Nykyisin metsästys on säänneltyä ja tapahtuu porukan sisäisen kontrollin valvonnassa. Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
    1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
    2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet. Eihän se pikkupläntin omistaja voisi mennä luvallisesti seuraamaan haavakkoa naapurin puolelle. Tuollaisessa villissä puuhassa olisi mukana aina sellaisia, joille mitkään hyvän metsästystavan säännöt eivät tule mieleen. Siksi ammutaan miten sattuu ja jos ei kaadu, niin annetaan jäädä kitumaan.
    3. Ei tietenkään olisi haavakkoja jälestäviä koiriakaan, sillä kuka olisi valmis huolehtimaan koirasta läpi vuoden ja uhraamaan omaa aikaansa sen kouluttamiseen, sillä eihän koiraa voi käyttää sirpaleisilla alueilla.

    Velipoika metsästää Jyväskylän lähellä. Ensimmäisenä jahtipäivänä näkivät yhden hirven. Toisena vähän vähemmän.

    Me nähtiin kyllä vähän enemmän. Tusina metsästäjiä ja kaksi koiraa sai ensimmäisenä viikonloppuna saaliiksi yhden pyyn (törmäsi autoon) ja kuolleen vasan (oli pudonnut itsekseen kalliolta ja haisi)

    Se hirvipolittiikka ei tiettävästi vähennä tai lisää hirviä. Hirvet hoitavat itsestään lisääntymisen ja metsästäjät harventamisen. On tosi hellyttävää lukea noita eimetsästäjien kannanottoja asioista, joihin he eivät millään tavalla halua tuolla luonnossa ottaa osaa. Siis metsästykseen ja järjestötoimintaan mukaan ja siellä päättämään.

    jees h-valta

    Mikään noista Timpan kolmesta kohdasta ei ole muutosta nykyiseen. Kyllä pelottaa tuo nykyinenkin metsäurhojen ampumakyky. Hirvien vammautumisen on lähes aina tähänkin asti hoitanut luonto. Harvoin lykästää jahtiporukalla. Koirien koulutus pitäisi tähdätä hirven paikallaan pysymiseen eikä niiden ajamiseen.
    Paikallaan olevaan voi joskus osua ”sokeakin” jahtaaja.
    Ihan normimetsästäjä tietää säännöt kyllä. Aika hukassa kyllä tuntuu nykyisellään olevan mutta jos sitten hirvi ja ihminen on kuitenkin helpompi erottaa kuin metsäkanalintu ja ihminen.
    Pelkään muuten nyt paljon enemmän metsään mennessä kuin aiemmin syksyn mittaan. Syytä voitte varmaan arvailla.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 203)