› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 7 vastausta, 151 - 157 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Lähetetty: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Juniperus 13.11.2016, 13:19

    Lauri Vaaran kirjoituksissa tosiasioitakin. Maatalouden koneista monet käyttämättöminä suuren osan vuotta.

    Puimurin ja metsäkoneen yhdistelmän keksijälle riittäisi töitä.

    Rane2 13.11.2016, 17:41

    Tohtori Vaara:”ongelmista keskusteleminen keskustelupalstalla ei johda mihinkään.”

    Totta,Vaaran ”keskustelu”on ollut sitä että hän laittaa epämääräisiä ja todistamattomia mielipiteitään keskustelunaloitukseksi eikä sitten millään lailla perustele niitä.Paras/pahin esimerkki on juuri tämä korruptio jonka sijainnista ei ole vieläkään mitään havaintoa.

    Tähän tohtori Vaaran tyyliin sopiikin mainiosti että perustetaan jonkinlainen samanmielisten salaseura.Näin välttyy kiusallisilta kysymyksiltä.

    Jätkä 13.11.2016, 19:23

    Tänä syksynä pystykaupan yhteydessä firman urakoitsija teki puunmyyjän toivomuksesta koivukuidun puunmyyjän piikkiin. Ajettuna tienvarteen koivukuidun teko maksoi 22 €. Isäntä on nyt siitä tyytyväinen, että ”onneksi koivua oli vain neljäkymmentä kuutiota”. Kuitenkin uskon, että urakoitsija ei pannut paljoakaan ilmaa taksoihinsa.

    Kyllä puunkorjuu on aika hintavaa, vaikka sen tekisi kuka. Tälläkin puunmyyjällä on kyllä ”taito hyppysissä” ja traktorissa metsävaunu kuormaimen kanssa, mutta nyt on olkapää leikattu, eikä sillä hakata eikä tehdä muutakaan ainakaan alkaneena talvena.

    Tolopainen 13.11.2016, 19:41

    Vaikuttaa että puunkorjuu on kannattavampaa kuin sen kasvatus, jos puut myisi 32€:lla, tuloa jäisi 10€ kiinnosta.  Kauanko näin voi jatkua, tietenkin niin kauan kuin rahastettavia myyjiä riittää.

    Jätkä 13.11.2016, 19:50

    Eipä se kymppi motilta paljoa ole. Jotenkin vaan tuntuu, että metsäyhtiöiden voittomarginaalista olisi varaa hieman lohkaista alkutuotantoonkin.

    Kun kolme suurinta kääräisi viime vuonna suuruusluokaltaan 2,5 Miljardin tuloksen. niin paljonko se olisi pienentynyt, jos KUITUPUUN kantohinta olisi ollut 5 € korkeampi?

    Jätkä 13.11.2016, 20:20

    Helpotetaan hieman. kotimaasta hakattiin viime vuonna hieman yli 67 miljoonaa kuutiota, josta tukkia melko tarkkaan 30 miljoonaa kiintoa. Kuitua siis 37 miljoonaa kiintoa.

    Tuon määrän lisäksi tuontipuuta tuotiin lähes 20 miljoonaa kiintoa, mutta siitä maksettiinkin rutkasti enemmän kuin kotimaisesta puusta.

    Tuo voitto raakapuukuutiota kohti näyttää melkoiselta.( Sivuhuomautus =Tilastojen mukaan Koivutukista on maksettu yli sata € / kuutiolta)

    Perhana! Tuli väärä tilasto, perustui ennusteeseen.

    harrastelija 13.11.2016, 20:26

    Nähtävästi suuri osa metsän omistajista on ns. perseaukisia ja laman aikana on rahaa vain saatava vaikka mistä. Niin kauan kun puuta on tyrkyllä ylen määrin, niin hinta on se mikä on. Markkinatalous puhuu, ei kai puun ostajan kannata lahjoittaa rahaa enemmän kuin tarvitsee saadakseen riittävästi raaka-ainetta.

    Sahat taitavat pyöriä kumminkin kohtuullisella tuloksella. Tukin hintaa ei voi kovin paljon nostaa.

    Sellun raaka-ainetta näyttää sitten olevan ylen määrin, koska ensiharvennukset jäävät 0-rajan alapuolelle.

    Toiveena on, että suunnitteluasteella olevat bio-/sellulaitokset saadaan rakennetuksi.

     

Esillä 7 vastausta, 151 - 157 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 14 15 16