Hitaus kyllä on sata prosenttisesti tällä kertaa Metsälehden serverillä.
Jos olisi omista laitteista kiinni, niin näkyisi kaikessa nettiliikenteessä.
Hitaus aikaansaa tuplia, näyttää tulevan muillekkin. Kosketusnäytöt tekevät tuplia oli nopeus mikä tahansa.
Tuplien tulo näkyviin on myös Metsälehden ohjelmistopuute. Tavallisesti tämän tyyppisissä palstoissa on vahti joka plokkaa tuplat pois automaattisesti.
Täytyypä olla asiasta suoraan yhteydessä Metsälehteen. Luulin vain että täältä löytyy asiallisia kommentteja, niinkuin toki on löytynytkin.
Mielenkinnolla olen todennut ettei ongelma kuitenkaan vaivaa koko aikaa, eikä välttämättä kaikkiin suuntiin. Onhan se mahdollista että on runkolinjoissakin tilapäisiä ruuhkia.
Täällä vain näyttää olevan myös asiantuntemattomia asiantuntijoita.
Suomen tietoliikenneverkko elää edelleen linjakautta.
Langattomuus on vain tolpan ja kuluttajalaitteen välillä.
Pääasiassa ne linjat ovat kuitua, kuitenkin vielä tuhansiin langattoman verkon tolpiin data kulkee ne viimeiset kilometrit kuparilankaa pitkin.
Kaikilla verkoilla niin kuidulla ja kuparilla kuin langattomallakin on aina joku rajallinen välitysmahdollisuus.
Nyky tekniikka vain on mahdollista näiden välitysmakdollisuuksien moninkertaistamisen. Tämä ei ole tapahtunut vain langattomilla osuuksilla, myös kuidun läpi tungetaan moninkertainen määrä dataa aiempaan verrattuna. Erityisen merkittäviä muutoksia on myös tapahtunut kuparikaapeleiden hyödyntämisessä. Siksi niiden varassa onkin vielä langattoman tukiasemiakin ja paljon.
Langattoman verkon valinnassa pitää aina olla selvillä pääasialliset käyttöpaikat. Esim minä jouduin vaihtamaan Soneran Saunalahteen Ipadissani, kun Soneralla ei ollut kenttä kunnossa Korpituvan alueella. Jossain se taas on juuri päinvastoin.
Kun mennään suurempien kaupunkien ulkopuolelle, niin yleensä aina yhden tai kahden operaattorin dataverkko alkaa takkuamaan, onneksi yleensä löytyy se yksi verkko joka pelittää.
Puhelin sinänsä toimii joka paikassa kaikilla operaattoreilla, ainakin jos on vanha kunnon 2G GSM puhelin.
”Taneli todella taitaa olla sieltä linjakaudelta. Langattomat eivät runkoja ruuhkauta. Mutta asiaatunteva saa varmasti aina asiaatuntevilta ”aplodit”.
Lähetetty: 58 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
Kyllä Jesse tietää ja tuntee Digitekniikan. Hänellä ei koskaan takkua langattomat yhteydet, ei vaikka pelaisi tapletilla Harjavallan keskustassa ruuhka-aikaan.
On se vaan sellainen nero, että hän hallitsee jo tekniikan, joka tavallisille tallaajille on tulossa vasta valokuituvuosien jlkeen.
No, tuo nyt näin huonolla ilmalla oli odotettavissakin että varikset langoilla raakkuu.
Yritin vain kertoa että aivan oikeasti omien laitteiden päivitys pitää varmimmin yhteydet kunnossa. Kyllä ne firmat ja jopa Metsälehtikin omistaan huolen pitää kun tarpeelliseksi näkevät. Tiedän ja olen kyllä nähnyt tukiasemien pystytyksien toimet joten tiedän että niihin vedetään piuhaa. Pääasiassa jo monta vuotta todella tehokkailla valokuiduilla. Josta ei yleensä siirto kesken jää. Ilman vioitusta.
Mutta tuo mitä esim. kiinteän yhteyden puhelinverkkoon kytketty laite pystyy riippuu paljon sijainnista ja operoivasta. Minulla esim. oli DNA:n alueella Soneran liittymä nk. vuokrapiuhalla mutta DNA ei ole mikään huippuhyvä sopijakumppani koska ongelmaa alkoi esiintyä jo koko tämän vuoden aikana. Koko pöytäkonenn vaihto toi hiukan jo apua mutta vasta liittymän vaihto toi toimivan yhteyden. Halvemmalla myös.
Tietääkseni DNA käyttää Soneran verkkoa. Eli se on vuokralaisena Soneralla. Olen ymmärtänyt että Suomessa ei ole kuin kaksi verkkoa Soneran rakentama ja Elisan rakentama. Ne muut operaattorit ovat sitten vuokralla jommalla kummalla. Vuokraus käsittää tietyt taajuusalueet kyseisestä verkosta.
Korjatkaa jos olen väärässä. Taneli taitaa tuntea tämän sektorin parhaiten.
Metsuri Motokuski, kyllä Suomessa pääsääntöisesti on kolme verkkoa, siis:
Sonera ( telefinland)
DNA
Ja Elisa, jonka palveluja myös Saunalahden nimellä kaupitellaan.
Soneralla ja DNA:lla on kyllä ainakin rakenteilla itäisessä suomessa yhteisiäkin tukiasemia. En tiedä oikein miten paljon heillä on yhteistoimintaa ja onko se menossa syvenevään suuntaan.
Järkeväähän olisi kun ei yritettäisikkään rakentaa kukin omaa verkkoa joka nurkalle, vaan käytettäisiin verkkoja yhteistoiminnassa. Teknisiä esteitähän siihen ei juurikaan ole.
Ei se asiakas sitä yhteistoiminta tilanteissa edes tietäisi kenen verkon kautta hän liikennöi. Rahaa säästyisi rutkasti ja asiakkaiden yhteydet vain paranisivat.
Tuolla edellä olevassa Jessen kommentissa näin jo pienoista historian siipien havinaa:
Jesse oli jo vaihtanut teleoperaattoria!
Tällä menolla saattaa vielä myydä puitakin muille kuin sille mille yleensä!
Kyllä Taneli on oikeassa ollut, tai sitten meillä kaikilla, paitsi tietysti Jessellä, on vanhat vehkeet ja systeemit!
Aivan selvää hidastumista on viimeaikoina ollut, ja se on koskenut nimenomaan Metsälehden verkkosivuja.
Ni että ny päässee museovekkareillakin sisään M-lehteen. Ja puuntakunen on kyllä edelleen väärässä, minä en ole vaihtanut operaattoria vaan langallisen Soneran (DNA:n alueella) langattomaan serveriin ja parempaan sopimukseen. Näin jokainen hyötyi. Ja eritoten minä koneen käyttäjänä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.