› Keskustelut › Tekniikka › Metsäkoneen Linux ohjaus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Metsäkoneen Linux ohjaus

    Lähetetty: 29.3.2013, 07:45

    Kun ajattelin tehdä naurettavan halvasta tabletti PC-stä ohjaus ja näyttö laitteen metsäkoneeseen entisen tikutaku logiikan tilalle.

    Siis reality juttuja, melkeimpä survivalia.

    Nykyisestä puuttuu mm apteeraus / kuutiointi
    Eli hiukan laskentaa ja tilastointia tarvitaan
    Muutama sekvenssi entisessäkin on.

    Siis tabletti PC kosketusnäyttö näyttö ja tiedonsyöttölaitteeksi) HMIksi => USB I/O mokkulat koneohjaukseen.
    Luettavat ja ohjattavat tiedot ovat pääosin binäärisiä pari analogia tietoa, hydrauliikasta painetta ja lämpötilaa.
    Ehkäpä joistikki helppoon käytettävyyteen (rukkasmalli).

    Liityntöjä paksuus ja pituusmittaukseen analogia / absoluutti anturit (pituus on tosin jo pulssianturilla).
    Sovellukset ovat varmasti naurettavan helppoja nörteille, ei minulle.

    Siis tarvitsen varman ja helpon alustan, Linuxia voisi ehkä sorkkia itsekin.

    Android vaatii lisää kahvia ja muuta herkkua vaikka pohjalla Torvalds hääriikin.

    Kaikki pelihömpötykset pois.
    Videot, kamerat pois, Nettikin toisarvoinen

    Olisko kellään sanottavaa asiasta, vai saitteko edes hippaa?

    Tekijä
    abietis
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • hemputtaja 29.3.2013, 07:50

    Jos suomentaisit ensin tuon HMI-laitteen. Ehkä sitten saisin selville, mitä ajat takaa ja voisin tyrmätä ajatuksen.

    abietis 29.3.2013, 08:12

    Siis että olisi tablettitietokone ohjaamassa toimintoja ja laskemassa tuottoa.

    Siinähän on näyttö ja kosketuksella voi antaa käskyjä.

    Metsuri motokuski 29.3.2013, 10:47

    Empä usko että tuo ohjelman väsäys nyt ihan kovinkaan helposti onnistuu vaikka Linux oliskin käyttöjärjestelmänä. Jos olet jonkisenkin verran käyttänyt moton apteerausta niin ei se luotettavan laskentakaavion tekeminen ihan pikku koodauksella onnistu. On sitä jo vuosikymmen ehkä toinenekin kehitetty ja nykyäänkin siinä on sen verran muuttuvia tekijöitä joita joudutaan hiomaan jatkuvasti. Käyppä kysymässä vaikka motomit- ohjelmaa (Pasi Lääninpää) joka sovelttuu aika helposti minkälaiseen alustaan vain.

    Metsuri motokuski 29.3.2013, 17:10

    Niin tarkoitin tuosta viilaamisesta sitä että jatkuvasti tulee uusi päivityksiä nykyisiin ohjelmiin. Päivityksillä on monta tarkoitusta. On käyttäjäympäristön parannuksia, tarkkuuden kohentumista (laskentatehon kasvua) ja jne. Tuossa motomittauksessa ollaan jo menossa siihen suuntaan että tarkuus mm . pituuden osalta pitää olla jo senttin luokkaa. Tavoitteena ideaali pituuden mittaus. Se että miten siihen päästään kaikkilla keleillä on aikamoinen haaste.

    Esitit monta kysmystä liittyen mittauksen softaan johonka en osaa vastata kun en ole koodinvääntäjä. Ehkä noihin kysymyksiin täytyy etsiä vastaus jostain muualta kuin tämän foorumin ”asiantuntijoilta”.

    abietis 29.3.2013, 18:49

    Motokuski,
    Muistelen että siihen motomittaukseen on ollut luottaminen kun olen pystykauppaa tehnyt.

    Serkö ei sitten pidäkään paikkaansa?

    Tehdasmittauksestakin kuulin hätkähdyttäviä juttuja alan ammattilaisilta. Erään metsäyhtion tehdasmitta on niin epäluotettava etteivät kaikki uskalla sille myydä.

    Tarkoitus ei olekaan saadä valantehnyttä ”ruunattua” ja kalibroitua mittausta vaan suuntaa antava tulos vertailuun, mulla kun on itsellä ”puusilmät”, tai samanlainen kuin emakolla peräpäässä.

    Onhan se pinomittauskin kaikkine kertoimineen vain pelkkä arvioon perustuva (valistunut) arvaus.

    Entäpä K-A ajomiesten vaakamittaus, käytetäänkö sitä muulle kuin energiapuulle?

    Jos alkaisin koodia laskentaan vääntää niin mista se eniten motossa kiikastaa?
    Epäpyöreyttä mittaus ei tunnista.
    Mittaustarkkuus pituuden ja paksuuden osalta? Riittääkö 1% ?
    Pituusmittaus tehdään erillisellä rullalla joten vetorullan luisto ei pitäisi vaikuttaa.
    Paksuusmittaus?
    Puun kartiokkuus?
    Näytteenotot paksuusmittauksessa?

    abietis 29.3.2013, 18:59

    Kiitos Motokuskille,

    Kun kohta 30v ohjausvehje saattaa tulla tiensä päähän niin voisi samalla vähän viisastella uutta toteutusta.
    Mekaniikka kun on mahdollista helpommin ylläpitää.
    Yllätyin kuitenkin että vuosia seisonut elektroniikka heräsi henkiin ongelmitta.

    Jos mittaukset ja laskennat saa siedettävästi toimimaan se riittää.
    En kuitenkaan kuvitellut himmailevani pelkästään siitä ilosta.

    Mutta ymmärsin että kaupallisissa vehkeissä olisi jotain hankaluuksia tai toiminta epätarkkaa.
    Mikä niissä useimmin pettää tai heittää?

    Rane 29.3.2013, 20:00

    Rane ymmärsi selostuksesta että on jo olemassaoleva koura jossa on pituusmitta.Siihen pitäisi siis saada paksuusanturi ennen kuin kannattaa ruveta virittelemään arvoapteerausohjelmaa?
    Onko kourassa valmiiksi suunniteltua paikkaa johon anturin voi laittaa?Joko ”kynkän” akselissa tai mahdollisesti ketjun välityksellä?

    abietis 29.3.2013, 23:07

    Ranelle tiedoksi,

    Vehkeessä ei ole tehdasasenteisena paksuudemittausanturia eikä näissä ole sellaista koskaan ollutkaan.

    Mekaniikka anturin kiinnittämiseksi on ideoinnin aloittamista vaille (svolainen projekti).

    Mahdollisuuksia on kaksi, joko pituusmittauspyörään kiinnitettävä kulma-anturi (absoluutti mittaus olisi kyllä periaatteeltaan selkeä, mutta epälineaarinen) tai vetorullien etäisyyttä mittaava anturi (asentoanturi). Pituusmittaus rullan liike on hiukan yli 90 astetta ja vaatii ylimääräisen laskenna koska kulma arvo on sinimuotoinen.
    Toisaalta kulman muutos mittausalueella on pieni josta seuraa väistämättä epätarkka mittaus.

    Vetorullien asento voisi ehkä olla varmin koska puristusvoima jolla karsinnan vetovoima saadaan aikaan on syytä olla riittän suuri ja rullat väistämättä seuraavat tarkoin rungom muotoa. Kaiken lisäksi anturin ulostulo on suoraan verrannollinen paksuuden arvoon. Haittana voisi yksittäisessä tapauksessa olla luisto jolloin runkoa kuoritaan ko kohdasta. No yksittäistapaus ehkä.

    Rane 30.3.2013, 16:02

    Jaa,Rane ei ole kyllä koskaan nähnyt tai kuullutkaan pituusmittapyörään kiinnitettävästä kulma-anturista.Varmaankin ihan uusinta hottia harvesteritekniikassa?

    abietis 30.3.2013, 18:30

    Kiitos Rane ”rakentavasti esitetystä ritiikistä”.

    Kun vehje on mekaniikaltaan jo olemassa siinä on kaksi paikkaa johon anturin edes teoriassa voi sijoittaa.
    Ja mittauspyörähän käännetään runkoa vasten tässä mallissa kun runko on puristettu vetorullien ja karsintaterien väliin.
    Kuinka pitkälle mittauspyuörön varsi kääntyy riippuu rungon paksuudesta.

    Ihan kun Rane ei olisi tällaista rakennetta koskaan nähnytkään ja/tai sotkee sen johonkin muuhun härpäkkeeseen.
    Varmaan nyky vehkeissä toteutukset ovat toisin, nyt puhumme pian kolmekymmentä vuotta sitten suunnitellusta mekaniikasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2