Eli teollisuudesta se tarve sosialisoida on siis lähtenyt. Ja vuoristoneuvokset takapiruina.

Riittää mehtäukolla askaretta. Taimikonhoidon ja nuorenmetsänhoidon rästit ovat miljoonan hehtaarin luokassa. Jos nämäkin hehtaarit olisivat jk metsänhoidon piirissä, hoitorästejä ei olisi. Mehtäukko jaksaa tarjoilla näitä hoitamattomia jaksottaisen metsiä jk metsinä. Pidä vaan ominasi, kelpaavatko edes sosialisoitavaksi?

Kun nuorena miehenä harrastin jk:ta, kyllästyin siihen, koska siinä oli niin paljon työtä. Koko ajan sai olla korjaamassa tuulenkaatoja ja pystyyn kuolevia, raivaamassa ja heinäämässä sekä täydennysistuttamassa.

Niin se on,  kolme edellistä  selittäjää eivät ole olleet   jk- metsässä nuo ovat jotain muuta mistä he puhuvat: ”  sai olla korjaamassa tuulenkaatoja ja pystyyn kuolevia, raivaamassa ja heinäämässä sekä  täydennysistuttamassa:”    — Paljaalla maalla noita haittojahan ei ole kotvaan  eikä muutakaan myytävää puuta, sijoittaja  joutaa rahatta tarpomaan turvetta nurin, tamppaamaan 45 vuotta ja kantelemaan vesonta välineitä +bensaa. Seuraava ”isäntä”  sitten korjaa rahat.  Muistakaa hakea niitä avustuksia! Niillä konsernit ohjaa riukutuotantoa.    Mikäli kerkeätte ja kykenette niin  olisi ensin  hyvä käydä jossain  selvittämässä itsellenne mistä selitätte!   Visa on kyennyt tuhoamaan  oman  jkoo jutunkin, no  onhan sekin mahdollista.

Perko: ”sijoittaja  joutaa rahatta tarpomaan turvetta nurin, tamppaamaan 45 vuotta”

Koska olen kaikki metsäni ostanut, tiedän kyllä aika tarkkaan, kuinka kauan mihinkin kuvioon  menee rahaa, ja milloin niistä sitä alkaa tulla, eli minulle on aivan turha selittää noita 45 vuoden tamppausjuttuja. Minulla koivikot ovat siinä iässä jo kasvamassa uutta kierrosta, ja kuusikot ja männiköt ovat loppukasvatusvaiheessa, ja niiden 2-3 harvennuksen tulot sijoitettuna. Hyvähän sitä on täällä Perkon kaikkia höpö-tarinoitaan kirjoitella, kun ei ole käytännön tiedot ja kokemukset sormenpäitä näppäimillä jarruttamassa.