› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 157)
1 2 3 4 5 … 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Lähetetty: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 17.10.2016, 08:16

    Takatuupparilla täällä. Jotain numeroita harraste-luonteisesta:
    10,4kiintoa nurin talvi2015-2016 sieltä täältä ongelmapuita ns. huoltosahausta, kun eepuuta ei osteta ja eipä nyt oikein myytävääkään ole, tukkipuita vain 40kpl joista ehkä30kiintoa, entiiä. (Viimetalvena 40km3, edellis 70 nurin). Anyway, moottorisaha 1litra/kiinto, traktorin juontokouralla pinoon 3käyntiä 7,5konetuntia konetunti vie vajaa 4litr mopöä. Kouran keskikoko 0,2kiintoa. 0,3keulii=max, vetomatka 100-300m 10-20min. Summa 59eur ->6eur/kiinto laanissa. En särkeny koneita yhtään. Kustannus ajelu autolla 15kertaa=240km->~30eur ja eväät. Työttömän kiireettömyydellä, kiva kattella luonnon menoa -kyllä siel elämää on kun on hiljaa- eli tuhlasin aikaa. Lonkkavikaa. Taimet ½-3metriset virkistyy kummasti. Nopein oli 4vkl=4*1,5=6pv ja 24kiintoa laanissa kuvio sileeksi msaha+takatuupapari. Myynti 900eur, aika olematon, taimet maksaa, heinäys ja perkaus. Totanoin. Ponssella olisi tullu lasku.
    Lähetetty: 9 h, 57 min sitten
    Lähettäjä: jhn6610

    Tuossa on ihan Lauri-Vaarin henkeen tehtyjä maataloustraktori savotoita.
    Kyllä puunjalostusteollisuus on kauhusta kankea, kun yksi ja toinen alkaa samanlaiseen revohkaan.

    Kun tuota näpertelyä tekee ihan omaksi ilokseen ja mielensä rauhoittamiseksi, niin se on todella hieno homma. Kansantalous ei kuitenkaan pyöri noin, eikä löydy tekijöitäkään.

    Kuitenkin pitäisi ottaa laskelmien perustaksi metsäkoneurakoitsijan taksat: Millä hinnalla metsäkoneurakoitsija tulee ajamaan itse kunkin harvennussavotan?
    Jos hinta on 6€ / kuutio, niin sitä voi verrata omaan juontokourakuljetukseen, jossa tunnin ähertämisellä on saatu pinoon kokonaisen kuution verran.
    Kun menopuolella huomioidaan myös hajonnut takalasi ja perävalot, niin lopputulema lienee se, että ei ne puut ole niin arvokkaita, että niistä saisi myydessä kustannukset ja palkat pois.
    Sellutehtaalla toki ollaan tyytyväisiä, kun on saatu niin mahdottomasti ja halpaa puuta.

    Metsuri motokuski 17.10.2016, 11:29

    Traktorin hinta maatalousvarusteilla on noin 250 – 280 tuhatta. Siihen lisätään metsävarustus mukaan joka on noin 40 – 50 tuhatta. Hintaa kalustolle tulee noin 290 – 320 tuhatta. Jos siihen ostetaan hakkuupää. Pitää hintaa lisätä noin 50 tuhatta. Päästään sellaiseen hintaluokkaan kuin noin 350 tuhatta. Nykyään moton suoraostohinta on noin 360 tuhatta ja vastaavasti ajokone noin 320 tuhatta.

    Onhan maastoliikkuvuus metsäkoneella huomattavsti parempi kuin traktorilla peruuttamalla ajaen.

    Joten en usko että LV:n keinoin saadaan mitään merkittävää säästöä aikaiseksi. Päin vastoin.

    Toisekseen jos ja kun koneita joudutaan vaihtamaan niin aina metsäkäytössä ollut tarktori on huonompi vaihtoarvoltaan kuin pelkkä peltokäytössä ollut kone. Joten tuo pienikin positiivinen ero kääntyy tappioksi aika nopeasti.

    Meillähän on tuollainen traktorimoto jo olemassa Nisulan valmistamana Lännen alustalle. Hinta sille kuitenkin tuli lähes normi metsäkoneen hinnaksi. Tuo traktori joka varustetaan metsäkäyttöön saatika hakkuukäyttöön ei voi olla sieltä linjaston alkupäästä. Siinä pitää olla isommat hydraulipumput sekä voimakkaammat moottorit jotta järjestelmä toimii ja puu kulkee. LV ei ole tällaista teknistä kehitystä pohtinut yhtään vaan ihan fiilispohjalla latoo ”totuuksia” . Kokemuksena omat metsät ja oman kylän koneet.

    Puuki 17.10.2016, 12:34

    ”Traktorin hinta maatalousvarusteilla on noin 250 – 280 tuhatta. Siihen lisätään metsävarustus mukaan joka on noin 40 – 50 tuhatta. Hintaa kalustolle tulee noin 290 – 320 tuhatta. Jos siihen ostetaan hakkuupää. Pitää hintaa lisätä noin 50 tuhatta. Päästään sellaiseen hintaluokkaan kuin noin 350 tuhatta. Nykyään moton suoraostohinta on noin 360 tuhatta ja vastaavasti ajokone noin 320 tuhatta. ”

    Voi olla että saman kokoluokan vehkeissä nuo hinnat pitävät paikkansa, mutta esim.1. ja 2.harvennuksille sopivat metsävarustellut A-sarjan Valtrat (n. 100 hv:n) maksaa kaikkineen vähän yli 100 000 €. Eteen-taakseajolaitteet joystik-ohjauksella löytyy ja myös hakkuupää mittalaitteineen.
    Vähän isommat N-sarjalaiset maksaa muutaman kymppitonnin enemmän.
    Samaa traktoria voi käyttää ajokoneenakin, jos hakkuupään vaihtaa kourakuormaimeen. Puun ajon taksat tosin on sen verran pienet, ettei ainakaan kovin kallista kärry-yhdistelmää kannata siihen hankkia.
    Kesäisin sama traktori toimii maataloustraktorina.

    Jätkä 17.10.2016, 14:36

    A-sarjan Valtra on varustettu ohjaamolla, jota ei ole suunniteltu nosturikäyttöön.
    Ohjaamo on niin ahdas, että penkillä istuen on keskikokoisen miehen mahdoton kääntyä kuormainta kohti.
    Jo tila povien kohdalla tekee tiukkaa, mutta jalkaterät eivät mahdu taakse.
    Myös näkyvyys ohjaamosta on kehno verrattuna oikeaan metsäkoneeseen.

    Arvio: SURKEA metsäkoneeksi.

    jees h-valta 17.10.2016, 14:56

    A-sarjan Valtran ohjaamon tila riittää vaikka minin mutta ainahan se kompromissia tuppaa kun jotain pyörivää penkkiä ja monia namikoita traktoriin ympätään. Mutta olen kyllä nähnyt toimivana A-sarjan Nisula-yhdistelmän että kyllä se toimii. Mutta vain kuitumetsään.

    Puuki 17.10.2016, 15:51

    A-sarjan traktorin koppi sopii kieltämättä paremmin alle 180 cm kuljettajille.
    Itsekin olen muutaman sata mottia sillä puuta ajanut eikä tilat ole kehuttavat vaikka onnistuu siinäkin jopa jalkaterät olemaan kopin sisäpuolella kuormatessakin ”v-tyylillä”. Penkkiäkin pystyy kääntämään ympäri kohtuu hyvin kunhan ei yritä kääntyä vaihdekeppien puolelta.
    (povien tilan riittävyydestä en osaa sanoa, mutta eiköhän isopovisetkin mahtune koppiin; niin isopovista ei ole vielä ollut tyrkyllä etteikö olisi sopinut :).

    Voi olla uusimmat metsävarusteiset mallit jopa suuremmilla ohjaamoillakin(?). N-sarjan metsämallissa ainakin näytti olevan jo riittävät tilat vaikka 50 nro:n monoille takana tai pattipolviselle aitajuoksijalle kääntymistilaa sivuilla.

    oksapuu 17.10.2016, 16:52

    Heh…

    Taisi lipsahtaa nuo Metsuri motokuskin maataloustraktori-hinnat vähän
    yläkanttiin :-)…

    Jätkä 17.10.2016, 16:59

    Vaihdekepit vie liikaa tilaa oikealta puolelta, penkkiä kääntäessä sitä täytyy siirtää ”eteenpäin” normaalista.
    Nykyvehkeissä on niin kevyt ohjaus, että ohjauspyörä voisi olla minikokoa, sekin vähän auttaisi. N-sarja on vähän parempi, mutta metsässä ajeluun sopivin ohjaamo taitaa silti olla 05- sarjan hytti ja siellä oikean puolen vivut muokattuna mahdollisimman haitattomiksi.

    Renkaat pitäisi olla metsärenkaat kapulasuojilla ja ketjut kaikissa pyörissä.

    kuusessa ollaan 17.10.2016, 17:09

    LV kirjoittaa:
    ”Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa.”

    Ei pidä enää paikkaansa, jos on sitä joskus ollut – koneiden maastokelpoistuus on parantunut aivan eri tasolle kuin 60-70 -lukujen koneet olivat.
    Sen sijaan tehtaiden ja sahojen tehokas käyttö ympäri vuoden vaatii metsäkoneiden käyttöä. Se johtuu nykyisin vallitsevasta JOT-tuotannosta, eli Just In Time. Tarkoittaa sitä, että kun puutuotteita tarvitaan, niiden raaka-ainetta hakataan vain silloin. Ja puuta saatetaan tarvita erittäin paljon lyhyessä ajassa, tuoreena tehtaalle (myös kuitupuu).

    Sitten tuohon ”maataloustraktoreiden työllistämiseen”. Nyky maatalous on erittäin kovalla tahdilla siirtynyt järeään traktorikantaan viljatilojen osalta. Niitä ei metsään viedä kuin A-valtraa. Renkaat eivät sovi metsäkäyttöön, eikä maavaraakaan ole suhteessa kovin paljon.
    Maatilat ovat muuttumassa ulkopuolisen urakointikaluston käyttöä suosiviksi, esim. rehun ja lannan käsittelyn osalta. Metsään sopivimmat alustakonetraktorit ovat sitten karjatiloilla, joissa taas ovat töissä ympärivuotisesti, sekä koneet että omistajat.

    Mielestäni on suoranaista halveksuntaa syyllistää metsäkoneilla urakoivat yrittäjät ja kuljettajat siitä, että tekevät työtä ergonomisella ja ”väärällä tavalla” tehokkailla koneilla. On tullut kärrättyä puita sekä maataloustraktoriyhdistelmällä, että varsinaisella metsäkoneellakin, sekä hakattua molemmilla motoversioilla, joten voinen sanoa omaavani jotain kokemusta todellisuudesta metsässä.
    Maataloustraktorikaluston käyttö esim. motona on toimivaa jonkun hakeosuuskunnan hommissa, mutta kyllä niillä varsinaisen urakoinnin aloittaneet ovat hetken päästä siirtyneet varsinaisiin metsäkoneisiin.

    Portimo 17.10.2016, 21:03

    Entä jos Ponssen perään panisikin kesäksi peltoäkeen. Onnistuisiko kyntöaura. Ajaisi kesät pellolla ja talvet metsässä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 157)
1 2 3 4 5 … 14 15 16