Itse jumiuduin edelleen työvoimakustannuksiin. Onko ketjun aloittajan logiikka, että maataloustraktorin kuljettaja tekee työtä metsäkoneen kuljettajaa halvemmalla ja enemmän?

Koska maataloustraktoria ei kannata ostaa ilman maatilaa (ja kesäaikaista työtä), on näin ollen maataloustraktoreiden määrä rajattu. Metsänomistajilla on kuitenkin halu ja intressi myydä tietty määrä puuta, johtaisi tämä lopulta siihen, että metsänomistajat kilpailisivat maataloustraktoreista (ja niiden kuljettajista), koska aika ei riittäisi myytävissä olevien puiden hakkuuseen (tehokkuus). Tämä johtaisi puunkorjuun hintojen kallistumiseen, kun maataloustraktoreiden omistajat/kuljettajat voisivat valita kirsikat kakusta. Puunkorjuun hintojen nousu jäisi metsänomistajien maksettavaksi.

Noin juuri kun puuntakunen arkea maaseudulta valottaa. Turha sieltä on enää edes lämmintä pirttiä hakea saati että ulkorakennuksissa jotain toimintaa olisi. Ainut on tämä hevoskoohotus joka vetää vertoja jopa hirvikaahottajille.

”turha kuvitella että se olisi mahdollista samoilla ehdoilla ja koneilla mitä koneurakointi metsäosastojen alaisuudessa on. Kyllä ne kermat kuoritaan siellä ja rippeet ja ehdottamasi paskat jäävät metsänomistajien jaettavaksi.”

Jovaille tiedoksi, että 80-luvun lopulla oli keveille metsäkoneille (mihin luettiin maataloustraktoripohjaiset yhdistelmät) oma ”pienkonelisä” virallisissa Koneyrittäjäliiton taksakirjoissa, ne yrittäjien etujärjestö neuvotteli metsäyhtiöiden kanssa. Niiden pohjalta yrittäjät saivat tehdä tarjouksensa. Kun kilpailuvirasto kielsi nuo sopimukset kilpailua rajoittavana, katosivat nuo ”lisät”.

Nykyisin korjuusopimukset ja niiden taksat perustuvat esim. metsähallituksella heidän ilmoittamiin korjuuhintoihin, joista tarjouskilpailussa yrittäjät ilmoittavat millä prosentilla tarjoavat korjuupalveluaan. Se, kuka tarjoaa matalimman prosentin, saa työt.
Nuo sopimukset ovat vapaassa tarjouskilpailussa, eli kuka vaan voi niihin tehdä tarjouksensa, kunhan kalusto täyttää vaatimukset. Yksi tekijä on mm. kaluston kantavuusluokitus, eli millaiset pintapaineet koneesta muodostuu maahan. Myös koneiden tietojärjestelmien pitää olla yhteensopivat yrityksen järjestelmiin, jotta reaaliaikainen tieto liikkuu molempiin suuntiin.

Eli kyllä se ”paska valuu alaspäin” korjuuketjussa ja pysähtyy yleensä metsäyhtiön ja metsänomistajan välissä olevalle yrittäjälle. Oli kalusto sitten pientä tai suurta.

Suosittelen keskustelemaan ihan kasvotusten joskus yrittäjien kanssa ja kertoa tuo mielipide kerman kuorimisesta heille…voit varautua kipakkaan raviin, lentäviä työkaluja väistellessä.

Niimpä niin. Nyt kuulemma yhtiö kuin yhtiö tarjoaa alueurakoitsijoille 5 – 6 % taksojen laskua nykyiseen sopimuksen. Kuka uskoo että hinta siirtyy kantorahatuloihin ? Sinnehän ne pitäisi LV:n ja Jovainin kirjoitusten mukaan siirtyä.

Ongelma tässä keskustelussa on, että puhutaan eri asioista.

Paska valuu alaspäin yrittäjälle, onhan se tuossa arkikielellä sanottuna. Sitä ei ole syytä epäillä, mutta on se myös niin, että laskun maksaa metsäomistaja. Siinä mielessä samassa veneessä ollaan.
Se, että puhutaan eri asioista, on edelleen korruptioon liittyvistä asioista. Niin kuin tuossa aloituksessa todetaan. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.
Sehän se on tämän keskustelun ydin ja se, että korruptio on avattava. Uskoisin, että sitä kautta on mahdollista päästä eteenpäin.
Ei se aukene näillä nykyisten toimintatapojen vertailuilla ja riitelyllä. Ovat kyllä mahdollisen ja toivottavan muutoksen jälkeistä asiaa.