Minun huomioni kiinnittyi lähinnä vertailuaineiston hintojen puuttuminen. Ei ollut taimien hintoja mainittu, ei suojauksien hintoja, ei siis mitään. Oli vain eräänlainen TOP-7:n lista. Hybridihaavan kasvattajana tuo vertailu ei oikein ihastuta. H-haapa oli vertailun toiseksi kallein (tammi kallein). Perusteluna että aita tekee hybridihaavasta kalliin. Minusta sen kalleuden tekee suomen hirvipoliittinen linja. H-haapa osaa kyllä kasvaa ilman aitaakin. Minulla on Porin Noormarkussa parin hehtaarin sekametsä jossa aika iso osa on hybridihaapaa, olisi kaikkikin jos taimien saanti ei olisi silloin takunnut. Ei ole aitaa ympärillä, ei taimisuojia, ei muokattuun istutusta. Ja ala on ehdottomasti minun alojen paraslaatuisinta hybridihaavikkoa. Muokkaus on ilmaantunut epäonnistuneeksi hybridihaavan istutukseen. Sillä saadaan vain ongelmaksi joko kuusi,koivu,tai mäntymetsä alle. Se vain hankaloittaa jatkotoimia. Hybridihaapa voitaisiin silti unohtaa ja ruveta kasvattamaan maahdollisimman hyvälaatuista tavis-metsähaapaa suureen tuotantoon. Niin murskaava ei ero kasvussa ole hybridin eruksi. Tammi sopisi loistavasti sekaviljelyyn metsähaavan kanssa. Minulla on luontaisia tullut joukkoon ja ne viihtyvät haavikossa erinomaisesti. Tämä alkuun. Olisin ehkä osannut paljonkin avustaa Metsälehteä hybridihaavan kasvatuksen ja käytön käytännön osaamisessa. Sekä hirvituotannon että lehtipuutuotannon yhteensovittamisessakin. Muut puulajit kuten Tervaleppääkin löytyy H-vallassa aivan hienokasvuinen vanhassa peltoheitossa. Myös lehtikuusta. Eikä kaikista kauheaa vaivaa ole eikä kallistakaan. Potentiaalia olisi kuusta korvata. Juttunne ei tukenut asiaa.