Keskustelut Metsänomistus Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 157)
  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

  • Nimetön

    Käydäänköhän maanrakennus foorumilla samanlaista keskustelua ”Kaivinkone on kansallinen suuronnettomus” Suomessa ei ois yhtään työtöntä jos kaivinkoneet romutettas, kaivinkoneita ei Suomessa osata valmistaa mutta lapioita kylläkin.

    Jätkä

    Melkein neljäkymmentä vuotta metsäkoneiden kanssa tekemisissä olleena kommentoin seuraavaa. Nykyinen Suomessa toimiva metsäteollisuus on saanut puunkorjuun taksarakenteen muodostettua maailman halvimmaksi. Ei edes missään kehitysmaassa, jossa moottorisahamies tienaa muutaman euron päivään, ei saada puutavaraa tienvarteen yhtä halvalla. Meillä järeäpuustoisessa aukkohakkuussa Koneyrittäjä tienaa lyhyellä ajomatkalla hiukan alle kuusi (6) euroa motille. Laskentatavasta riippuen ajokone tienaa noin 2,5 euroa motille. Keskiverto ajokonekuski saa isännälleen tienattua alle 50 euroa tunnissa. Maataloustraktori hyvin onnistuessaan tuottaa omistajalleen puolet tai alle puolet tuosta. Ennenkuin kommentoi tekstiäni, kannattaa ottaa huomioon,että traktorilla olen ajellut tien laitaan joitain kymmeniä tuhansia motteja, metsäkoneella joitain satoja tuhansia.
    Lähetetty: 5 h, 10 min sitten
    Lähettäjä: HS60

    Tuo 50 € tunnilta pitäisi tienata myös maataloustraktorin, jos oletetaan, että kuljettajalle maksetaan palkka ihan rahana.

    Kiistämätön totuus on, että metsätraktori tuo paljon isompia kuormia ja huomattavan usein verrattuna maataloustraktoriin, varsinkin, kun maataloustraktoria ajaa osa-aikainen kuljettaja / maataloustuottaja.

    Meillä on ollut ”Isäntiä” lähikuljetuskurssilla ja osa on sen luokan kuskeja, että kun ajetaan traktorin etupyörät tieltä metsän puolelle, niin siihen se jää kaaputtamaan. Jokaisen kiven ja kannon he yrittävät väistää pyörän alta ja sitten ollaan öljyropusta kiinni kivessä / kannossa jne…

    Ei siitä mitään tule.

    Jovain

    Kuusessa ollaan. Väität ihan tarkoituksella. ”Olisi varsin erikoista, jos määriteltäisiin, miten eri yritykset saavat hankkia raaka-aineensa”.
    Et kuitenkaan huomaa, tai et ole huomaavinasi sitä, että juuri pystykauppa määrittelee tällaiset asiat ja tekee sen yhtiön eduksi.
    Kysymys ei myöskään ole mistään yhtiön alistamisesta tai edes pyrkimyksestä yhtiön alistamiseen. Selkeästi kysymys on metsänomistajan alistamisesta, sillä vaihtoehtoja ei ole.

    kuusessa ollaan

    Aha. Eli keskustelussa asioiden eri puolien pohtiminen on väittelyä 🙂

    Siis, täytynee alkaa kehittelemään aiheesta väitöskirjaa…

    MaalaisSeppo

    Pääseehän se Jovain vähitellen totuuden jäljille. Eli viimeisen viestinsä lopussa toteamus”vaihtoehtoja ei ole”. Lisäisin tähän vielä, ettei myös tule ainakaan tässä ketjussa masinoitua maataloustrakvaattorisysteemiä.

    Lähdempä tästä jatkamaan hankintasavottaa. Puut ajaa tien varteen paikallinen metsäkoneyrittäjä.

    Jovain

    Kiitos kysymästä? Eipä täällä kukaan ole kyseenalaistanut uskoanne. Korkeintaan monet ovat yrittäneet ravistella hereille pahimmista painajaisista. Se vanha totuus kuitenkin on. Riittävän kauan kun kiusataan, sitä alkaa puolustamaan kiusaajaansa.
    Tällä hetkellä käydäänkin kovaa kilpailua metsänomistasieluista. Palvelusopimukset vastaan metsänomistajien (Mhy) omat palvelut. Jos metsänomistajat aikovat menestyä tässä kilpailussa, olisi aika osoittaa muutakin, ei vaan organisaation (MTK/Mhy) vahvistamiseen tähtäävät toimet.

    kuusessa ollaan

    Unohdat Jovain yhden, aika vahvasti viime vuosina mukaan tulleen asian.

    Eli on muitakin isoihin metsäyhtiöihin sitoutumattomia toimijoita metsänhoitoyhdistysten lisäksi. Nimittäin yksityiset metsäpalveluyrittäjät, jotka myös välittävät puuta, joskus tekevät sitä hoitotoimenpiteiden ohessa. On yrittäjiä, jotka myös ostavat puuta pystyyn ja korjuun jälkeen myyvät sen sopivaan kohteeseen. Eli toimivat kuin metsäyhtiöiden palveluosastotkin, kokonaispakettia tarjoten.

    Jovain

    Onhan näitä kokonaispaketin tarjoajia metsäosastojen lisäksi yrittäjiä. Yrittäjiä tarvitaan, mutta vaikea on yrittäjän menestyä, ainakaan yhtiöistä riippumattomana yrittäjänä, sillä vastassa on yhtiöiden muodostama monopoli, jota täydellä syyllä kartelliksi voidaan nimittää.
    Tällaisessa epäterveessä kilpailutilanteessa, jossa noudatetaan mm. tilitysmallia, on ulkopuolisten toimijan vaikea menestyä. Tilitysmalli mahdollistaa kustannusten peittämisen ja salaamisen, jopa manipuloinnin ja on vapaassa kilpailutilanteessa tietenkin etu asettajalleen.

    Lauri Vaara

    Useissa pystykauppojen korruptiota ja metsäkoneita koskevissa viesteissä on todettu, että ongelmista keskusteleminen keskustelupalstalla ei johda mihinkään. Tarvitaan käytännön toimenpiteitä.

    Olen samaa mieltä. Minulla on ehdotuksia metsäalan vapauttamiseksi korruption kahleista, mutta toimenpiteisiin olisi hyvä saada suurempi joukko osallistujia. Toimenpiteiden suunnittelu ei onnistu julkisella keskustelupalstalla. Me muutosta haluavat voisimme toimia sisäisenä ryhmänä ja pitää yhteyttä keskinäisillä sähköposteilla. Voisin toimia muutosta haluavien yhteyshenkilönä ja välittää ehdotuksia ja muita viestejä muille ryhmään ilmoittautuneille.

    Pannaan toimeksi. Ottakaapa minuun yhteyttä sähköpostilla. Sähköpostini on:

    lvaara@welho.com

    Lauri Vaara

    torppari

    terve tulloo torpparin tiluksille vaekka justeerin ja hevosen kansa jos tekköö sammaan hintaan ja vaekka ylispuun poestoon jos selevijää vähemmillä vaurijoella..jätkä kuataa puun mihi se männöö wua motomies siirtää sitä (tuas tulitikkuna) valamiille uralle..

    kyllä itekkii ollu hevos savotalla ja se ei issoo urroo tarvii wua ku ei ou puita mitä ajella jos ei ensiks ota puruva poes siitä kannon ja latvan väliltä

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 157)