› Keskustelut › Metsänomistus › Metsälehden tapaaminen Pudasjärvellä 3.-5.8.2012

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 146)
1 2 3 … 9 10 11 … 13 14 15

  • Metsälehden tapaaminen Pudasjärvellä 3.-5.8.2012

    Lähetetty: 27.4.2012, 19:43

    Palstalaisten ”perinteinen” tapaaminen on jälleen suunnitteilla! Ajankohta tulee olemaan 3.-5.8.2012. Tällä kertaa paikkana on Pudasjärven Sarakylä. Majoituspaikaksi on varattu Piipposen pirtit.

    Järjestejänä toimii allekirjoittanut, jolle voi ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen: tuomas.pihlaja@pp.inet.fi. Ilmoittautumiset ainoastaan sähköpostilla (tai kasvotusten!)

    Lisäksi Facebook:n käyttäjät löytävät tapahtuman osoitteesta: http://www.facebook.com/events/204790682970284/ (huom. rikkoutuva linkki!)

    Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi mainita mm. nimimerkki palstalla, nimi, majoitustarve (pe-su, pe-la tai la-su), halukkuus lauantain yhteiseen ruokailuun… Hinta 2 yön majoitukselle ja lauantain ruokailulle on n. 35 €. Hinta tarkentuu lähempänä tapahtumaa, kun tiedämme osallistujamäärän tarkemmin..

    Ylläolevalla hinnalla ilmoittautumista kestää 1.7.2012 asti… Sen jälkeen tuplahinta… (Heh… Vitsi… Eihän näitä nyt Suuren Savotan malliin järjestetä… Eihän?)

    Ilmoittautuneita on tällä hetkellä 7 nimimerkkiä ja 2 ”seuralaista”. Mukaan mahtuu vielä…

    Edit: Päivitetty osallistujamäärä 13.5.2012

    Tekijä
    T.Pihlaja
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MetsäKortesalmi 5.8.2012, 18:03

    Tapaamisesta kotiuduttu. Järjestelyt olivat hienot. Kiitokset kaikille asianosaisille. Ja erityisesti jokaiselle paikalle vaivautuneelle. Äärimmäisen antoisia keskusteluja ja tutustumista naamatusten keskustelu- ja väittelykumppaneihin. Ehdottomasti kannatti osallistua!

    e-h 5.8.2012, 18:23

    850 km tuli auton mittariin,mutta oli tosiaan sen väärti,Kortesalmen kanssa samaa mieltä tapahtumasta.

    Anton Chigurh 5.8.2012, 20:31

    Juuri kotiuduimme. Erittäin onnistunut tapaaminen (kuten aina).

    Anton Chigurh 6.8.2012, 08:58

    Pitkäparta kysyy: ”Mitäs siellä ”Yrkin” metsässä näkyi?”

    Pitäisi ensin tietää, että mikä on se ”Yrkin” metsä.

    hemputtaja 6.8.2012, 09:06

    ”Aurauksen käyttö oli yllätys, koska luulin sen jääneen jo historiaan.
    Aurauksestahan on ollut paljon negatiivistä tarinaa ja Metsähallitus on jättänyt sen pois ohjelmasta jo 1990-luvun alusta.
    Paikalliset toimijat perustelivat todella konkreettisesti aurauksen edut, joten käyttö suotakoon 🙂

    –snip–

    Lähetetty: 2 h, 39 min sitten
    kirjoittaja: harrastelija”

    Se aurauksen hylkäys on esimerkki selkärangattomasta myöntymisestä vihreän aatteen perusteettomaan painostukseen.

    Millä ihmeellä noilla selkosilla menee kuntasta läpi. No kaivurilla tietysti.

    Käsi sydämellä tai pyllyssä. Miten kaivurimätästys ja auraus eroavat. En tiedä, tuskin tietää moni muukaan.

    Epäilen kaivuria kalliimmaksi, että liekö ainoa ero. Hitaampi kaivuri taitaa ainakin olla.

    Anton Chigurh 6.8.2012, 09:11

    Aurauksessa pyritään kääntämään kaksi kunttaa vastakkain, kaivurimätästyksessä pyritään nostamaan kivennäismaata kuntan päälle.

    jees h-valta 6.8.2012, 18:41

    Pidän myös telakaivuria ehdottomasti parempana vaihtoehtona juuri ojien auki kaivuun ja kulku-uran kohennukseen mätästyksen yhteydessä. Kaikki samalla ja homma sillä selvä.

    Visakallo 6.8.2012, 20:05

    Miltä Osaran aukeilla näytti?

    Anton Chigurh 6.8.2012, 21:31

    Että miltäkö näytti? Olisiko syytä opetella hillittyä käytöstä?

    Ensimmäinen esittelykohde oli about 340 metriä mpy. Siinä kasvoi ensiharvennettu männikkö, joka oli kylvetty kulotuskuviolle, joka oli kooltaan 500 hehtaaria. Siinä oli puuta 125 kiintokuutiometriä hehtaarilla (noin meille kertoi metsähallituksen tiimiesimies, jonka vastuualue oli 200000 hehtaaria).
    Siinä kohdassa, missä valtapuiden latvat olivat olleet 15 vuotta sitten, ne olivat 15 senttimetriä ohuita.

    A.Jalkanen 6.8.2012, 22:22

    Auraus todettiin jo Erkki Lähteen ammoisissa tutkimuksissa hyväksi muokkausmenetelmäksi uudistamisen kannalta. Myöhemmin se huomattiin maiseman ja virkistyskäytön (poronhoidon?) kannalta vähemmän suositeltavaksi. Eroosio ja ravinnehuuhtoumat ovat aurausalueella suuremmat kuin mätästysalueella. Tavallaan siinä käsitellään turhankin laaja osuus uudistettavan alueen pinta-alasta. Luontaisessa uudistamisessa tarvitaan paljon paljastettua kivennäismaata, mutta niissä kohteissa aurausta ei kai käytetä. Tarvitaanko aurausta siis nykyaikaisessa metsänuudistamisessa?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 146)
1 2 3 … 9 10 11 … 13 14 15