› Keskustelut › Metsänomistus › Metsälakikritiikkiä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Metsälakikritiikkiä

    Lähetetty: 9.1.2013, 10:55

    Tässä voidaan jatkaa keskustelua metsälain ja metsätuholain uudistuksista.

    Mitä mieltä olette mmm.fi palvelussa metsälain arvioinnissa esille tuoduista kritiikeistä tai lakiehdotuksen lopussa olevista eriävistä mielipiteistä, ja muita kommentteja.

    Lakiehdotus löytyy oikeasta reunasta kohdasta ”Työryhmämuistio 17.8.2012”. Linkki alla.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 25.1.2013, 13:19

    Vai pitäisi siitä vielä tutkimuskin tehdä toimiiko. Voin vakuuttaa että toimii ja tutkimusta on tehty toistakymmentä vuotta jo.
    Luonnonolosuhteissa.

    Pete 25.1.2013, 13:24

    Siinä se sitten tulikin, eli akkujen vaihto parin viikon välein. Itse kukin miettiköön onko omalla kohdalla realistinen vaihtoehto. Minulla etäisyys palstoilleni on 200-600km. Kesäloma-aikaan 0-400km.

    Pete 25.1.2013, 13:25

    Katsos Jees tuolta ”koneet ja laitteet” osiosta, kysymykseni sinulle.

    jees h-valta 25.1.2013, 14:24

    En ainakaan ole suosittamassakaan mihinkään monen sadan kilometrin etämetsälle aitapaimenta. Kyllä se lähisadan juttuja on.
    Mutta toimittaa silti virkaansa kylmänäkin. Kun ne hirvet kerran tottuvat aitaan ei ne sinne jatkuvasti ole pyrkimässä. Onhan se aina ikävä jos törmää johonkin ja eläin tuntee kyllä kiristyvän nauhan. Omatkin ovat talven pois virrasta noin joulukuulta alkaen.
    Nyt pitääkin lähipäivinä käydä Pohjois-Satakunnassa kurkkaamassa onko rauha aitojen kieppeillä säilynyt. H-vallan tiluksilla rauha maassa.

    A.Jalkanen 4.2.2013, 10:28

    Huomatkaa mielipidekirjoitukset Hesarissa tänään.

    Uudistamisaikoihin kohdistunut kritiikki on ilmeisesti johtamassa lakiehdotuksen korjaamiseen tältä osin.

    Monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistunut kritiikki on edelleen paikallaan. Tutkijoiden mukaan metsälakikohteiden käsittelyssä on merkittäviä puutteita, joita ei likimainkaan aina havaita esimerkiksi metsäsertifioinnin tarkastuksissa. Jos metsäsertifioinnin vaatimuksia tarkennettaisiin, metsälain ei tarvitsi olla tässä kohdin niin tiukka.

    Monimuotoisuuden kannalta puulajikirjo, lakikohteiden hakkaamatta jättäminen ja säästöpuut ovat tärkeitä. Myös lahopuun lisääminen, erityisesti lehtipuun ja männyn, mutta myös kuusen jos sitä on pieniä määriä metsälössä. Palanut puu on kaikkein harvinaisinta.

    Gla 4.2.2013, 11:28

    Hesaria en ole saanut käsiini, mutta toivotaan muutosten korjaavan ehdotuksen puutteet. Metsälehdessä MTK:n kanta kuulosti huolestuttavalta: ”MTK:lle metsälaki kelpaa, kunhan se pysyy lakina metsäelinkeinosta.”

    Toivottavasti MTK:n kanta lain lausuntokierrokselta tulee julkiseksi. Toistaiseksi vain ympäripyöreät kommentit on julkaistu, joista MTK:n todellinen mielipide ei ole selvinnyt.

    A.Jalkanen 4.2.2013, 11:53

    Metsätuholaissa mainittu korjuuvelvollisuuden laukaiseva vioittuneen puun määrä ”10 m3 per metsikkö” on huono mittayksikkö, koska vioittuneen puuston vaarallisuus riippuu metsikön pinta-alasta, eli ovatko puut yhdessä kasassa vai isossa metsikössä hajallaan.

    Mänty on aiheuttanut ongelmia yleensä vain monivuotisten varastojen lähialueilla. Niin että sitä voi jättää omaan metsään vapaammin.

    A.Jalkanen 13.2.2013, 08:08

    Suomen metsätieteellinen seura järjesti metsälakiseminaarin 11.2. Esitykset on videoitu ja tulevat lähiaikoina seuran sivuille:

    http://www.metsatieteellinenseura.fi

    Joitakin huomioita. Puolen hehtaarin metsä on muuttunut 0,3 ha laikuksi ja 50 cm tavoitetaimikko 30 cm taimikoksi. Nämä ovat parannuksia.

    Avoimia kysymyksiä liittyy vielä moneen asiaan. Juurikääpäalueiden uudistamiseen ja siinä sallittuihin puulajeihin ei seminaarissa otettu kantaa. Tosin prof. Pukkala puhui yleisesti lehtipuista ja piti hieskoivun kasvatusta kannattavana, mutta totesi että lepän kasvatus taas ei yleensä kannata. (Poikkeuksena tähän pääsääntöön on varmaan omatoimisen metsänomistajan energiapuun kasvatus.)

    Juurikäävän poistossa pitäisi ehkä ottaa käyttöön jokin yksinkertainen sapluuna tulkintavaikeuksien välttämiseksi. Eli jos metsikössä havaitaan lahoa jonkun kynnysarvon ylittävä määrä (helppo todeta tuoreista kannoista), silloin olisi sallittua pyrkiä puhtaaseen lehtipuumetsikköön millä tahansa kotimaisilla lehtipuilla. Tämä poikkeus liittyisi vain tähän uudistamiseen eikä vaikuttaisi tuleviin, jos laho on silloin poistunut.

    Pete 15.2.2013, 14:52

    Anneli, edelleenkään ei taida olla relevanttia tutkimustietoa siitä missä menee raja sen suhteen milloin kuusta ei kannata istuttaa juurikäävän asuttamalle kasvupaikalle? Väitän, että tappiot ovat pienet ainakin jos kiertoajan pitää viljelykuusikolle mahdollisena, eli alle 60 vuoden.

    Olen varmasti yhtä huolissani juurikäävän lisääntymisestä kuin sinä, mutta päätöksenteon suhteen kannattaa kuitenkin olla varovainen. Osittain lahonkin kuusikon tuotos on kuitenkin monikertainen pihlajaa ja harmaaleppään verrattuna laski sen sitten miten tahansa.

    A.Jalkanen 18.2.2013, 20:00

    Pete, voit olla oikeassakin, mutta itse en uudistaisi kuusta enkä mäntyä jos kuusella on havaittu paljon lahoa, tai männyn tapauksessa kuolleita puita, siis niin paljon että taloudellinen menetys on tuntuva.

    Mielestäni on hieman epäloogista toisaalta sallia lähes metsää hävittävät hakkuut, eli pienaukot ilman uudistamisvelvoitetta ja pohjapinta-alan vetäminen alas kuusikoissa, mutta samalla olla kovin huolissaan puulajeista. Eivät ihmiset tyhmiä ole, ja marginaalipuulajit jäävät marginaaliin, jos niille ei ole kysyntää.

    Juurikäävän puhdistamismenetelmässäkin suositeltavin päälinja tulisi ehkä olemaan rauduskoivulla ja haavalla uudistaminen rehevämmillä paikoilla, sekä mänty-lehtisekametsä karummilla paikoilla. Sivupuulajit täydentäisivät taimikkoa, ja jos ne menestyvät hyvin, kannattaa ilmaiseksi saatu taimiaines hyödyntää.

    Kuten

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10