Keskustelut Metsänomistus Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 157)
  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

  • Jätkä

    Pellolla eteneminen on niin yksinkertaista ja helppoa, että Ponsse on siihen hommaan liian kykenevä peli.

    harrastelija

    @ (povien tilan riittävyydestä en osaa sanoa, mutta eiköhän isopovisetkin mahtune koppiin; niin isopovista ei ole vielä ollut tyrkyllä etteikö olisi sopinut :). @

    Jätkä ja puuki eivät vissiin ole katsoneet Nisulan etusivua?
    Siellä olevat ’motokuskit* ovat varmaankin valittu ”mittojen” mukaan 🙂

    Puuki

    ^
    Niimpä näytti olevan. Tuollaisten ”motokuskien” kanssa voisi
    hyvinkin sopia pieneenkin koppiin ihan heittämällä.
    Onhan siellä Valtrassakin se apuistuin ja ”sopu sijaa antaa”.

    Jovain

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan korjuutyöstä, niin kuin aloituksessa todetaan.
    Näinhän se on, korjuutyön maksaja on eristetty korjuutyöstä.
    Metsäkone ei ole se ongelma puunkorjuussa, vaan ongelma on se korjuutyön kustannusten maksaja. Metsänomistajat on eristetty korjuutyöstä, samalla on eliminoitu kilpailija ja on estetty metsänomistajien kaluston käyttö.
    Kalusto ei ole se ongelma, vaan ongelma on siinä, mitä sallitaan ja miten voidaan alaa kehittää. Maa- ja metsätalouden yhteiskäyttö on täysin mahdollista.
    Kieltämättä, tällä hetkellä mennään vielä lukkiutuneessa tilanteessa. Ollaan paikalleen jämähtäneessä tilassa, josta on vain eduksi päästä eteen päin. Sen myös palstan konemiehet vastarinnallaan osoittavat.

    kuusessa ollaan

    Olen ex-konekuski ja pyrin olemaan realisti. Eikä metsänomistajia ole eristetty puunkorjuusta, itsekin teen kaikki metsänhakkuut itse hankintana. Kaikki puu on ostettu ja hintakin ollut asiallinen. Eikä ole naapureillakaan ollut ongelmia saada puitaan myytyä.

    Maailma on vaan muuttunut ja vaatii jatkuvasti kokonaistehokkaampia menetelmiä. Ja se tarkoittaa koko ketjua kannolta puutuotteen ostaneen kansalaiselle asti. Mikä sisältää myös katkotun puun varastokustannukset korkoineen. Ei ihan toimi ne 1900-luvun menetelmät, että talvi hakataan puuta ja tuupataan se veteen säilymään ja toivotaan että joskus tarvitaan sieltä löytyviä mittoja tai puulaatuja.

    Puuki

    Pystypuuvarasto on se yhtiöiden varastointitapa nykyään.
    Sen käyttöön sopii pystykauppa parhaiten.

    Mutta uusia tai uudelleen lämmitettyjä ideoita kyllä kannattaa
    pohtia, koska myyjäpuolen edut on jääneet jalkoihin teollisuuden kvartaalitalouden pyörityksessä.
    Siitä ei hyödy edes m-teollisuus pitkityksessä, joten jonkinlainen konsensus ja luottamuspulan palautus olisi hyvä saada aikaan
    metsäpuolella.
    Hankintakauppa onnistuu useimmiten. Joitain parannuksia
    kuitenkin esim. mittauksen hyväksymisen osalta ja pystykauppojen mittaustavan muuttamiseksi runkohinnoittelun suuntaan tulisi tehdä.

    Metsuri motokuski

    Hienoa Jovain. Nyt alat pääsemään samaan ”asiantuntijoiden” joukkoon johonka nämä muutamat myyrä ja hirviammattilaiset ovat päässeet. Jokaiseen ketjuun tuot sen saman sanoman, joka aiemmissa ketjuissa on päättynyt, kun kukaan ei jaksa samaa asiaa jauhaa eikä perustella kun mielipide ei muutu mihinkään.

    Toivoisin että perustaisit ihan oman metsä/ maatalousyrityksen jossa laskuttaisit palvelut isänniltä ja urakoitsisit työsi maataloustraktoreila. Kertoisit vaikka vuoden kahden päästä minkälaiseen tiliin olet päässyt.

    rööri roope

    2000 luvun alussa keski-ksrjalassa oli vielä sivutoimisia valtramiehiä pöllinajossa.Taksat hinnoiteltiin niin huonoiksi et kaikki lopettivat.

    Leivän päälle ei riittäny edes lauantaimakkaraa.Tyhjän sai pyytämättäkin.

    Aloittaja ja tää toinen höpökirjoittelija alkakaa urakoimaan älkääkä paskaa kirjoitelko.

    savo’ttamies

    ”Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.”

    Rööriroopet ja jätkät kirjoituksillaan myötää LV.n olevan tuolta osin oikeassa.
    Ei pysykaupan ja tienvarsikaupan nykyisellä hinnan erotuksella pääse
    6 € taksaan motilta ajosta, jos hakkuukin jotain maksaa.

    Jätkä

    Viimeksi vuosi sitten Lahden / Hämeenlinnan seudulla toimiva metsäkoneyritys ajoi harvennushakkuuhankina-ajoa 5 € / kuutio kolmensadan metrin keskiajomatkalta.
    Sopimus tehtiin puhelimessa saatujen melko vähäisten tietojen perusteella.
    Urakoitsija sanoi, että se on heillä taksa!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 157)