Lakkaa näky olevan ihan hyvin. Näkyy ihmiset myyvän 25€ kilo eteenpäin.

Tuossa vuosituhannen alussa taisi olla Aalto-yliopiston tutkimus metsäkonemarkkinoista. Tulokset olivat jota kuinkin sellaiset, että alaa vaivasi jäykkyys, eli yrittäjien sitominen urakanantajaan ja heikot mahdollisuudet vaihtaa urakanantajaa. Metsähallituksen kilpailutukset mainittiin alaa tervehdyttävänä mahdollisuutena. Tosin tiedämme, että kovan kilpailun vuoksi ei uskallettu aina antaa kannattavia hintoja.

Kannattavimmaksi todettiin 1-2 koneketjun yritykset, joissa isäntä on myös itse töissä koneella. En varmalla muista oliko sama tutkimus vai samoihin aikoihin tehty koneyrittäjien oma selvitys. Kannattavuuden kannalta tärkeää, että myyntityötä ja hallintoa hoitaa sen hyvin taitava henkilö tai taho.

Vaikea nähdä, miten alueyrittäjyys parantaa alan edellytyksiä noin laajemmin, kun ei se lisää jaettavaa, vaan pidentää ”ravintoketjua”. Tunnetusti ravintoketjun alapäässä olevat eivät ole kovin vahvoilla.

Suorittaja toikin hyvin esille niitä suurten alueyrittäjien vastuusta korjattavista puumääristä ja korjuun lisätöistä. Tässä markkina tilanteessa on hyvä työtilanne kaikilla puunkorjuuta tarjoavilla yrityksillä.

Ne talon pojat joista kerroin aiemmin, osa niistä on käynyt kokeilemassa sitä ison yrityksen aliurakointia, jokunen on tykännyt ja sopeutunut valmiiseen karttapakettiin joka työmaista singahtaa leimikko luettelona hakattavista leimikoista. Suurin osa pienistä yrittäjistä on kuitenkin tullut kärsineeksi  pitemmistä seisokeista ja heikommista leimikko rakenteesta, eli ovat palannut hoitamaan itsenäisesti omaa toimintaa.

Metsänmyyjät lähes aina on tykänneet näistä pienen yrityksen tarjoamasta palvelusta, lähinnä harvennus- ja erikoishakkuun hyvästä työn jäljestä,  sillon niissä on toteutunut paremmin leimikon erikoispiirteet.

Sahurin tarjoama leimikko valikko onkin pääosin sahapuun korjuuta, erikoispuilla lisättynä, näissä pienen yrittäjä etuna on ollut joustavuus ja vahva sitoutuminen ko. firmaan. Joustavuus tässä tarkoittaa työhuippujen tasausta ja erikoispuun maksimaalista talteenotto.

Tämä energiapuubuumi on tuonut alalle paljon pieniä yrityksiä

Onhan energiahakkuu halvempaa kaluston suhteen, kuin ns. pyöreän puun hakkuu.

Koneeksi käy käytetty vanhempikin kone. Täälläpäin suosivat vanhempia beavereita ja egolokkeja kiljotiini päällä. Vähemmän hajoavia osia,ei värimerkkareita yms. kevyempää työtä vanhalle kalustolle. Kombikoneita on myös muutamalla.

Käyttövalmiin energiamoton hankit murto-osa hinnalla ns. oikeaan motoon verrattuna.

Moni kuski ei vaan näe energiahakkuuta mielekkäänä työlajina. Mutta jos haluaa koneyrittäjäksi, muttei ole valmis ottamaan suuria määriä velkaa on energiahomma yksi vaihtoehto. Jos on rahaa jäänyt tilille vähän enemmän, voit ostaa käyttövalmiin pelin ilman lainoja.

Ja kyllä nuo isommatkin firman on jo hankkineet kalustoa energiakohteille. Ei sellaista isoa puljua enää olekkaan, jolta energiamotot puuttuisi.

Kun voimalaitosten puunkäyttö puolittuu ,kuten on jo moinin paikoin käynyt, on pelkkään energiapuuhakkuuseen erikoistuneen yrittäjän peli pelattu.

Osaavia kuskeja on vanhojen romujen ohjaamoon mahdotonta löytää. Työllistyvät paremmin ja mukavammin isommissa yrityksissä. Jos liikeideana on toimia vanhalla kalustolla , on käytännössä oltava valmis tekemään kaikki itse.

Ja mitä tulee siihen työn laatuun ,on ympäri vuoden työtä tekevän jälki taatusti osa-aikaisen suoritusta parempi.