Viimmeviikolla levitettiin YaraBella Metsäsalpietaria 500kg/ha ja syksyllä tuhkaa 3000kg/ha, kangaille salpietari ja tuhka nevoille. Tosi selviäkin kasvunlisäyksiä on huomattu, ensimmäiset isommat lannotukset 70-luvulla ja pienemmät kokeilut jo 60-luvulla. Ainahan ne lannotukset arveluttaa kun aina on ennuste tulevaisuuteen kuinka rajusti puun realihinta laskee.

Metsä on niinkuin pelto, tai kasvimaa.

Kitukasvuista, vanhaa ,hoitamatonta, vedenvaivaamaa…jne metsikköä on turha lannoitteilla elvytellä.

Toisin taas kyllä se antaa rahalle vertailukelpoisen vastineen.

Tänä keväänä levitin tuhkaa 120 hehtaarille ojitusalueille 660 tonnia. Enimmäkseen kakkosen ja vähän liki kolmosenki ensharvennuksille. Helppo homma ku oli saman talven ajourat joita myöten mettäkoulun, tai mikähän opisto se nykysin on, levittivät. Sehän tekee 5500 per hehtaari. 6 tonnia olis ollu yläraja koska toisessa tuli kadmium ja toisessa tuhkassa arseenipitoisuus siinä vastaan. Käytin raakaa lentotuhkaa jonka stabiloin lumen kanssa. hiton hyvin onnistu. En oo vielä kaikkia laskuja vetänyt yhteen mutta kustannus oli 100-150 per hehtaari ja siitä kemera pois. Edellisenä keväänä levitin satatonnia. Nyt jännityksellä odotan vaikutusta millon silminnähden rupeaa neulaset piteneen.

Silläpä panin nuin reilusti kun sitouduin ottamaan kaiken toimittajan tuhkan enkä kerenny talvessa enemmän hakata.

Levittänyt vanhassa pellossa olleeseen T2-kuusentaimikkoon Metsän Kalium-hiventä 2014 ja muutos näkyi jo samana vuonna. Kärsivät ilmeisesti fosforin liikasaannista ja olisko kuparin tms puutteesta (jotka liittyvät siis toisiinsa), kasvoivat kyllä hirvittävästi mutta neulasia puuttui. Levitin taimikkoalueelle ohjeen mukaan ja lopun vajaan säkin jaoin pienemmällä annoksella läheiselle turvemaakuviolle. Nyt kasvavat edelleen hirvittävästi, mutta oksat ja latvat ovat vihreitä.

Sitten kasvatuslannoitusta tehty 2015 VT-mäntykankaalle Metsän NP1:llä. Männikössä pintakasvillisuus reagoi ensin ja männyt vuoden-parin viiveellä käytännössä. Voisin kuvitella, että pienempikin annos kerralla voisi riittää, jos kohde on sellainen, että sinne on helppo levitellä useamminkin.

Samoin 2015 tehty terveyslannoitusta. Koska Rauta-PK:n tuotanto loppui yllättäen, käytetty apatiittia ja kalisuolaa. (Tuhka ei tullut kyseeseen suurten levitysmäärien vuoksi, koska tehty käsin.) Laitettu kalisuolaa 180 kg/ha ja apatiittia 285 kg/ha. Kasvu on räjähtänyt tänä kesänä nuoremmissa suomännyissä, vanhemmissa reaktio näyttää tulevan hitaammin.

Ehkä niin voisi ajatella, että mitä huonommassa hapessa metsä on ollut, sitä hitaammin ja huonommin se reagoi lannoitukseen. Olen kylvänyt joillekin huonommille kuvioille lantaa pienemmällä annoksella ja olen ajatellut, että katson, toipuvatko sillä kasvukuntoon (ja annanko myöhemmin lisää) vai todetaanko tilanne toivottomaksi ja otetaan puru pois puun ja kannon välistä. Tähän nyt joku sanoo jotain kannattamattomasta metsätaloudesta, mutta nämä on tosiaan näitä tilanteita, joissa on juuri näitä ”puolikkaita säkkejä” jäänyt jostain hankkeesta.

Monenlaista lannoituskohdetta on ollut ja kokemukset poikkeuksetta hyviä. Lähinnä on jäänyt joillain kuvioilla harmittamaan turhan pieni levitysmäärä. Itä-Savossa oli kymmenisen vuotta sitten oikein hyväpuustoinen, reilu 200mottia/ha ja ikää 50v, mt-kuusikko jossa oli lievää boorinpuutosta. Kemerahimoissani sinne laitettiin Metsän NP2:sta 500kg/ha, typpeä tuli 100kg/ha. Olisi pitänyt laittaa Metsän NP1:stä 800kg/ha. Se olisi korjannut lievän boorinpuutoksen ja 200kg typpeä hehtaarille olisi tehnyt terää.

Omatoiminen levitys rajoittuu nestemäisen bortracin ruiskintaan. Omaa traktoria ei etäpalstoille saa. Metsäkoneella tehtävästä maalevityksestä on hyvät kokemukset, käytän sitä aina kun mahdollista. Maalevitystyön hehtaarikustannus ei juurikaan nouse vaikka nostaa määrän 200-300kg suuremmaksi. Oma nyrkkisääntä vt ja mt pohjilla on, että mikäli puuta on yli 160mottia/ha niin typpitasoksi 200kg/ha (800kg lannoitetta) ja jos on alle niin 140-150kgha, siis typpeä (lannoitetta 550-600kg/ha). Ja aina booripitoista lantaa, hintaero boorittomaan on mielestäni olematon.