Keskustelut Tekniikka metsäkone yrittäjä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)
  • metsäkone yrittäjä

    Merkitty: 

    MT-lehdessä artikkelia jossa isot yritykset valtaavat mielestäni alaa.

    Olisi tärkeämpää byrokratian vähentäminen näiltä pieniltä jopa isännän itsensä työllistävää vaikutusta.Jos pieni yrittäjä pitää samaan velvoittaa samaan kuin suurissa.Ei sitä aitoa työtä enää ennätäkkään tekemää.

    Aikoinaan perustivat Metsäkone urakoitsija liiton joka myöhemmin muutttui kone urakoinniksi.Jopa tuolta portaalta nousi yksi suurimpia koneurakoitsija toiminta.

    Olisiko nyt aika lähteä ennallistamaan näiden pienten metsäkone yrittäjien byrokratiaa.Helpottaa työhön haluavien nuorten alalle pääsyä.

  • isaskar keturi

    Kyllä on ihan mielikuvitusta vetää johtopäätöksiä yrityskoon tai -muodon ja työn laadun välillä. Erästä metsuriluottamusmiestä lainatakseni: Hyvä ammattilainen tekee saman määrän hyvää jälkeä taksasta (urakka/tunti) riippumatta! Eli kyse on täysin sen kaverin osaamisesta ja ammattiylpeydestä, joka puikoissa on.

    suorittava porras

    Totta kai ammattilainen pyrkii tekemään aina työnsä hyvin. Tahtoo vain olla niin ,että isommat yritykset pystyvät takaamaan tasaisemman työllisyyden ja paremman pakkatason ,joten parhaat tekijät ohjautuvat luonnollisesti niiden palvelukseen. Kyvyttömiä ei puolestaan kauaa niissä firmoissa katsella.

    Mitä tulee vielä tuohon vanhempaan kalustoon , on niillä työskenteleminen haastavaa. Välystä ja vuotoja siellä ja täällä. Ohjaamokin usein suoranainen terveysriski. Pölyinen ja homeinen. Sitten on myöhäistä rypistellä ,kun on altistunut tarpeeksi ja sairastuu pysyvästi allergiaan ja hengityselinsairauteen. Kuulonsakin on moni menettänyt vanhassa ja meluisassa ohjaamossa.

    mehtäukko

    Mielenkiintoista ja ei.

    I keturilla osuvaa tekstiä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ollenkaan. Ala kuin ala ja kokonaisosaamaton tyyppi ei pitkälle pötki. Pahinta niillä on markkinahäiriköinti, kun muuhun ei avut riitä. Yhden ketjun ja yhden koneen yrittäjänäkin pärjää, siitä on lukuisia hyviä esimerkkejä. Vaatii aikaa, pelisilmää,uutteruutta ja neuvottelutaitoja että vakaus saavutetaan. Kun luottoluokitus on pysynyt sen 15v parhaassa, voi olla onnistumisestaan varma.

    metsä-masa

    Metsuri motokuskin näkökulma pienen ja ison metsäkoneyrityksen sopivuus vertailu  on hyvä, mutta alueelista vaihteluakin niissä voi olla ?

    Täällä Itä-Suomessa om ollut aivan viime vuosiin asti hieman väärä asenne varsinkin isojen koneyritysten kuljettajien toiminnassa, harvennus- ja erikoiskäsittely kohteilla. Leimikon avohakkuu alueet on tullut käsiteltyä normaalisti, hyvin, mutta varsinkin ensiharvennusten tullessa vastaan, silloin alettiin pyrkiä pois kohteelta ja tilattiin lavettia siirtoon.

    Tietenkin syynä voi olla, että kohteet, kohde oli päätehakkuukoneelle hieman sopimaton tai pelättiin ammattitaidon riittävyyttä, ja totutun tuottavuuden laskua, selityksiä ja vertauskuvia aina löytyi. Pahimmillaan leimikoita jäi kesken ja leimikon lopetus tehtiin sen pienen yrittäjän toimesta, jolla kalustokin oli astetta sopivampaa ja asenne kohdallaan nuoren metsän käsittelyyn.

    Tällä hetkellä tilanne on tasapainossa. Metsä Gruup on parantanut  nuorten metsien korjuun laatua ja Mhy.n korjuupalvelu on valinnut  korjuu esimiehen joka rajaa ja ketjuttaa leimikot, hoitaa tie- ja varastoasiat ja hoitaa yhteydet metsänmyyjiin, ” tätä toiminta mallia arvostetaan myyjien taholta ” !

     

     

     

    Metsuri motokuski

    Tuo havainto on hyvin yleinen täälläkin eikä se johdu välttämättä yrittäjästä. Yrittäjälle, suurelle ja pienelle,  annetaan kuukausittaiset hakkuumäärät lajeittain. Mikäli sahatavaralla on menekkiä kohdistetaan korjuu sellaisiin leimikoiden joista kyseistä puuta lähtee parhaiten. Silloin saatetaan harvennukset varsinkin eh:t ohittaa myöhempää korjuuta varten.

    Usein kun kritiikkiä esitetään ja tehdään johtopäätöksiä on hyvä tietää kuinka ostaja ohjaa toimillaan korjuuta. Näistä harvoin metsänomistajalla on tietoa ja monesti vetää väärän johtopäätöksen toimesta. Tilanne on yleisesti se että ostaja joka isännältä puut ostaa niin ei tiedä mitään tehtaan viikoittaisen pään tarpeista. Ne voivat ohjata korjuuta hyvinkin paljon.

    Mhy:n korjuupalvelun toiminta poikkeaa yhtiöiden toiminnasta jonkinverran. Se toimii vähän samalla tavalla kuin metsähallitus. Heillä on  hakkuumäärät tiedossa pitkillä sopimuksilla eikä suhdanteet ohjaa niin paljon korjuuta kuin yhtiöillä. Yhtiöiden korjuuta perustuvat enemmänkin voimassa olevaan suhdanteeseen ja puuvarannot ovat pystyssä olevia puita joita korjataan sitten sen mukaisesti.

    r.ritva

    Onko kokemusta ns.aliurakoinninssa,että pääfirma joka on tietysti isofirma

    viivyttelee aliurakoineen maksujen maksamisessa.Eli vedättää mahdollisimman pitkälle.Jopa niin,että aliurkoitsija jää pitkäksi aikaa ilman palkkaansa eikä voi maksaa laskujaan.Ei ole edes elämiseen rahaa.Melko turhaa yrittää oikeusteitse.Se saattaa viedä vuosia.

    Mitä teet.Onko kokemusta tai tietoa.

    Pavekka

    Ainakin takavuosina rakennusalalla sitä kutsuttiin maantavaksi. Taisi yit olla kuuluisin joka käytti alihankkijoita pankkina. Saattoi piikki kasvaa suureksikin jos esim. Puolen vuoden maksuväli ja sisälsi työn lisäksi materiaalia. Käsittääkseni asiaan tuli lakimuutos. Näinä taloudellisina aikoina kannattaa ehkä olla varovainen mihin paperiin vetää nimensä. Metsäalalla nyt ei varmaan suurien konkursseja ole näköpiirissä mutta silti. Tosin itse en ole koskaan välittänyt riskeistä ja uhkapeleistä. Jos tarjotaan/pakotetaan kyseisen kaltaiseen sopimukseen niin ei kiitos on vastine.

    Nuakka

    Ainakin MG valvoo että kaikki aliurakoijatkin saavat rahansa.

    Itämaan ihme

    Sopimuksissa on maksuajat. 2vk, 3 vk. yms.

    Lisäksi huomautus ja viivästyskorot.

    Tieto leviää todella nopeasti, jos joku ei saa rahojaan. Sen jälkeen on aika turhaa kysellä uusia aliurakoitsijoita.

    Metsuri motokuski

    Ennen tuo aliurakoitsijoiden tilityksissä saattoi olla viivettä turhankin paljon. Nykyään tietämäni yritykset hoitavat tilitykset kunnolla. Syykin on selvä kun aliurakoitsijoiden hakkaa alueyrittäjän kuukausi kiintiöstä niin onhan syytä myös tilitykset maksaa mikäli aliurakoitsija meinaa pysyä sekä urakoitsija saa kiintiönsä tehtyä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 51)