Mitenkähän tuo AJ:n jatkuvan kasvatuksen kuvio suhtautuu tehtyyn aukkoon? Muistui mieleen tapaus reilun 15 vuoden takaa. Tasakokoisen kuusikon vieressä oli puustoltaan vähän epätasainen kuusikko. Päätettiin käsitellä sitä niin, otetaan isommat kuuset pois aukkohakkuun yhteydessä. Niistä sai saman hinnan. koska kyseessä ei ollut suuri alue.

Mitä sitten tapahtui? Edellä on kerrottu jo monta esimerkkiä. Siis ne jätetyt heikkojuuriset pienemmät kuuset alkoivat kaatua. Pakko oli laajentaa aukkoa.

Siis ainakin aukkojen viereiset yläharvennukset, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen tyyni alue, ovat erittäin suuressa vaarassa kaatua ainakin muutaman kymmenen metrin matkalla aukosta. Keljua vielä, että puita saattaa kaatua aina kerrallaan niin vähän, ettei kaatuneiden puiden korjuu kannata.

Tällaista ennustelen Annelin metsälle ainakin, jos on aukon vieressä.

Metsäroso ja jotkut muut nostavat jatkuvan kasvatuksen pahimmaksi esteeksi sen, että toisen puun varjassa taimen kasvaminen on toivottoman hidasta.

Olen samaa mieltä, että jopa kuusen taimi kasvaa hyvin hitaasti toisen varjossa. Etsisin kuyitenkin tarkennusta sanontaan ”toivottoman hidasta”.

Sanonta sisältää lausumattoman vertailun kahden eri puuntuotantomenetelmän välillä. Onko vertailukohta oikea oikea? Olenko sisäistänyt sanonnan oikein?

Mielestäni asian selkeyttämiseksi pitää ajatella kokonaisuutta, joita verrataan. Kuvitellaan maapala, joka on suuremman puun varjostama. Toisessa (A) tapauksessa siinä jurottaa kuusen taimi, toisessa tapauksessa (B) ei mitään. Odotellaan 15 – 20 vuotta. Varjostava puu on kasvanut tukkiksi ja hakataan pois. Tapauksessa A jurottanut kuusen taimi on muutaman metrin korkuinen ja kasvaa aikanaan tukiksi. Tapauksessa B paikalle istutetaan 15 cm pitkä kuusen taimi, joka ajastaan kasvaa tukiksi.

Varsinainen vertailutilanne ratkeaa sen mukaan, kummasta tulee aiemmin tukki. On selvää, että jurottanut kuusi ( a) kasvaa hitaammin, mutta sillä onkin pienempi matka kasvettavana. Asiassa voi olla paljon pienia sivuvaikutuksia, mutta pääasia kasvunopeuteen ratkeaa täten.

Vielä kun uudehko metsänomistaja otat siihen pohdintaa se että laatu pitäisi kummassakin olla sama. Minun kokemus noista jk-metsistä on ollut että pienissä nuorissa taimissa on huomattava lahomäärä verrattuna normi kasvatukseen. Päältäpäin lahovikaisuus nuoressa taimessa on mahdotonta todeta mutta omat havainnot vain tukevat sitä väittämää.

Vastaus no 1
Kiitoksia nopeista vastauksista Timppa, metsuri motokuski ja Raivuli. Pyrin vapaapäivän kunniaksi itsekin ottamaan nopeasti kantaa vastauksiin

Timppa esittin selkeän vastauksen kysymykseen.
Timppa esitti, että istutuskuusikosta saa tukkikokoista puuta jo 30 (?)vuoden kasvatuksen jälkeen. Toisaalta hän kertoi, että luonnontaimikoista saa tukkikoista puuta vasta 50 vuoden kasvun jälkeen. Minulle on edelleen epäselvää, mistä jälkimmäisen 50 vuotta aletaan laskea. Siitäkö, kun kuusen taimi nousi maan pinnalle vai siitä kun muutaman metrin pituinen kuusi vapautui varjostuksesta ja pääsi kasvamaan vapaasti. voisitko Timppa selventää, jotta muutkin saisivat tiedon ja voisivat arvioida aikoja.

Vastaus 3
Raivuri taa todisteli, ettei kuusikon alle synny aluskasvillisuutta. Jos tähän uskoisi,niin miksi uusi metsälaki sitten sallii jatkuvan kasvatuksen ja miksi me keskustelemme jatkuvasta kasvatuksesta?

Kysessä lienee erot sanojen merkityksessä. On selvää, että metsä uudistuu myös itsestään. Joku nimittää uudistumiskohtaa pienaukoksi joku toinen suurten puiden varjostamaksi alueeksi. Ennen väittelyn aloittamistya pitäisi päättää, mitä ymmärretään pienaukolla ja mitä jatkuvan kasvatuksen metsällä.