› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälannoitteiden levitysmäärät

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13

  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Lähetetty: 26.6.2017, 16:50

    Merkitty: 

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

    Tekijä
    Petkeles
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 9.7.2018, 09:23

    Kuten edellä todettiin, tasaikäiskasvatuksessa suositeltavin on uudistusikää lähenevän metsikön lannoitus. Näin on tukkipuun laadunkin näkökulmasta: kun neulasia tulee lisää, viimeisten vuosien lustot eivät ohene niin paljon kuin ilman lannoitusta.

    Jk-metsässä tämä lannoitusasiakin menee toisin. Jos onnistuu saamaan aikaan erirakenteisen runkolukusarjan, lannoittaa voisi periaatteessa milloin vain. Tässä on se riski että pienet puut innostuvat liian kovaan kasvuun.

    Tolopainen 9.7.2018, 09:50

    Jk metsää ei kannata lannoittaa lainkaan. Kun metsä on harvaa ja eri-ikäistä. Lannoittamisesta ei ole ainakaan rahallista hyötyä. Lannoitteet on nimittäin kalliita ja rahalle pitäisi saada korkoa vähintään 5%.Tai ne kannattaa laittaa muualle.

    A.Jalkanen 9.7.2018, 09:54

    Jk-metsässähän pyritään nimen omaan siihen että puiden arvokasvu olisi mahdollisimman korkea. Kts. Tolopainen Pukkalan uudemmasta webinaarista Hakkuri-ohjelman esittely (linkki jk-ketjussa).

    Apli 9.7.2018, 09:59

    Minusta lannoitus on lähes aina kannattavaa, ja sitä tehdään joka vuosi enemmän ja enemmän, varsinkin yhtiöt ja metsähallitus ja uskon että siellä osataan laskea(: Olen sitä itsekkin harrastanut ja aion myös jatkossakin.

    Puuki 9.7.2018, 10:22

    Voishan se jk onnistua paremmin jossain tapauksessa, jos lannoitettaisiin. Kun alikasvoskuusikon taimikon kasvu kestää keskimäärin 42 vuotta rk-läpimittaan,niin se 15-20 vuoden välein tehtävä hakkuu onnistuisi paremmin tulevaisuudessakin.

    Pete 9.7.2018, 10:56

    jk-metsä voi ilmeisesti olla melkein mitä vaan joten mitään selkeää ohjeistusta lannoituksen osalta tuskin koskaan saadaan. JK johtaa kuusettumiseen karummillakin mailla ja niiden osalta vahinkoa voidaan ehkäpä rajata typpilannoituksella kun kuusten kasvu hidastuu juuri arvokasvuvaiheen alkaessa. Lannoitus ai vaan taida istua kiihkeimpien jk-julistajien ideologiaan joten lannoitusta puoltavia lausuntoja joudumme odottelemaan niin kauan että näitä pysähtyneitä kuusikoita on riittävästi.

    A.Jalkanen 9.7.2018, 11:04

    Puun hintasuhteet vaikuttavat myös: kannattaako kasvattaa laatupuuta ja tukkia vai höttöpuuta ja kuitua.

    Tolopainen 9.7.2018, 11:26

    Hiukan epäilen että kehityksessä jollakin alalla otettaisiin takia-askelia. Sellaista ei ole vielä millään alalla nähty. Maataloudessakin mennään koko ajan eteenpäin konekoot kasvaa samoin tilakoot ja tuotteiden yksikköhinnat jatkaa laskuaan. Metsäpuolella käy samoin korjuukaluston tehokas käyttö edellyttää tasaikäiskasvstusta samoin hehtaarikohtainen tuotto. Pienessä mitassa voidaan toimia toisin. Mutta metsähallitus ei voi olla sellainen toimija joka poikkeaisi valtavirrasta.

    Minulla on rajalla metsähallituksen metsää, kun viisi vuotta sitten hakattu koivukuitupino on vielä tien vieressä lahoamassa. En kovin isoja toiveita laittaisi tuon yhtiön kykyihin siirtyä johonkin uuteen jonkin adressin perusteella.

    Pete 9.7.2018, 12:24

    Anneli, valintatilanne ei tietenkään ole noin musta-valkoinen. Laatupuusta ei ole iloa jos se ei ole riittävän järeää sahattavaksi tai sorvattavaksi. Ja lannoitus ei muuta laatupuuta höttöpuuksi. Jos muuttaisi, niin lannoitus olisi uskomattoman kannattavaa ja itsekin siirtyisin Jeessin linjoille kuitupuun tuottajaksi.

    A.Jalkanen 9.7.2018, 13:45

    En väittänytkään että lannoitus muuttaisi laatupuuta höttöpuuksi, vaan viittasin siihen, että hinta määrää, kannattaako tukkipuun kasvatus ylipäänsä vai siirrytäänkö lyhytkiertoviljelyyn.

    Höttöpuun riski on olemassa, jos lannoitetaan liian nuorta metsää. Tutkijat ovat kertoneet, että sahapuun luston olisi oltava paksuudeltaan mieluiten, muistanko oikein, oliko se korkeintaan 2-3 mm? Varttunutta kasvatusmetsää voidaan kai melko huoletta lannoittaa, jos lusto on 1-2 mm, mutta samaan aikaan ei saa harventaa, koska sekin osaltaan paksuunnuttaa lustoa. Harvennus ja lannoitus saisi mieluummin vuorotella.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13