› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 13 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Lähetetty: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 27.10.2016, 18:54

    Ja tuon tasoisia väitökirjoja vielä hyväksytään. Ei ole ihme ettei osa tohtorikunnasta arvosta omia väitöksiään.

    kuusessa ollaan 27.10.2016, 19:31

    LV väittämiä ja niihin tarkentavia kysymyksiä:

    ”Puun lumivarastointi on kesäkorjuuta halvempi keino tehtaiden ympärivuotisen puuhuollon ylläpitämiseksi.”

    Vuotuinen hakkuumäärä on ollut 2015 n. 59 milj. m3. Tuosta pitäisi siis pyöreesti varastoida väh 40 miljoonaa kuutiota lumen alle, keskitalvi kun kestää nykyisin 3 kk…Eli 10 metriä vahvalta puuta, 4 000 000 neliön (400 ha) alueelle (korjatkaa, jos olen laskenut väärin, kuullostaa omaankin korvaan suurelta kasalta…)? Ja se olisi kannattavaa???…etenkin kun katkottu puutavara olisi useissa tapauksissa väärillä pituus/paksuusmitoilla, mikä lisää hävikkiä tavaran muokkaamisessa asiakasmittoihin.

    ”Avohakkuut lähes loppuisivat.”

    Miten korjuukaluston muuttaminen maatalouspohjaisiksi muuttaa metsien käsittelytapoja, sillä pelkkään jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on todettu ihan tutkimuksissakin mahdottomuudeksi?
    Näkemissäni jatkuvan kasvatuksen metsissä lahon osuus on selkeästi korkeampi, esim. Saksassa ja siellä korjuuta suoritetaan maataloustraktoripohjaisillakin koneilla.

    ”Suomen suurimman maatilan omistajakin sanoo haastattelussa, että tilanpidon kannattavuuden suurin ongelma on koneiden vajaakäyttö.”

    Suomen suurimmalla maatilalla tuskin on yhtäkään sellaista traktorimallia, joita voidaan käyttää ilman kallista varustelua, tai ylipäätänsä metsätöissä?

    Jostain syystä kaikki metsäsektoria kasvattavat valtiot ovat siirtymässä varsinaisiin metsäkoneisiin, eivätkä jatka maataloustraktoripohjaisilla koneilla korjuuta. Maataloustraktoripohjaiset koneet ovat yleisiä olosuhteissa, missä suoritetaan jatkettua lähikuljetusta. Jopa Belarusvaltio Valko-Venäjä on ostanut maataloustraktoreiden korvikkeeksi pieniä metsäkoneita, eikä varustellut edelleen traktoreita.

    kuusessa ollaan 27.10.2016, 20:18

    Ja sellainen huomio vielä lisäksi, että jos koko hakkuumäärä pitäisi korjata kolmessa kuukaudessa ja vaikka 24/7 tahdilla, olisi jokaisena 90 päivänä korjattava puuta 655 555 kuutiota.
    Vaikka sen hakkuu ja kuljetus onnistuisikin 23 000 maataloustraktorin toimesta, montako puutavara-autoa tarvittaisiin tuon puumäärän siirtoon noihin lumivarastoihin? Aika monta…ja sitten sama jatkokuljetuskalusto rahtaisi taas puita välivarastoista tehtaille 9 kuukautta, 30% käyttöasteella?

    Rane 27.10.2016, 22:01

    Tohtori Vaara käyttää taas lähteitä harhauttavasti ja tekee sen ilmeisen tahallaan.
    Suomen suurimman maatilan kannattavuuden suurin ongelma on varmasti KONEIDEN vajaakäyttö.Mutta se vajaakäyttö ei koske sen kokoluokan traktoreita joita voisi periaatteessa sopivasti varusteltuna käyttää metsätöissä.Tällä maatilalla on talvella hoidettavanaan varsin mittavasti kiinteistöjen ja teiden talvikunnossapitoa jossa nämä keskikokoiset traktorit sekä palkattu työvoima työllistyvät kannattavasti.Ilman kallista metsävarustelua.
    Ne pääomia sitovat ,vajaakäytössä olevat koneet ovat puimureita,kuivureita,muokkaus ja kasvinsuojeluvehkeitä joissa tuon kokoisella tilalla on luultavasti kiinni rahaa pitkälti toista tai jopa kolmatta miljoonaa.
    Ja luulisi tohtorismiehenkin ymmärtävän ettei metsäajo ole ratkaisu näissä koneissa tuottamattomana seisovaan pääomaan.

    Jovain 28.10.2016, 19:38

    Kovin ovat vastaväittäjien näkemykset vaihtoehdottomia. Ei tiedosteta edes sitä, että kysymyksessä on tutkimus, joka osoittaa vaihtoehtoisen toimintamallin ja kaluston käytön edullisemmaksi.
    Vuositasolla 300 milj. tulonsiirtona, kuusi euroa kuutiota kohti ja tilakohtaisena nettotulona 15 000 euroa, menetettyinä ansaintamahdollisuuksina on paljon rahaa.
    Eikö olisi jo aika ottaa järki käteen ja päästää maatilayritykset kilpailemaan puunkorjuun urakoinnista? Näin aloituksessa, mutta kun ei?
    Miten voi metsänomistajan asema ollakin näin alisteinen, ettei hänellä ole juurikaan mitään mahdollisuuksia, jos haluaisi toimia toisin?
    Vaihtoehtoja ei juurikaan ole, on tyydyttävä nykyiseen, saavuttaa edes jotain, jos vaikka sekin on metsänomistajan etuutta rajoittavaa.
    Se, että saataisiin tämä vuosikymmeniksi paikalleen jämähtänyt tilanne avautumaan, tarkoittaisi se monia hyviä asioita vähitellen.

    kuusessa ollaan 28.10.2016, 19:59

    Tiedätkö Jovain, että aika paljon jo nyt maatilojen väki tekee kausiurakointia metsäyhtiöiden alueurakoitsijoiden aliyrittäjinä, sekä MHY talvikauden yrittäjinä?

    Mutta kalusto on kuitenkin varsinaisia metsäkoneita. Ja monissa tapauksissa maatalous on saattanut loppua ja on siirrytty pelkkään ”saastaiseen” metsäkoneyrittämiseen.

    Jätkä 28.10.2016, 20:28

    Vuositasolla 300 milj. tulonsiirtona, kuusi euroa kuutiota kohti ja tilakohtaisena nettotulona 15 000 euroa, menetettyinä ansaintamahdollisuuksina on paljon rahaa.
    Eikö olisi jo aika ottaa järki käteen ja päästää maatilayritykset kilpailemaan puunkorjuun urakoinnista? Näin aloituksessa, mutta kun ei?
    Joovain tekstiä?

    Olette Vaarin kanssa ymmärtäneet ”tutkimuksenne” aivan väärin.
    Mistään te ette kiskaise 6 euron säästöä – päinvastoin: Ylistämänne maanviljelyskoneiden käyttö nostaisi puunhankinnan kustannuksia jopa enemmän kuin kuusi euroa kuutiota kohti.

    Lauri-Vaari ei ole vielä keksinyt hakea tutkimusmäärärahaa leikkuupuimurin käyttöön taimikonhoidossa luppoaikoina. Siihen kun vielä pistää paalauskoneen perään, niin johan on bisnes maataloustuottajille.

    Jovain 29.10.2016, 10:15

    Olethan tietoinen Kuusessa ollaan myös siitä, että vapaa metsänomistajien ja maatilayrittäjien urakointi metsässä on mahdollista vasta sen jälkeen, kun kilpailu avautuu ja sen myötä pystykauppa kauppamuotona puretaan.
    Siinä olet oikeassa, että metsäkoneyrittäminen on ”saastaista”, johtuen ihan siitä, mitä pystykauppa korruptoituneena kauppamuotona on tuonut tullessaan.

    kuusessa ollaan 29.10.2016, 12:02

    Kai Jovain ymmärrät, että myös suomalaiset metsäyhtiöt ovat ihan tavallisia yrityksiä?

    Eli niillä ei ole mitään velvoitteita ostaa suomalaista puuta, tai korjauttaa sitä muulla kuin itse parhaakseen katsomalla tavalla. Ovat saaneet yritystukija aivan samalla tavalla kuin muutkin teollisuusyritykset.
    Ihan kuin esim. mursketta tuottavat yritykset voivat ostaa kalliota murskattavaksi omiin jatkojalosteisiinsa käytettäväksi, murskattuna siten ja silloin, kun parhaaksi näkevät. Tuon logiikkasi mukaan valtiovallan pitäisi määrätä myös nämä yhtiöt sallimaan maanomistajan tuoda itse louhittua kiveä murskattavaksi. Hehän ihan tosissaan ostavat käyttöoikeuden maahan, mitä esimerkiksi Vaara on kutsunut metsien pystykaupan kohdalla ”metsänvuokraukseksi”.

    Eli siis pitäisi kieltää samalla seuraavat yritystoiminnat:
    Maidontuottaminen, jossa maanviljelijä ei saa toimittaa raakamaitoa itse meijeriin
    Edellä mainittu maa-ainesten myynti, kun maa-alueella toimii vain murskaustoimintaa pyörittävä yritys
    Kauppoihin PITÄÄ saada viljelijän tuoda itse osa perunoista, omalla pakettiautolla
    Kaikissa näissä on yhteistä se, että joku myy raaka-ainetta jalostavalle yritykselle. Olisi varsin erikoista, jos määriteltäisiin, miten eri yritykset saavat hankkia raaka-aineensa.

    Vaikka suomessa on valtiovalta avittanut ja avittaa metsäsektoria, ei kai se tarkoita että kyseisistä asioista hyötyvät yhtiöt olisi alistettava johonkin pakko-ostovelvotteisiin?

    HS60 29.10.2016, 13:12

    Melkein neljäkymmentä vuotta metsäkoneiden kanssa tekemisissä olleena kommentoin seuraavaa. Nykyinen Suomessa toimiva metsäteollisuus on saanut puunkorjuun taksarakenteen muodostettua maailman halvimmaksi. Ei edes missään kehitysmaassa, jossa moottorisahamies tienaa muutaman euron päivään, ei saada puutavaraa tienvarteen yhtä halvalla. Meillä järeäpuustoisessa aukkohakkuussa Koneyrittäjä tienaa lyhyellä ajomatkalla hiukan alle kuusi (6) euroa motille. Laskentatavasta riippuen ajokone tienaa noin 2,5 euroa motille. Keskiverto ajokonekuski saa isännälleen tienattua alle 50 euroa tunnissa. Maataloustraktori hyvin onnistuessaan tuottaa omistajalleen puolet tai alle puolet tuosta. Ennenkuin kommentoi tekstiäni, kannattaa ottaa huomioon,että traktorilla olen ajellut tien laitaan joitain kymmeniä tuhansia motteja, metsäkoneella joitain satoja tuhansia.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 13 14 15 16