Lannoittamisella haetaan lisätuottoa. Jos lannoitteseen laitetaan vaikka 10000 euroa, pitää sijoitukselle tietysti laskea jonkinlaista tuottoennustetta, muutoinhan toiminta on pöljyyttä. Jos investointi tuottaa 7 vuodessa lisää puuta arviolta 20000 euron edestä, lannoitus on kannattavaa, kun metsässä rahaa kuitenkin on kiinni niin lannoittamalla saadaan tarvittaessa nopeammin uudistettavaa järki hintaan. Mutta esim. vuonna 2008 olisi ollut helpompi päätellä että lannoitusrahat kannattaa laittaa arvo-osakkeisiin, nythän tuolla rintamalla ei tavallisella ihmisellä erinomaisia ostopaikkoja vissiin ole.

Eli summa summarum, jos on itellä vehkeet, hyvä maasto ja lantaa jää yli silloin tällöin, kannattaa ajella pienempää annosta 5 vuoden välein kuin suurempi 10 vuoden välein.

Mutkitteu ei johdu ravinnelisäyksestä, metsäsalpietarissa on booriakin. Todennäköisesti kuusentuomiruste, sille oli viime kesänä hyvät olosuhteet ja muutenkin se vaivaa kuusikoita joiden lähellä kasvaa tuomia.

Professori on aivan oikeassa. Minä kuitenkin kuulin hänen sanovan, että maltillinen typpilannoitus varttuneelle puustolle on ok ja ei aiheuta laatuongelmia. Maltillinen=nyky suositusten mukainen. Liiallinen=nykysuositusta isommat kerta-annokset.

”Professori H.Herajärvi varoittaa kasvattamasta kuusitaimikoita liian nopeasti, jotta laatu ei kärsisi (metsäuutiset). Sama koskee liiallista lannoittamista taimikon kasvatuksen jälkeen. Suuremmassa mittakaavassa tehtynä heikentäisi puutavaran ja sellun laatua.”

-Palstan Yli – Esi – Erikois – Vara – Vaurio – Ratkaisu Metsänhoitajainsinöörithän ovat vakuuttaneet moneen otteeseen, että nopeakasvuinen kuusi on aina vaan parempaa kuin tiheälustoinen kuusi – ikäänkuin laadultaan ja lujuusominaisuuksiltaan.

Ketä tässä nyt pitäisi uskoa? Minä kylläkin olen samaa mieltä Professori Herajärven kanssa. Hän ei taidakkaan olla mikään Tohtori Lauri.