› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 12 13 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Lähetetty: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 26.10.2016, 18:25

    Jospavain edes hivenen raottaisit salamyhkäisyyden verhoa ja kertoisi, miksi vedit AY-liikkeen mukaa?

    Metsänomistajan kannalta AY aktiivi on aika huono yhdistelmä. Olipa se työura, varsinainen leipätyö sitten miten pitkä tahansa.

    Mitä ihmettä metsäpäivät tähän kuuluu?

    Metsäpäivät ovat vuosikymmenten ajan bileet metsäpomojen ja metsänhoitajien juopottelutilaisuus, Siellä on tärkeimpinä kurssilounaat ja eri seurueitten illalliskekkerit. Siellä on myös metsänhoitajien rouvien kerholla omat ompeluseuransa, jonne ei ukoilla ole asiaa.

    Ainakaan vuosikymmeniä jatkuneista metsäpäivistä se ei kerro yhtään mitään. Edunvalvonnasta kylläkin, mutta aivan toisenlaisessa tarkoituksessa, mitä metsäpuolella kaivattaisiin?

    Parin päivän kevennys pari kertaa vuodessa ei ole mielestäni liikaa.

    Ja kyllä! Olen osallistunut metsäpäiviin.

    sata 26.10.2016, 22:02

    Ymmärrän LV:n avauksen toisin kuin ne,ketkä vetoavat työvuosiinsa ja määrittelevät poikkeavat kannat uudistusten vastustajiksi.
    Lukisin mieluusti , mitä uudistuksia esim. ”motoon” on rakennettu heidän ansiostaan viimeisen 30-40 v:den aikana. Tarkoitan lähinnä uudistuksia (tuloksen lisäys) ei mukavuuksia.
    3m:rin ajoura on lähinnä kelkkaura, huojuessaan kuorma ”leimaa” lisää.
    Pysykäämme Lassin teemassa, katsotaan asioita myös metsän ja isännän näkökulmasta.
    sa-ta

    Visakallo 27.10.2016, 06:09

    Millä tavalla se olisi auttanut Suomen taloutta, jos olisimme valinneet puunkorjuussa toisen tien?
    Tuskin olisi auttanut, sillä kukapa näitä syrjäisen Suomen puita jalostaisi, jos niitä ei saada riittävää määrää ja kilpailukykyisellä hinnalla tehtaiden käyttöön?
    LV:lla ja joillakin keskustelijoilla on ilmeisesti unohtunut, että puumarkkinat ja puuteollisuus ovat täysin globaalia toimintaa.
    Maailma pärjäisi vallan hyvin ilman Suomen puita ja puuteollisuutta, mutta Suomi ei.
    Mitä taas motoihin tulee, niin on ne paljon kehittyneet 35 vuotena, mitä niitä meidän metsissä on käynyt!
    On tullut pienet pintapaineet, ulottuvuus kolminkertaistunut, tullut mittalaitteet ja tietokoneet, kunnon valot, jne.
    Ensimmäisillä motoilla pystyi tekemään vain aukkoja, ja puut piti sitä ennen pystymitata tai puljata mittaus jälkikäteen käsipelissä.

    Jätkä 27.10.2016, 08:27

    3m:rin ajoura on lähinnä kelkkaura, huojuessaan kuorma ”leimaa” lisää.
    Pysykäämme Lassin teemassa, katsotaan asioita myös metsän ja isännän näkökulmasta.
    sa-ta

    Onko joku vaatinut kolmen metrin ajouraa?
    Enskassakin hakataan puuväliksi keskimäärin kolme metriä. mutta ajourana nelimetrinen passaa ihan hyvin, kunhan se on suorahko.
    Oikein suunniteltuna ajoura siis ”syö” yhden metrin suikaleen – tuskin sitäkään.

    Eräs isäntä vakuutti ajourien leveydeksi riittävän 2 metriä. koska hänen maatalous – ”Fortsoninsa” oli vain 180 senttiä leveä.

    Kysyin häneltä, että miksi hänellä on ajouralla tiheämmässä puita kuin ajourien välissä? ”Eikö olisi helpompi ajella siellä metsän puolella, kun siellä puuväli on kolmisen metriä”?

    Muistuttaisin kuitenkin, että ennen kuin runkovaurioita alkaa syntymään, on juuristot jo pahasti vaarassa.
    Niiden torjumiseksi pintapaineet pitäisi saada mataliksi, eli maataloustraktorien pintapaineet ovat moninkertaiset verrattuna nykyaikaisiin metsäkoneisiin.

    Puuki 27.10.2016, 10:15

    Koneen pintapaine riippuu tietysti koneen painosta ja sen alla olevasta rengastuksesta ja teloista.
    Ison ajokoneen pintapaine on yleensä samaa luokkaa kuin maataloustraktorin teli-metsäperäkärryineen.

    Eh:n 20 m ajouravälillä 4 m ajourat aiheuttaa keskimäärin 8 % kasvutappion seuraavaan harvennukseen mennessä.
    4 metrin tavoiteleveys ei ole käytännössä se leveys mistä
    uran vaikutus lasketaan. Ulkoleveys on vähän suurempi.
    Kun ulkoleveydestä vähennetään jäävän puuston keskimääräinen etäisyys toisistaan, saadaan leveys joka
    jää kasvualueen ulkopuolelle metsän kasvun kannalta katsottuna.
    Jos hakkuutähteet varsinkin kuusikoissa kasataan kaikki ajourille, kasvulisäys vaikuttaa vain pienelle alueelle ja
    keskialueiden kasvu heikkenee.
    Samaan suuntaan vaikuttaa jos/kun motolla puidaan ajouran lähistöt harvemmiksi kuin urien keskiosat.
    Melkoinen tuottotappio voi syntyä siitäkin, kun leveiltä ajourilta
    hakataan ne puut, joista olisi kasvanut tukkipuita seur. harvennukseen mennessä.
    Mutta silti tietenkin on parempi metsän kehityksen kannalta että ensiharvennukset tehdään jollakin tavalla kuin että ne jätettäisiin tekemättä.

    savo’ttamies 27.10.2016, 14:18

    Puukilla oikeat havainnot tämän hetken hakkuutekniikasta isoilla motoilla.
    Ajoura käytännössä 4,5 5,0 metriä leveät.Urien vierustat hakattu
    vajaatuottoisiksi.
    Urat lankasuoria, yhtään ei väistellä parmpikasvuisia puita, mieluummin ne isommat pois, tekomiehen tiliä kasvattamaan.

    Lauri Vaara 27.10.2016, 15:36

    Metsäkoneiden käytön ongelmia riittää keskustelun ylläpitämiseksi. Ongelmat poistuisivat, kun siirryttäisiin Suomen luonnonolojen vaatimaan puun talvikorjuuseen maataloustraktoreilla. Puun lumivarastointi on kesäkorjuuta halvempi keino tehtaiden ympärivuotisen puuhuollon ylläpitämiseksi.

    Kun puunkorjuu tehtäisiin maataloustraktoreilla keskitalvella, hakkuutähteitä ei tarvittaisi ajourien kantaviksi tekemiseen. Tiivistetty lumi ja routa ovat siihen parempi keino. Ei tarvittaisi myöskään kantojen käsittelyä juurikäävän torjumiseksi. Kesäkorjatun sahatavaran homehtuminen rakennuksissa loppuisi. Avohakkuut lähes loppuisivat.

    Oleellisinta on, että metsätalouden kustannukset alenisivat romahdusmaisesti. Vuositasolla aleneminen olisi yli 300 miljoonaa euroa vuoden 2013 kustannusten tasosta.

    Metsätalouden menot olisivat alentuneet lähes kuusi euroa kuutiometriä kohden, jos vuoden 2013 puunkorjuu olisi tehty maataloustraktoreilla marraskuun alusta maaliskuun alkuun. Alentumisesta olisi ollut yli kaksi euroa korjuukustannusten alentumista, puolitoista euroa puunhankinnan organisaatioiden ohentumisesta johtuvaa alentumista ja yli kaksi euroa avohakkuitten vähentymisestä johtuvaa metsänviljelyn kustannusten alentumista.

    Maatilayrittäjän nettotulo 700 tunnin työstä neljän kuukauden aikana olisi ollut 15 400 euroa. Koko vuoden 2013 hakkuumäärän korjuuseen olisi tarvittu vajaa puolet maatilojen maataloustraktoreista.

    Eikö olisi aika ottaa järki käteen ja päästää maatilayritykset kilpailemaan puunkorjuun urakoinnista? Suomen suurimman maatilan omistajakin sanoo haastattelussa, että tilanpidon kannattavuuden suurin ongelma on koneiden vajaakäyttö.

    Kilpailun avaamiseen tarvitaan vain puun pystykaupan lopettaminen.

    Lauri Vaara

    Timppa 27.10.2016, 16:53

    Kaiken muun ohella LV ei taida tietää sitäkään, että puita ei saa säilyttää kesän yli tuholaisvaaran vuoksi. Jos puut korjattaisiin talvella, niin mitä sitten tehtaat käyttäisivät syksyllä? Eikä näemmä tiedä sitäkään, että tukit pätkitään ajankohtaisen tilauksen mukaan. Eipä taitaisi olla selvännäkijöitä, jotka talvella tietäisivät kuinka pitkää tavaraa esim kiinalaiset seuraavana kesänä tarvitsivat. On tämä aika yksisilmäistä ajattelua tohtorismieheltä.

    Ponssehan sai juuri palkinnon oliko rohkeasta toiminnasta, tai jotain tällaista. Mukava oli katsella luottamusmiehen ylpeyttä, kun kertoi heidän tekevän maailman parhaita koneita. Ainakin kysynnästä päätellen asia on niin. Sellaiset koneet pärjäävät meidän rinteillä ja louhikoissa. Eivät koskaan maataloustraktorit, jotka on kehitetty liikkumaan nopeasti tasamailla.

    Jätkä 27.10.2016, 17:26

    Lauri-Vaarin juna on mennyt jo ja Vaari seisoo laiturilla odottamassa, ei vaan tule, koska äsken meni viimeinen.

    Pintapaine parhailla teloilla varustetuilla Silva:n koneilla on 250 g / cm2.
    Telojen pinta-ala on metrisillä teloilla n. 8 neliömetriä ja 120 senttisillä teloilla 1,6 neliömetriä enemmän.

    Kun joku väheksyy Pro Silvan markkinaosuutta, niin vertaikaapa sitä, että kun tehdas tekee sata konetta, jää niistä suomeen 90 kpl.
    Kun muut suomessa toimivat tehtaat tekevät tuhat konetta, jää niistä 50 kpl suomeen.

    Kyllä Pro silvalla pystytään tulevaisuudessa hoitamaan kaikki turvemaiden hakkuut ja pian kuusikoiden kesähakkuutkin.

    Muuten: – Maataloustraktorin pintapaine kuormattuna lienee moninkertainen verrattuna Pro Silvaan.
    En ole milloinkaan nähnyt maataloustraktorissa kunnollista telavarustusta.

    (Kyllä Ponsseenkin voisi asentaa kunnollist suotelat, hinta näkyi olevan 40 000 €).

    Visakallo 27.10.2016, 18:34

    Nyt on kyllä Lauri erkaantunut jo niin kauas todellisuudesta, että keskustelua hänen kanssaan ei kannata enää jatkaa.
    Miten ennusteiden mukaan vielä nykyisestä kymmenellä miljoonalla motilla nouseva vuotuinen puumäärä pystyttäisiin korjaamaan maataloustraktoreilla pelkästään keskitalven aikana?
    Siinähän tulee jo pelkkä matematiikka vastaan.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 12 13 14 15 16