Keskustelut Puukauppa Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)
  • Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

    Uusi metsälaki on ollut voimassa kohta vuoden, joka toi merkittäviä vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, suurimpina ilmeisesti ikä- ja läpimittarajojen poistumisen ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuden.

    Onko valmiita mielipiteitä, jopa omia kokemuksia tai havaintoja lähialueilla tehdyistä uuden metsälain sallimista toimenpiteistä ?

  • suorittava porras

    #”Huippukirurgi parantaa 90% potilaista, tunari korkeintaan 10%.”#

    Mutta yli 90% huippukirurgeista ei sotke käsiään p¤¤¤aan . Sama on tilanne metsässäkin . Huippukuskeille löytyy tuottavampaakin tekemistä , kun jatkuvan kasvatuksen puuhastelut . Tämän vuoksi onkin tyytyminen vaatimattomampaan osaamiseen ja yli 10 %:n korjuuvaurioiden tasoon . Harvaksi osaa hakata kuka vain , mutta isojen puiden poistaminen pienten joukosta alle 10%:n korjuuvaurioin ei onnistu keneltäkään . Ainakin tuoreet tilastot korjuuvaurioista kielivät mieluummin yli , kun alle 10%:n lukemista.

    Korpituvan Taneli

    Tuo korjuuvaurioiden määrä on mielenkiintoinen asia. Joillakin koneketjuilla niitä tulee, toisilla ei tule. Yksi tärkeä asia niiden välttämiseksi on se että ajourat ovat riittävän väljiä. Ainakin minun metsässäni korjuuvauriot ovat lähes yksinomaan olleet ajokoneen tekemiä ja siitä syystä, että ura on liian ahdas.
    Viimeisimmässä hakkuussa sanoin sitten motomiehelle, että teet sitten sellaiset ajourat ettei ajokonemiehen tarvitse reunapuita leimata. Niinpä ei tullut korjuuvaurioita. Tosin se motokuski oli niin taitava että osasi ottaa paripuistakin toisen pois, ilman että toiseen jäi mitään jälkiä. Se oli kyllä ensimmäinen motomies sitä lajia, jonka minä olen nähnyt.

    Nuo jatkuvan kasvatuksen korjuuvauriot ovat sitten jo luku sinänsä. Eivät nekään silti mikään luonnonlaki ole, Metsäkeskuksen retkeilyllä käytiin tuollaisella harsinta kohteella, enkä minä edes huomannut pikaisella kävelyllä mitään vaurioita. Esittelijä kyllä sitten kertoi tarkkaan kaikki löytyneet vauriot, mutta ne olivat niin vähäisiä että eivät ne sitä metsää pilanneet. Pilaaminen oli kyllä tapahtunut tietoisesti kasvatustavan valinnassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsä-masa

    Kiitos kommenteista !

    Hyvin on samansuuntaiset näkymät täällä keski- Suomen itäosissakin uuden metsälain antamista mahdollisuuksista.

    ” Keskenkasvuisen”, kolmoskehitysluokan hakkaamisen järkevyys on jokaisen metsänomistajan itse puntaroitava.
    Vapaus on arvo sinäänsä: on hyvä, että metsänomistaja saa käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla, mutta ARVOKASVUNHAN siinä kyllä menettää, tosin ei täälläkään ole tähän paljolti sorruttu ” yksityisellä puolen ”.

    Jatkuvan kasvatukseen on vaikea siirtyä nopeasti, jos siellä on jo valmiiksi runsaasti eri kokoisia puiita silloin siirtymävaihe on helpompi.

    Jos metsänomistajalla itse toteuttaa hakkuun ja kuljetuksen siinä olisi hyvä kokeilu savotta. Suuremmalti vuodet ympäri tehty korjuu koneellisesti sisältää valtavan paljon riskejä monessä suhteessa, tutkittu tieto ko. hakkuista vielä puuttuu, on helposti tulossa VAROITTAVIA ESIMERKKEJÄ.

    Konemiehelle ja leimikon suunnittelialle jatkuva kasvatus on vaativa tehtävä! Aloitus työmaita voisi olla heikompituottoiset suometsät, vesistöjen rantamaisemat ja saaret, talvityönä toteutettuna.

    Hyvää Joulua !

    torppari

    suorittava voi tulla tarkastamaan ”isojen” poiston oikean konekuskin jäljiltä jolla kokemusta motosta n.35 vuotta. kyllä ainakin vaneri kokoiset koivut ylispuuna liikkuu tulitikkuina ajo uralle.. aloittelijat sitten erikseen.

    Metsuri motokuski

    Ylispuunpoisto taimikonpäältä on eri asia kuin jatkuvankasvatuksen hakkuut. Kyllä se on niin kuin suorittava kertoi. On muistettava että jatkuvankasvatuksen metsiäkin on erilaisia. Mutta jos poistettavat puut alkaa olla reilun puolentoista motin paremmalla puolella niin aikamoinen seppä saa olla että leimauksia ei tule.

    Täällä on turha pohtia sitä onko toinen kuski parempi kuin toinen. Poistettava puusto sekä käytettävä kalusto kertoo paljon. Jos kummallakin kuskilla on samanlainen tilanne niin silloin vertailulle on perusteita. Ei muuten.

    Itse olen sen verran näitä tehnyt että helppoa se ei ole koskaan ja usein kun parin motin puu lähtee niin muuta ei voi taata kun että se kaatuu. Suunta on aina ylimalkainen suunta. Sen jälkeen siten paikataan kolhuja ja otetaan niitä leimapuita pois. Nättiä tulee…

    Sitä jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei tarvii suolla opetella. Jokainen osaa tikkupuita kaataa missä vain. Mutta kun puulla alkaa olemaan kokoa toistamottia ja on rinne niin siinä sitä voi ”opetella”. Mutta kyllä siinäkin mennään puiden ehdolla on kone mikä tahansa

    Masa voisi vaikka pohtia kuinka rantapuut jotka ovat veteenpäin kallellaan kaadetaan metsänpuolelle. Ei taida onnistua jos puulla on vähänkin kokoa.

    kuusessa ollaan

    Jatkuvan kasvatuksen kokeilujen havaintoja…

    Tänään ajoin jälkiä(eli tallasin harvennuksen uria jäätymään) tämän talven harvennuskuvioille, joka harvennettiin ensi kerran -86.
    Harvennuksen yhteydessä poistettiin ylijäreitä kuusia parista kohtaa, alla oli pientä ja silloisella ajattelulla kasvatuskelpoista kuusentainta. Eli jatkuvan kasvatuksen tyylillä, jota pidin silloin hyvänä ratkaisuna…Nyt, 30 vuotta hakkuusta, eivät kuuset ole kasvaneet kuin 3 metrisiksi ja kituvat selkeästi. Eip toimi kannattavasti siinä kohtaa…kohta kangasmaan ja suon siirtymäkohtaa.

    No, sitten köpöttelin läheiselle rämeelle. Siellä tehtiin samoihin aikoihin harvennus, nyt järeimmät rungot reippaan tyvitukin kokoisia. Välipuuston nuoremmat yksilöt erittäin hyväkasvuisia ja hieno-oksaisia. Suunnitelma on harventaa yläharvennuksena ja samalla halkaista 40 metrin ojavälit (50-luvulta) uusilla ojilla. Vaikka tukkirungot poistaa, jää välikerrospuista riittävä puusto kasvamaan. Ojamaat levittelen kaivuun yhteydessä puuston sekaan, muodostamaan uutta taimiainesta. Toivottavasti onnistuu tämä JK paremmin kuin tuo aikaisempi nuoruuden kokeilu.

    uudehko metsänomistaja

    Metsälain uudistus ei ole vaikuttanut mitään ainakaan tämän palstan kommentoijiin. Samat negatiiviset kannat kuin vanhankin lain aikana. Keskitytään kahteen seikklaan.

    Suurten puiden alla eivät pienet taimet kasva. Metsäala ja aika menee hukkaan. Tämä on luonnon laki. Ehkäpä nyt laillistettu menettelytapa tuo ajastaan kokemusperäistä tietoa siitä miten jatkuva kasvatus on viisainta toteuttaa. Myöskin laskelmia menetelmän eduista ja haitoista tullaan varmasti tarkentemaan.

    Toinen seikka, jolla tuomitaan jatkuva kasvatus on jäljelle jäävien puiden, sekä taimien että isonpien puiden, vaurioituminen. Tätä varmasti tapahtuu suurten puiden poiston yhteydessä enemmän kuin harvennuksissa nykyisin tapahtuvien pienten puiden poistossa. Kuitenkin on huomattavaa, että nykyisin käytössä olevat metsäkoneet ja korjuutavat ovat suunnitellut nykyisille menetelmille. Toivoa voi, että parannuksia sekä koneisiin että menetelmiin on kehitteillä.

    Varsinainen ongelma jatkuvanm kasvatuksen leviämisen tiellä on markkinatilanne. Jos yksi kolmasosa metsien kasvusta jää korjaamatta, on puuta ostavalla taholla vara sanella, miten se puut korjaa ja millaisesta metsästä. Mikäli puun hankinnassa olisi myyjän markkinat, painaisi myös myyjän sana korjuutavoissa.

    Metsuri motokuski

    Kerroppa uudehko metsänomistaja mitä jatkuvankasvatuksen metsäkoneelta edellytetään. Ehkä se on tiedossasi kun toteat että nykyiset koneet eivät sovellu kuin nykyisen kaltaiseen metsänhoitoon.

    Niin kerrothan myös että minkälaisen yhtiöiden kanssa teet kauppaa kun he sanelevat kuinka sinun metsisäsi hoidetaan. Itse olen ollut ainakin kolmessa yhtiössä töissä eikä missän ole hakattu muutoin kuin metsänomistajajan tahdon mukaan.

    Ja vielä yksi. Puunhinta. Eikö poimintahakkuu ole nimenomaan harvennustaksan mukaista hakkuuta ja jopa vielä hitaampaa ja vähemmän tuotaisampaa. Kuinka niistä voidaan aukkopuunhinta maksaa kuin korjuukulut oivat vähintään kaksikertaiset ? Millä hinnalla ne jatkuvankasvatuksen puut sitten pitäisi ostaa ?

    suorittava porras

    #”Kuitenkin on huomattavaa, että nykyisin käytössä olevat metsäkoneet ja korjuutavat ovat suunnitellut nykyisille menetelmille. Toivoa voi, että parannuksia sekä koneisiin että menetelmiin on kehitteillä.”#

    Ruutia ei tarvitse keksiä uudelleen. Ylispuita hakkaillaan koko ajan ja parhaiten homma luonnistuu mahdollisimman järeillä koneilla . Niissä on riittäväsi voimaa ja vakauden takaavaa painoa . Pari hyvää esimerkkiä eri konemerkeiltä ovat Deeren 1470 ja Ponssen Bear sekä Scorpion King. Komatsultakin löytyy kyseistä järeysluokkaa olevia hakkuukoneita.
    Tilanne on kuitenkin se , että nämä ”sopivimmat” koneet työskentelevät sesonkiaikaan taatusti tuottavammissa aukkohakkuissa. Puuta kertyy seltä 4-5 kertaa enemmän aikayksikköä kohden , kun vastaavan järeyden jatkuvan kasvatuksen kohteelta keräilyhakkuun tuloksena.

    Kelirikkoaikaan yllä mainittuja koneita on toki vapaana ja silloin jatkuvan kasvatuksen hakkuualat saavat maan pinnan rikkomisen ja ”metsäojituksen” samaan hintaan . Voipi olla , että jälki ei kuitenkaan miellytä metsänomistajaa saati sitten korjuujälkiä syynääviä virkamiehiä.
    PS. Mainitsemieni konemerkkien/mallien nettisivuilta löytyy koko joukko koneiden toimintaa havainnollistavia videoita . Kannattaa käydä katsomassa . Kuvat kertovat enemmän , kuin parhaatkaan selitykset.

    Metsäkupsa

    Markkinataloudessa raha ratkaisee.Korjuu kulut poimintahakkuussa harvennuksen luokkaa,niin myös puun kantohinta.Tämä tosiasia ei vaan kaikkien pirtaan mahdu.Kovin on täälä päin vähiin muutokset metsälain uudistuksen takia ainakin toistaiseksi jääneet.Taannoin ilmestyi siemenpuuhakkuuaukko parrimetsään,kai rahan tarve nopeutti varhaista parturointia,ei odotellu arvokasvua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)