Keskustelut Metsänomistus Metsälehden tapaaminen Pudasjärvellä 3.-5.8.2012

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 146)
  • Metsälehden tapaaminen Pudasjärvellä 3.-5.8.2012

    Palstalaisten ”perinteinen” tapaaminen on jälleen suunnitteilla! Ajankohta tulee olemaan 3.-5.8.2012. Tällä kertaa paikkana on Pudasjärven Sarakylä. Majoituspaikaksi on varattu Piipposen pirtit.

    Järjestejänä toimii allekirjoittanut, jolle voi ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen: tuomas.pihlaja@pp.inet.fi. Ilmoittautumiset ainoastaan sähköpostilla (tai kasvotusten!)

    Lisäksi Facebook:n käyttäjät löytävät tapahtuman osoitteesta: http://www.facebook.com/events/204790682970284/ (huom. rikkoutuva linkki!)

    Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi mainita mm. nimimerkki palstalla, nimi, majoitustarve (pe-su, pe-la tai la-su), halukkuus lauantain yhteiseen ruokailuun… Hinta 2 yön majoitukselle ja lauantain ruokailulle on n. 35 €. Hinta tarkentuu lähempänä tapahtumaa, kun tiedämme osallistujamäärän tarkemmin..

    Ylläolevalla hinnalla ilmoittautumista kestää 1.7.2012 asti… Sen jälkeen tuplahinta… (Heh… Vitsi… Eihän näitä nyt Suuren Savotan malliin järjestetä… Eihän?)

    Ilmoittautuneita on tällä hetkellä 7 nimimerkkiä ja 2 ”seuralaista”. Mukaan mahtuu vielä…

    Edit: Päivitetty osallistujamäärä 13.5.2012

  • jees h-valta

    Ilmeisesti antonin kölin ali veto on epäonnistunut kun vieläkin tuota uhopuolta tyrkkää.

    6tukki

    Lämpimät kiitokset Tuomakselle järjestelyistä, osanottajille miellyttävästä seurasta ja Piipposen Eskolle mahtavasta tukikohdasta.

    Syömistä ja särvintä riitti ja paikasta toiseen siirryimme tilataksilla ”metsäherrojen malliin”. Saunojakin oli tukikohdassa käytettävissä peräti kuusi (6tukkia määrä miellytti).

    Saimme selkeän kuvan siitä, miten nuo pohjoisten kairat oli kituvista kankaista muutettu hyvin kasvaviksi metsiksi. Lisähöysteenä kuulimme myös miten merkityksellisiä Osaran aukkojen hakkuut, -auraukset ja -istutukset olivat olleet alueen asukkaille tarjoamalla metsänhoidollisissa töissä jopa tuhannelle ihmiselle kerrallaan työtä ja toimeentuloa. Osaran aukkojen hakkuista, kulotuksesta, aurauksista, kylvöistä ja istutuksista osanottajilla oli mahdollisuus myös hankkia ihan dokumentääristä tietoa, sillä Piipposen Eskolla oli myytävänä vasta valmistunutta teosta ”Osaran Aukeat”.
    Runsaasti kuvitetusta teoksesta kävi hyvin selville, miten tuo 20 000 hehtaarin ”savotta” hoidettiin.

    Meikäläistä melkeinpä harmitti, ettei onnistuneella tapahtumalla ollut runsaanpaa osanottoa…

    MetsäKortesalmi

    Itseasiassa telakaivurilla tehdään monenlaista muokkaustyötä: pelkkää laikutusta, kääntömätästystä ja mätästystä sekä ojitusmätästystä. Saatetaanpa kaivaa joku tarvittava kuivatusojakin sekä parantaa kulkuyhteyksiä kuviolle. Auraus, säätöauraus, vaotus – rakkaalla lapsella on monta nimeä – on edullinen ja tehokas sekä nopea maanmuokkausmenetelmä. Sen yksi haittapuoli mätästykseen verrattuna on se, että se ottaa tehokkaammin luonnontaimia, koska rikottua maanpintaa on enemmän. Tästä voi olla joskus hyötyäkin, mutta tekijäpulan vaivatessa se tietää myös ylimääräisiä kustannuksia taimikonhoidossa ja harvennuksessa. Jos metsänaurauksesta luovuttaisiin kokonaan, täytyisi kuokkakalustoa lisätä ja kuskeja saada huomattavasti nykyistä enemmän, sillä auraamalla suoriudutaan samassa aikamäärässä noin kolminkertaisesta pinta-alasta kuokkatyöskentelyyn verrattuna.

    Korpituvan Taneli

    Heippa

    Tanelikin pääsi vihdoin reissusta kotimaisemiin.
    Oli oikein viikon reissu. Ensin menomatkalla sahan vaihto Tilhin 200 vaihtui 201:een. Sitä piti toki päivä kokeilla Emännän kotimökin tonttipuihin.
    Pudasjärven reissun jälkeen sitten vilä päivä raivaussahahommia.

    Palataan niihin Pudasjärven tunnelmiin, reissu oli joka tapauksessa hieno.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Tapaamisen osallistujat.
    Tapaamisten jälkeen on aina ollut kova parku, osallistumattomien keskuudessa siitä että pitää kertoa ketä paikalla oli.
    Järjestänä toimi T.Pihlaja (Tuomas Pihlaja), jota toimii MHY-Pudasjärven toiminnanjohtajana. Myös perhe osallistui, vaimo ja kaksi virkeää metsäinsinöörin alkua.
    Kuusamosta oli paikalla Joukamo Kortessalmi ja taloudenhoitaja plus kolme metsänhoitomuksua (perhemääritelmä on Joukamon käyttämä)
    Pohjois-Savosta oli mukana Harrastelija vaimoineen.
    Anton vaimoineen edusti savoa, Samoin E-H ja Iron Man.
    Oulun poispuolelta, Rantapohjan alueelta oli mukana 6tukki ja Taneli sitten Etelä-Pohjanmaalta.
    Miisulle Ja A.Jalkaselle oli tullut esteitä, eivätkä he osallistuneet.

    Metsällistä väkeä oli mukana muutakin. Majoituspaikan isäntä Esko Piipponen oli vanha uittomies ja metsänomistaja. Hän oli ollut vuosikymmeniä MHY-Pudasjärven hallituksen puheenjohtaja, MTK:n metsävaltuuskunnan jäsen ym ym. Naapurista löytyi eläkkeellä oleva MHY:n alueneuvoja, joka myös oli keskusteluissa mukana.

    Lisäksi retkikohteita esittelevät ihmiset.
    Tuomas oli järjestänyt kyllä kunnollisen METSÄtapaamisen. Olisi ollut aineksia vähän suuremmallekkin porukalle.

    Nyt osallistumattomat palstalaiset voisivatkin kokoontua ensi vuonna samaan paikkaan. Saattaisi olla vielä meille osallistuneillekkin nähtävää, Piipposen Esko kun sanoi, että eihän tuossa vielä ehitty hänen metsiään kahtella ollenkaan.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    Harrastelija ilmoitti olevansa kainuusta.

    Mutta paljon jäi vielä nähtävää. Riittää varmaan ensi kesällekin. Että sinne vaan.

    Korpituvan Taneli

    Tuohon Harrastelijan, Hemputtaja ja A.Jalkasen aurauskeskusteluun muutama kommentti.

    Auraus kuulemma on 100€/ha halvempi kuin kaivinkoneella tehtävä mätästys.
    Työmenetelmän esittelijät totesivat aurauksen suurimman virheen olevan siinä että sitä aikanaan käytettiin paikka kuin paikka. Eli aurattiin myös auraukseen huonosti soveltuvia maita.
    Se että Metsähallitus on kokonaan luopunut aurauksesta on ilmeisesti todella hiukan liian syvä kumarrus viherpiiperöille.

    Vanhat ja uudemmat auraustulokset osoittavat kiistatta että auraus on, niissä olosuhteissa, ehdottomasti pätevä uudistamisen muokkausmenetelmä.
    Kokonaan toinen juttu on sitten, että kaivinkoneella saataneen yhtä hyvä lopputulos, eikä maasto ole ihan yhtä pahasti kuun maisemaa kuin aurauksessa.

    On lukuisia kohteita joihin auraus ei sovi ollenkaan. Mm turvemaat ja kiviset maat.
    Kivettömät kivennäismaat, joissa menetelmä on parhaimmillaan, on etelämpänä raivattu kaikki pelloksi.
    Monesti myös tarvitaan kaivinkone tekemään jotain ojanpätkää, piennartietä yms, niin miksei sillä sitten tehdä koko hommaa???

    Eli yhdyn A.Jalkasen kysymykseen, että onko auraus enää tulevaisuudessa ollenkaan tarpeellista.
    Itse arvelen että nykyisen kaluston kuluessa loppuun ei enää uutta hankita, vaan homma siirtyy kaivinkoneille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Myös kaivinkoneella saadaan tehtyä vaikka luontaista uudistusta varten kevyt pinnan rikonta.
    Mitä olen seurannut sillä saataisiin metsitettyä lukuisia hehtaareja ilman mitään taimetustyötä. Kunhan se tehdään heti seuraavana kesänä vanhan metsän kaadosta. Viimeistään.

    jees h-valta

    Olen kevyen laikutuksen kannalla ja pintaa pitkin voi vain vetää tasokauhalla pinnan kunttaa rikki. Naapuripalstalla noin tehtiin keväällä ja samana (tänäkesänä) olen sieltä jo bongannut terhakkaita sirkkataimia. Kostea kesä on tietysti auttanut mielettömästi. Siinä vain tehtiin se virhe että se tehtiin vasta kun Metsäkeskus alkoi ahdistella uudistuksen aikataululla.
    Voi olla ettei riitä heille tarkastukselle kuitenkaan. Heinittyminen ja vadelma myös jo kovassa vauhdissa. Omalla puolella mättäissä on myös jo kymmeniä pieniä puunalkuja. Yksi per mätäs istutettuja.

    Iron Man

    Kiitos minunkin puolesta Tuomakselle tapaamisen järjestämisestä ja Eskolle todella hyvästä huolenpidosta.
    Tosi mukavaa oli tavata toisia palstalaisia.
    Keskustelut käytiin sivistyneesti ja asiallisesti vaikka asioista oltiinkin erimieltä.
    Toivottavasti taas ensi vuonna tavataan.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 146)