Soiden ojitus on lisännyt merkittävästi puuston kasvua ja puuston hiilivarastoa.

Jos tarkastellaan yksittäistä suota ja sen ojitusta, niin hiilivaraston ylläpito voi tosiaan ko suon osalta edellyttää puuston varastointia. Tällainen tarkastelu on kapea-alainen. Teollisuus ei pysty käyttämään kaikkea puuta. Vaikka ko suon puut hakattaisiin, vastaava tai lähes vastaava määrä jää muualla pystyyn.

Jos suo ojitetaan, merkittävä osa turpeesta hajoaa itsestään. Tällöin järkevää on käyttää turve ennen hajoamista vaikka polttoturpeeksi. On hyvikin mahdollista, että järkevää olisi käyttää sopivien soiden turve energiantuotantoon korvaamaan kivihiiltä ja metsittää suo lopuksi. Tämä voisi olla hiilitaseen kannalta eduksi.

Osa kunnostusojituskelvottomista soista ennallistuu itsekseen tai ihmisen avustamana. Muilla eli nyt edes kohtuullisesti puuta tuottavilla soila tähtäisin kasvun lisäämiseen, koska hiilinielun lisääminen on eduksi kokonaistilanteelle ja hakkuumahdollisuuksien kasvattamiselle. Olen samaa mieltä, että turpeen energiakäytön lopettamisella ei olisi kiire: nykyiset turvetta vaativat kattilat voidaan hallitusti käyttää loppuun.

Tässähän tullaan pian siihen tulokseen kun näitä hiiliasioita ynnäillään että niitä ns ”ennallistettuja soita” ruvetaan kohta ennallistamaan puun tuottoon, että saadaan hiilinielua aikaiseksi. Ei tietenkään niitä joissa puu ei kasva, mutta tämä ennallistamis touhotus on vienyt myös puun kasvuun soveltuvia soitakin rappiolle.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Olen täitynyt ko ”yhenteentoista” pykälään. Tein hakkuusuunnitelman ja hakkuuilmoituksen. Kumpareita, pieniä pyörtäleitä oli mukana n. 12 ha. Metsäsuunnitelman mukaan kaikki kumpareet oli yli puoli hehtaaria.

Metsäkeskus kuitenkin ilmakuvista totesi kuviot alle normien ja et memene sitten sinne kirveen kans. No ku sitä kautta vois kuitenkin tehdä tien tuonne isommalle kuviolle… et mene sinne metsälain mukaan. No rakennuslaki on vahvempi ku metsälaki. Piti tekasta laavu lammenrantaan lupamenettelyineen. Sinne sai tien tehdä tietenkin ja sattumisin tiemaa löytyi parhaiten juuri näistä kumpareista ja niiden kautta.

Kymmeniä tuhansia hehtaareja on suojeltu lapissa noin vaan näps ja kops menetelmällä ilman että siitä olisi maanomistaja saanut mitään korvausta.

Meillähän tunnetusti ei jängät lopu! Tuo on vaan suoranaista wittuilua! Kierrän tuota lakia piruuttanikin kaikin mahdollisin keinoin. Olen suojellut vapaaehtoisesti yli 60 ha vanhoja metsiä vesistöjen rannoilta ilman mitään haloota ja antamatta pirulle pikkusormea. Hassulta ilmakuvat näyttää. Ei tarvitse kiinteistörajoja kun löytää minun suojelemat ikimetsät.

Ennallistamispinta-alat ovat pieniä ja hyvä niin. Kyllä en ymmärrä, miksi pitää ennallistaa, kun yleisestikin tiedetään, että ojat tahtoo kasvaa väkisinkin umpeen. Mitä viljavampi suo, sitä nopeammin. Kaivamalla ojat umpeen aiheutetaan vaan lisää kiintoainepäästöjä: vedet kulkee kuitenkin pintavaluntana sitten entistä ojauomaa mukaillen vesistöön. Karuimpien turvemaiden ojat eivät kovin nopesti kasva umpeen, jos vesi virtaa, mutta sielläkin riittäisi ojien patoaminen vaikka puupadoin. Rakennustarpeet löytyy yleensä paikalta.