Mista loytyisi kunon tietopaketti milloin ja mita kannattaa lannoittaa ja milla? Itsella vain paatehakuuta odottavaa metsaa ja sitten juuri ensiraivattua kuusi/mantytaimikkoa. Kiitos vastauksista etukateen

Onko lannoittamiselle jokin erityinen syy puun ylitarjontatilnateessa, kun hinnat laskevat joka vuosi. Valtio tukee toimintaa, joka ennestään lisää puun ylitarjontaa. Kohta joudutaan maksamaan päästömaksuja hakkuista. Kannattais ehkä ostaa Koskenkorvaa noilla metsäapulantarahoilla.

No siis siitähän lähdetään, että ravinteiden liikasaanti voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja että yksittäisen puun ravinteiden tarve on riippuvainen muiden kasvuun tarvittavien asioiden (vesi, valo jne.) saatavuudesta ja näin myös olennaisesti sen yksittäisen puun koosta. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon se, että ravinteita tulee maaperään ensinnäkin näistä raivaus- ja harvennusjätteistä (lähinnä lehdet ja neulaset) sekä jonkin verran myös valumavesien mukana. Sitten se, että minä suojelen harmaaleppää mäntyvaltaisilla kuvioilla, se on jo henkimaailman asioita, mutta toisaalta miksi se ei vaikuttaisi, onhan niilläkin ne typensitojabakteerit…

Toinen lannoittamiseen vaikuttava metsänhoidollinen periaate on se, että otetaan huomioon toimien taloudelliset vaikutukset. Ensinnäkin tulopuoli. Käytännössähän metsän arvo kasvaa erityisesti silloin, kun puuta siirtyy tavaralajista toiseen, eli siis taimikon ”olematon” puu muuttuu ainespuuksi ja toisaalta kun kuitu muuttuu tukiksi. Tästä voitaisiin vetää johtopäätös, että taimikoita ja keski-ikää lähenteleviä metsiä kannattaisi erityisesti lannoittaa. Edellisessä kappaleessa mainituista syistä taimikoita ei kuitenkaan yleensä lannoiteta, koska taimikon puut ovat pieniä ja sen vuoksi vielä vähäruokaisia. Kokemusta ei ole, mutta kun tässä nyt on viime vuosina uudistettu vähäravinteisiakin kuvioita kuuselle, niin voisi ounastella, että ne saattaisivat jossain vaiheessa kyllä lannoituksesta hyötyäkin. Menopuolen (ja ajanmenopuolen) osalta taas joutuu laskemaan, onko millainen alue lannoitettavissa kerralla ja onko alue ylipäätään liikuttavissa a) helikopterilla b)traktorilla c) vain jalan.

Ollikollille vastauksena, että katsoisin ne päätehakkuuta odottelevat metsät läpi ja inventoisin, onko siellä jotain sellaisia alueita, joissa tuottoa voitaisiin lannoittamalla parantaa ennen päätehakkuuta. Käytännössä tällaisia voisivat olla esimerkiksi edellisessä harvennuksessa hiukan ylitiheiksi jääneet alueet, joissa tukkiosuus rungosta voisi vielä lisääntyä.

Tolopaiselle sen verran, että Tolopaisen (mahdolliset) metsät kannattaa laittaa välittömästi myyntiin esimerkiksi tori.fi:hin, niin säästyy välityspalkkiolta. Jos kuitenkin sijoituskohteestaan ei raaski luopua, kannattaa pohtia, miten saa omistamastaan maasta ja sillä jo kasvavista rungoista mahdollisimman paljon irti. Tällöin lannoituskin saattaa näyttää järkevältä investoinnilta.

<span style=”font-family: ’Arial’,sans-serif; font-size: 10pt;”><span style=”color: #000000;”>Kivennäismailta ei neulasnäytteitä kannata paljoa ottaa. Hyötyä ei juurikaan ole. Peltoviljelyssä olleista maista tiedetään, että boorilannoitus on käytännössä aina hyödyksi. Neulasanalyysin kustannuksella saa jo nestemäisen boorin hehtaarin alalle.</span></span>

<span style=”font-family: ’Arial’,sans-serif; font-size: 10pt;”><span style=”color: #000000;”>Turvemailla ravinneanalyysi saattaa olla tarpeen. Turvemaillakin pääsee kuitenkin jo pitkälle kun selvittää turvekerroksen paksuuden. Jos turvekerros on alle 40cm paksu niin 3kl puusto saa jo pohjamaasta fosforin ja kaliumin. Tilanne näkyy kyllä neulasissa ja latvuston kunnossa, mutta niiden tulkintaan tarvitaan kokemusta.</span></span>

<span style=”font-family: ’Arial’,sans-serif; font-size: 10pt;”><span style=”color: #000000;”> </span></span>

<span style=”font-family: ’Arial’,sans-serif; font-size: 10pt;”><span style=”color: #000000;”>Neulasanalyysikin on lopulta vain yksi apukeino ravinnetilan määrittämiseen. Metsämiesten ja -naisten perusosaamiseen pitäisi kuulua typpilannoitustarpeen/kannattavuuden tunnistaminen. Tämä on toki osaamista jota kaikilla ei ole eikä se kaikille voi edes kehittyä. Ehkä vähän henkimaailmankin juttuja, mutta osa meistä pystyy ”aistimaan” mikä kunkin kuvion seuraavan järkevän käsittelyn tulee olla. Kysymys on ehkä näkemyksestä tai ”näkemyksellisyydestä”, sitä joko on tai ei ole. Näkemyksellisyyteen ja kokemukseen kun yhdistää neulasanalyysin tulkinnan niin sitten ollaan toki jo tarkalla tasolla. Parhaiten oppii kun pääsee metsään kokeneiden ja avarakatseisten metsänomistajien kanssa yhdessä miettimään ja keskustelemaan. Itse pidän neulasanalyysiä tarpeellisena vain poikkeustapauksissa ja toki Kemeran saamiseksi se on joskus tarpeen…</span></span>

Tori.fin kauttakin olen menestyksellä metsää ostanut ja katson sieltäkin tarjonnan joka päivä.. Taas pari viikkoa sitten typellä vajaat 10 ha lannoitin harvennettuja metsiä tutulla koneurakoitsijalla. Taidan ottaa tavaksi joka kesä lannoittaa 5-10 ha. Sellaiset 600 kg pistin nyt hehtaarille ja kun osa oli viljavan maan kuusikkoa, niin booriakin oli seassa.