Keskustelut Tekniikka metsäkone yrittäjä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
  • metsäkone yrittäjä

    Merkitty: 

    MT-lehdessä artikkelia jossa isot yritykset valtaavat mielestäni alaa.

    Olisi tärkeämpää byrokratian vähentäminen näiltä pieniltä jopa isännän itsensä työllistävää vaikutusta.Jos pieni yrittäjä pitää samaan velvoittaa samaan kuin suurissa.Ei sitä aitoa työtä enää ennätäkkään tekemää.

    Aikoinaan perustivat Metsäkone urakoitsija liiton joka myöhemmin muutttui kone urakoinniksi.Jopa tuolta portaalta nousi yksi suurimpia koneurakoitsija toiminta.

    Olisiko nyt aika lähteä ennallistamaan näiden pienten metsäkone yrittäjien byrokratiaa.Helpottaa työhön haluavien nuorten alalle pääsyä.

  • Rane

    ”Missä vaiheessa ulkomaalainen marjanpoimija vaihtuu yrittäjäksi…”

    Näköjään silloin kun kansallisuus vaihtuu thaimaalaisesta ukrainalaiseksi.

    Mihailo Pitšnyi tienaa Lapissa hillastamalla päivässä saman verran kuin saa eläkettä kuukaudessa | Kotimaa | Yle

    arto

    Lakkaa näky olevan ihan hyvin. Näkyy ihmiset myyvän 25€ kilo eteenpäin.

    narisija

    50 – 60 – luvuilla ja ehkä myöhemminkin, pääsi koneyrittäjäksi metsään, kun metsäyhtiö takasi ajoja pariksi vuodeksi, traktorikauppias antoi koneen kokonaan tuota työtakuuta vastaan.

    Molemmat, sekä konekauppias, että metsäyhtiö pärjäsivat, yrittäjäriepu sensijaan oli navastaan kiinni molempiin. Harvemmin lienee noilla yrittäjillä onnellista loppua ollut, minkään laista neuvotteluasemaa työnantajaa vastaan kun ei ollut.

    isaskar keturi

    Tuossa vuosituhannen alussa taisi olla Aalto-yliopiston tutkimus metsäkonemarkkinoista. Tulokset olivat jota kuinkin sellaiset, että alaa vaivasi jäykkyys, eli yrittäjien sitominen urakanantajaan ja heikot mahdollisuudet vaihtaa urakanantajaa. Metsähallituksen kilpailutukset mainittiin alaa tervehdyttävänä mahdollisuutena. Tosin tiedämme, että kovan kilpailun vuoksi ei uskallettu aina antaa kannattavia hintoja.

    Kannattavimmaksi todettiin 1-2 koneketjun yritykset, joissa isäntä on myös itse töissä koneella. En varmalla muista oliko sama tutkimus vai samoihin aikoihin tehty koneyrittäjien oma selvitys. Kannattavuuden kannalta tärkeää, että myyntityötä ja hallintoa hoitaa sen hyvin taitava henkilö tai taho.

    Vaikea nähdä, miten alueyrittäjyys parantaa alan edellytyksiä noin laajemmin, kun ei se lisää jaettavaa, vaan pidentää ”ravintoketjua”. Tunnetusti ravintoketjun alapäässä olevat eivät ole kovin vahvoilla.

    Metsuri motokuski

    Narisija: Eipä tuo ole juurikaan muuttunut nykyajasta. Ehkä vakuuksia täytyy olla enemmän kuin pelkkä hakkuumäärä lupaus, kun sekin on kiinni siitä mitä saadaan ostettua ja valmilla tavaralla on menekkiä.

    metsä-masa

    Suorittaja toikin hyvin esille niitä suurten alueyrittäjien vastuusta korjattavista puumääristä ja korjuun lisätöistä. Tässä markkina tilanteessa on hyvä työtilanne kaikilla puunkorjuuta tarjoavilla yrityksillä.

    Ne talon pojat joista kerroin aiemmin, osa niistä on käynyt kokeilemassa sitä ison yrityksen aliurakointia, jokunen on tykännyt ja sopeutunut valmiiseen karttapakettiin joka työmaista singahtaa leimikko luettelona hakattavista leimikoista. Suurin osa pienistä yrittäjistä on kuitenkin tullut kärsineeksi  pitemmistä seisokeista ja heikommista leimikko rakenteesta, eli ovat palannut hoitamaan itsenäisesti omaa toimintaa.

    Metsänmyyjät lähes aina on tykänneet näistä pienen yrityksen tarjoamasta palvelusta, lähinnä harvennus- ja erikoishakkuun hyvästä työn jäljestä,  sillon niissä on toteutunut paremmin leimikon erikoispiirteet.

    Sahurin tarjoama leimikko valikko onkin pääosin sahapuun korjuuta, erikoispuilla lisättynä, näissä pienen yrittäjä etuna on ollut joustavuus ja vahva sitoutuminen ko. firmaan. Joustavuus tässä tarkoittaa työhuippujen tasausta ja erikoispuun maksimaalista talteenotto.

    Metsuri motokuski

    Metsä-masa: Metsänmyyjät lähes aina on tykänneet näistä pienen yrityksen tarjoamasta palvelusta, lähinnä harvennus- ja erikoishakkuun hyvästä työn jäljestä,  sillon niissä on toteutunut paremmin leimikon erikoispiirteet.

    Ei kai työn jälki ole kiinni talon suuruudesta. En ole koskaan havainnut että suuremmassa talossa kelpaa huonompikin työ. Enemmänkin päin vastoin.

    Itämaan ihme

    Tämä energiapuubuumi on tuonut alalle paljon pieniä yrityksiä

    Onhan energiahakkuu halvempaa kaluston suhteen, kuin ns. pyöreän puun hakkuu.

    Koneeksi käy käytetty vanhempikin kone. Täälläpäin suosivat vanhempia beavereita ja egolokkeja kiljotiini päällä. Vähemmän hajoavia osia,ei värimerkkareita yms. kevyempää työtä vanhalle kalustolle. Kombikoneita on myös muutamalla.

    Käyttövalmiin energiamoton hankit murto-osa hinnalla ns. oikeaan motoon verrattuna.

    Moni kuski ei vaan näe energiahakkuuta mielekkäänä työlajina. Mutta jos haluaa koneyrittäjäksi, muttei ole valmis ottamaan suuria määriä velkaa on energiahomma yksi vaihtoehto. Jos on rahaa jäänyt tilille vähän enemmän, voit ostaa käyttövalmiin pelin ilman lainoja.

    Ja kyllä nuo isommatkin firman on jo hankkineet kalustoa energiakohteille. Ei sellaista isoa puljua enää olekkaan, jolta energiamotot puuttuisi.

    Apli

    Sama homma täälläpäin, tuntuu niitä Suorittavan ”risukon” tekijöitäkin vielä riittävän ja jopa pari uuttakin yrittäjää alalle tullut tänä vuonna.. Vanhaa kalustoa jos metsäyhtiöiden sopimusyrittäjiin vertaa, mutta jälki hienoa katseltavaa metsässä ja varmasti metsänomistajat tyytyväisiä, toivottovasti näihinkin yrityksiin löytyy työntekijöitä.

    suorittava porras

    Kun voimalaitosten puunkäyttö puolittuu ,kuten on jo moinin paikoin käynyt, on pelkkään energiapuuhakkuuseen erikoistuneen yrittäjän peli pelattu.

    Osaavia kuskeja on vanhojen romujen ohjaamoon mahdotonta löytää. Työllistyvät paremmin ja mukavammin isommissa yrityksissä. Jos liikeideana on toimia vanhalla kalustolla , on käytännössä oltava valmis tekemään kaikki itse.

    Ja mitä tulee siihen työn laatuun ,on ympäri vuoden työtä tekevän jälki taatusti osa-aikaisen suoritusta parempi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)