› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälannoitteiden levitysmäärät

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 9 10 11 12 13

  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Lähetetty: 26.6.2017, 16:50

    Merkitty: 

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

    Tekijä
    Petkeles
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 10.7.2018, 11:49

    Pete :

    Tutkimuksiakin on tosiaan tehty. Esim : ”Hakkuutähteiden vaikutus harvennusmänniköiden ja -kuusikoiden tilavuuskasvuun ”( 1997, Kukkola ja Mälkönen).

    => Kaksi kertaa harvennetut kuusikot , kasvujaksot harvennuksesta : 1-5 v / 6-10 v  / 11-15 v.

    Vuotuinen tilavuuskasvu (k-m³/ha),  hakkuutähteet poistettu : 12,1 / 13 / 9,5

    hakkuutähteet jätetty : 12,9 / 15,5 / 10,5

    hakkuutähdettä lisää 2x : 13,3 / 17 / 12

    hakkuutähteiden rav.korvattu lannoitteilla : 12,8 /

    14,1 / 10,6

    (2. harvennus  10 vuotta eh:n jälkeen, sama

    käsittely)

    Typpeä tulee sadeveden mukana niin vähän, että sillä ei ole kovin suurta vaikutusta kasvunlisänä. Ilmasta typpeä sitoutuu esim. lepän juuriston kautta paljon enemmän, jos leppiä kasvaa enemmälti.

    Kompostilanta saa esim. kasvimaan kasvien kasvun hyvin vauhtiin. Mistäköhän johtuisi ? Jos typpeä ei ole kasvien saatavilla, niin se korjaantuu kun pieneliötoiminta vilkastuu ja  ravinteita alkaa vapautua ennemmän kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Maaperässä on usein typpeä tarpeeksi mutta se ei ole saatavilla kasvien käyttöön.

    Apulannalla ei ole ko. vaikutusta saatavissa. Samansuuntaista tapahtuu metsämaassakin.

    Mietipä uudelleen sitä  miten oma mutu-tietosi on muodostunut.

     

     

    Pete 10.7.2018, 13:02

    Luemme varmasti samoja tutkimuksia mutta teemme eri johtopäätöksiä. Esimerkiksi:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/bio/2012-02/uutissivu-3.html

    ”Hakkuutähteen korjuu näyttää vaikuttavan hyvin vähän maan orgaanisen aineen, hiilen ja ravinteiden määriin. Kahdessa avohakkuun yhteydessä perustetussa kokeessa hakkuutähteen korjuu ei näkynyt näissä maaperän ominai­suuk­sissa. Myöskään harvennus­hakkuiden yhteydessä hakkuu­tähteiden korjuu ei näyttänyt oleellisesti vaikuttavan näihin maan ominai­suuksiin.”

    Tämä kasvimaahan vertaaminen on juuri tätä edellä mainittua mutu-tuntumaa. Kasvimaan kasvien ravinteidenotto on hyvin toidenlaista kuin metsämaalla olevien puiden. Puiden ravinteidenotto perustuu symbioosiin sienijuurien kanssa. Oma teoriasi esimerkiksi lietelannan käytöstä maahan upottamalla on tietysti jo ko. toimenpiteen järjestelyn kannalta aivan tolkuton, mutta tiedätkö mitä se aiheuttaisi? Vai on perustatko asian vaan ”peltojärkeen”? Metsämaat ovat happamia ja sienijuuret ovat sopeutuneet happamiin olosuhteisin. Jos lietelantaa ruiskutettaisin metsämaahan niin miten käy? Tiesitkö että lietelanta on erittäin emäksistä? Sen takia esimerkiksi Tanskassa lietelannan sijoittamisen yhteydessä on ryhdytty lisäämään maahan myös rikkihappoa. Tällä pyritään vähentämään ammoniakki (=typpi) päästöjä ilmaan. Erittäin emäksinen lietelanta todennäköisesti tuhoaisi sienijuuren metsämaasta ja sitä myöten ravinteiden oton.

    Kannattaa nyt aivan aluksi lopettaa vertailut kasvimaahan kun mietinnässä on puiden ravinnetalous metsämailla.

     

    Puuki 10.7.2018, 14:08

     

    ”Kangasmailla tuhka, joka sisältää muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja booria, ei lisää puuston kasvua, mutta vähentää maan happamuutta ja lisää maaperän biologista aktiivisuutta sekä voi poistaa boorin puutteen. Kangasmetsissä kasvunlisäyksen aikaansaaminen näyttäisi edellyttävän tuhkan ohella myös typpilisäystä.

    Kun kanervatyypin männikköä lannoitettiin pelkästään typellä, niin kasvua lisäävä vaikutus loppui alle 10 vuodessa. Sen sijaan yhdistetty typpi-tuhkalannoitus paransi mäntyjen kasvua runsaat 20 vuotta ”

    Maan happamuuden väheneminen näyttää kuitenkin lisäävän männiköiden kasvua. Samaa vaikutusta ei tule kuusikoissa. Kyse oli männikköistä  lietelannoituksen osalta.. Tuhka on myös hyvin emäksistä.

    Ja mitä tulee sienijuuriin, niin ne vaikuttaa kasvuun myös muualla kuin metsämaassa.

     

    Tolopainen 10.7.2018, 14:58

    Jos itse levittää lannoitteet työ on niin nopeaa ja helppoa kangasmaille ajalla että voi levittää pienempinä annoksina. Typpi ei kovin pitkään kuitenkaan maaperässä pysy. Pellotkin lannoitetaan vuosittain ainakin typellä. Fosfori ja kalium pysyvät pitkään maaperässä. Miksi metsälantoja pitäisi levittää paljon ylimäärin kuin puusto kasvukaudessa voi käyttää ainakin ylimäärä  typpi menee harakoille.

    Pete 10.7.2018, 15:01

    Kanervatyypin (ct) männiköissä pelkän typen vaikutus loppuu 10 vuodessa ja hyvä niin. Nimittäin ct-männköiden lannoitus ei ole järkevää kuin loppukasvatusvaiheessa ennen päätehakkuuta. On hyvä että vaikutus hiipuu. ct-pohjilla typpilisäyksen (tuhkalla tai ilman) on merkittävä mutta kutenkin suhteellisen alhainen, vain parhaat ja hyväpuustoisimmat ct-männiköt hyötyvät lannoituksesta taloudellisestakin  näkökulmasta tarkasteltuna. Lannoitus on sijoitus joka kannattaa tehdä jos sille voidaan ennustaa järkevä tuotto. Joku korkolaskija voi laskeskella minkälaisen sisäisen koron saa a) typpilannoitus 300euroa/ha ja pitoaika 10 vuotta verrattuna b) typpi + tuhkalannoitus 700euroa/ha ja pitoaika 20 vuotta. Veikkaan että vaihtoehto a antaa noin 10% ja b noin 3%.

    On selvää, että jos kustannuksilla ei ole väliä niin mikä tahansa liete tai kierrätyslannoite antaa kyllä mukavasti lisäkasvua kunhan hehtaarille saadaan riittävästi minimitekijänä olevaa ravinnetta. Kustannuksilla on kuitenkin minun mielestä aivan ratkaisevalla tavalla väliä. Joku, vaikka Puuki, voi tietysti laskea hyvänmielen lisää sille että käyttää kierrätyslannoitetta. Karjan liete- ja kuivalanta kuuluu kestävyysnäkökulmasta minun mielestä kuitenkin nimenomaan  pelloille. Suomen peltojen ravinnetaseet ovat kokonaisuutena heikentyneet jo 20 vuotta, myös fosforin osalta vaikka Tolopainen muuta arvaileekin. Kysymys on lähinnä siitä, että fosforipitoinen jae pitäisi saada leviämään myös karjatalouskeskittymien ulkopuolelle. Toisaalta vaikkapa säilörehunurmi ottaa nykyisillä menetelmillä niin rajusti ravinteita että lietelanta ei riitä alkuunkaan.

    Lietelanta on hyvin emäksistä kuten tuhkakin. Kuitenkin maaperän reaktio emäkseen on todennäköisesti aivan toinen jos siihen truutatan emäksistä nestettä verrattuna maan pintaan levitettyyn tuhkarakeeseen. No tästä ei varmaan kannata edes jatkaa, Puukin lieteen injektointi -ajatukset ovat niin tolkuttomia…

    Tolopainen 10.7.2018, 15:13

    Pete on päästänyt mielikuvituksen valloilleen, karjatilojen pelloilla on niin paljon ylimääräistä fosforia että se on ongelma. Lannoitteiden fosfori määriä on vähennetty reilusti, nykyisin tavallisesti 2% jos kyse NPK:ksta. Lietelanta ei tietenkään riita kaliumin ja typen osalta. Sehän on lähinnä fosforipitoista pahalle haisevaa vettä.

    Puuki 10.7.2018, 15:31

    Metlan uutiskirje, jonka linkitit kertoi vielä ed. lisäksi : ”Osalla kasvupaikoista hakkuutähteen korjuu harvennushakkuiden yhteydessä heikensi pitkäaikaisesti typen saatavuu­den kannalta keskeisiä maaprosesseja. Esimerkiksi kasveille käyttökelpoisen typen vapautuminen orgaanisesta aineksesta hajotuksen yhteydessä oli vähentynyt hakkuutähteen korjuun seurauksena (kuva 2). Lisäksi hakkuutähteen korjuu aiheutti joitakin pitkäaikaisia muutoksia maan orgaanisen aineen koostumuksessa alentamalla esimerkiksi joidenkin terpeenien pitoisuuksia.”

    Harvennuksilla hakkuutähteiden korjuu heikensi kasvua siis selvästi toisilla kasvupaikoilla ja toisilla ei.

    Voihan sitä männikköä lannoittaa tod. näk. yhtä hyvällä tuotolla 10 v. tai 20 v. ennen päätehakkuuta. Yhden lannoituskerran levityskustannus/ha  on pienempi kuin kahden ja metsään voi tehdä tarvittaessa  harvennuksenkin ennen 20 vuoden päästä tehtävää päätehakkuuta. Riippuu kasvunlisäyksestä, joka myös tuhkan lisäämisellä saavutetaan. Se ei ilmennyt tuosta linkistä.

    Lietelannan mahdolliset haittavaikutukset pitäisi tutkia etukäteen. Se ei ole sen vaikeampaa.

    Pete 10.7.2018, 16:22

    Niinpä, minä olen koko ajan ollut sitä mieltä, että hakkuutähteitä ei kannata korjata harvennushakkuun yhteydessä. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä? Eri mieltä ollaan ehkä siitä, että hakkuutähteitä ei sentään kannata lannoitteeksi kuskata toiselta kuviolta toiselle? Silloinhan ne ovat siletä toiselta pois?

    Tuon uutiskirjeen mukaan hakkuutähteiden merkitys ravinteiden kannalta ei ole mitenkään erityisen merkittävä, tästä huolimatta ne kuuluu sinne missä ne on runkopuusta irroitettu – mieluiten ajouralle. Isot ja pienet asiat kannattaa yrittää erottaa toisistaan.

    Jos odotusaika on 20v niin tottakai sisäinen korko painuu hyvin alhaiseksi. Korkolaskussa aika on hyvin merkittävä tekijä. Tosiaan kannattavuus mielessä kannattaa lannoittaa ennemmin 10v välein typellä kuin vain kerran typellä ja tuhkalla.

    Luulempa että lietelannan metsämaahan injektointia ei onneksi tulla tutkimaan koskaan. Toisin kuin Tolopainen väittää niin karjanlannan ravinteille on aitoa tarvetta nimenomaan pelloilla. Lietteessä (per 1000kgt) typpeä on noin 4kg, fosforia noin 700g ja kaliumia noin 4kg. Suurin osa on tietysti vettä ja sen kuljetus ja levitys maksaa. Ja vielä, fosfori ei haise, se on se ammoniakki (=typpi) joka haisee. Ja on siinä varmaan jotain muutakin haisevaa.

    Tolopainen 10.7.2018, 16:43

    Niin jos vie tonnin lietettä metsään siinä on ravinteita vajaa 10kg ja typpi kin sellaisessa muodossa ammonium ioneina että ilmaan haihtuu.

    Puuki 10.7.2018, 16:51

    Lietelantaa tulee 2 x enemmän kuin maitoa nautakarjatiloilta. Typen haihtuminen vaihtelee paljon lannan käsittelyn onnistumisen mukaan. Kuivalannassa näytti olevan fosforia (maatal. tutkimus, googlasin) n. 35 kg / t . Typpeä ja kaliumia enemmän. Lannan käsittelyvaihtoehtojahan on olemassa monenlaisia. Metaanin talteenottokin jättää vielä hyvän ravinnepitoisen lannan tähteelle ja hajuhaitat poistuu samalla. Turpeen lisääminen estää typen haihtumista. Eipä tuotakaan olisi tiennyt, jos olisi uskonut vain mutu-tietäjiä.

    Yaran sivuilta luin , että karjanlannan typpi on suurimmaksi osaksi hidasvaikutteisessa muodossa, joten suosittelevat nopealiukoista (nopeammin haihtuvaa)lannoitelisäystä omasta lannoitevalikoimastaan.                                                                                Hidasliukoinen sopii paremmin metsämaalle kuin nopealiukoinen.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 9 10 11 12 13