› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Lähetetty: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 24.10.2016, 14:51

    9 tonnin kantavuus on harvennuksille sopiva ja tuollaisella 9,3 metrin puomilla yltää ottamaan puut normi ajouraväliltä.
    Sampolla kun ovat hakanneet, niin käytössä on ollut haamu-ura ja sen avulla on saatu nopeutta ja tarkkuutta hakkuuseen.
    Bonuksena siinä menetelmässä on, että hakkuutähteistä voi noin puolet jättää muualle kuin vain ajouralle, eli ”ravinteet” jakautuvat tasaisemmin palstalle.
    Kun kone hakkaa vain itselleen kulku-uran, ei ajokoneelle, joka on leveämpi ja kuormattuna raskaampi, ei haamu-uraa parin vuoden kuluttua metsästä löydä.

    Menetelmän nopeus perustuu siihen, että kone joutuu ottamaan vain viiden metrin vyöhykkeeltä puut ja toki puomin liike on nopeampi ja kuljettaja pystyy parempaan tarkkuuteen.

    Meidän entinen oppilas pyörittää yritystä, jossa on kahdeksan koneketjua. Hakkuukoneista on nyt kolme Sampoa ja hän kertoi niiden tekevän samanlaista tiliä kuin isommatkin – menot vaan ovat paljon pienemmät.

    jees h-valta 24.10.2016, 15:00

    Juuri sitä silmän palvontaa. Kun kait ne sieltä metsästä poiskin ajetaan eli ne ajourat tarvitaan ja asialliset. Minulla on kerran Sampo harventanut ja tuli vielä toisenkin kerran. Nimittäin tekemään asialliset ajourat kun ei lanssiin teloaja päässyt edes metsän puolelle. Tulikohan niin edulliseksi?

    Jätkä 24.10.2016, 15:09

    /Palvelut/Profiili/?userId=96
    RE: Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus
    Juuri sitä silmän palvontaa. Kun kait ne sieltä metsästä poiskin ajetaan eli ne ajourat tarvitaan ja asialliset. Minulla on kerran Sampo harventanut ja tuli vielä toisenkin kerran. Nimittäin tekemään asialliset ajourat kun ei lanssiin teloaja päässyt edes metsän puolelle. Tulikohan niin edulliseksi?
    Lähetetty: 3 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta

    Tavaton yksinkertaisuutesi näkyy kommentistasi ja käsityksissäsi.
    Hakkuukoneen vikahan se on, jos ajourat tulevat liian kapeat. Kuljettajalla ei ole niihin osaa eikä arpaa.

    Mistä noita älykääpiöitä oikein sikiää??? – Ai niin Harjavallassa ainakin näyttäisi olevan pesä.

    jees h-valta 24.10.2016, 15:17

    Vai olisko jätkän käsityskyvyssä vikaa?
    Vaiko luetun ymmärryksessä?
    Kyllä se on hakkuukoneen vika ja nyt olen ainakin tuolta edelliseltä sivulta asti yrittänyt pysyä juuri ´hakkuukoneessa mutta muiden sohlaamisesta en sitten tiedä. Eli se Sampokin tuli juuri siksi uudelleen (se hakkuukone) tekemään leveämpää ajouraa kun ei sitä ekalla kerralla tajunnut tehdä. Ajokone ne kuitenkin ne juuret runnoo joten ajourien on oltava riittävän leveät.
    Tarkistin vielä että kyllä siellä savottamies ja puukikin mielestäni hakkuukoneesta kertoilivat.

    Jätkä 24.10.2016, 15:34

    Vai olisko jätkän käsityskyvyssä vikaa?
    Vaiko luetun ymmärryksessä?
    Kyllä se on hakkuukoneen vika ja nyt olen ainakin tuolta edelliseltä sivulta asti yrittänyt pysyä juuri ´hakkuukoneessa mutta muiden sohlaamisesta en sitten tiedä. Eli se Sampokin tuli juuri siksi uudelleen (se hakkuukone) tekemään leveämpää ajouraa kun ei sitä ekalla kerralla tajunnut tehdä. Ajokone ne kuitenkin ne juuret runnoo joten ajourien on oltava riittävän leveät.
    Tarkistin vielä että kyllä siellä savottamies ja puukikin mielestäni hakkuukoneesta kertoilivat. Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 10 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta

    Millähän ihmeen konstilla Harjavallassa on saatu ajettua puut siihen aikaan, kun metsurit hakkasivat leimikot?
    Keskikokoinen metsuri kun mahtuu hyvin kulkemaan puiden välistä, vaikka ne olisivat vain kuudenkymmenen sentin välein.

    Jeesssin logiikalla kai metsurit hakkasivat silloin vain sen levyistä ajouraa auki, mistä mahtuivat itse sopivasti kulkemaan.

    Vai olisiko siellä jo Porilaiset tehneet Jeessin leimikoita varten itsetyöskentelevän hakkuukoneen, jolla ei kuitenkaan ohjelmistoa ole säädetty tekemään nelimetristä uraa?

    A.Jalkanen 24.10.2016, 16:15

    Harjavallassa hevospelillä…?

    Vakavasti puhuen: viimeisimmässä Aarre-lehdessä on Pudasjärvelllä Jorma Kouva maataloustraktorin (!) kanssa harvennusmetsässä ja samaisessa numerossa myös mönkkäriuramenetelmän esittely. Mönkkäri tosin soveltunee ehkä enemmän metsänhoitotöihin kuin hakkuisiin.

    Visakallo 24.10.2016, 16:33

    Vanhahan tässä jo alkaa olla itsekin, mutta kyllähän se on suoraan sanottava, kun tätä Metsälehden keskustelupalstaa seuraa, että aika ehtoopuolen juttujahan nämä enimmäkseen alkavat ovat.
    Eihän siinä sinällään mitään pahaa ole, mutta kylmä totuus on, että nykypäivän arki suomalaisessa puunkorjuussa ja metsänhoidossa on kovin toisenlainen kuin tämä palsta antaa monesti ymmärtää.
    20-30 vuotta, – joillakin jopa enenmmän aikaa ja kehitystä näyttäisi kadonneen jonnekin.

    Puuki 24.10.2016, 18:11

    ”Tarkistin vielä että kyllä siellä savottamies ja puukikin mielestäni hakkuukoneesta kertoilivat.”

    Tarkistapa uudestaan.

    jees h-valta 24.10.2016, 19:03

    No joo, kun yksi puhuu aidanseipäistä jne…
    Eli savottamies kyllä hakkuukoneesta mutta puuki vetikin ajokonepuoleen. Että mitenkä mahtoi tämäkin lokiikka synkata hiukankaan asioiden välillä. Mutta eipä uutta tämäkään.

    jees h-valta 24.10.2016, 19:07

    Ehdottomasti myös puuntakusen huomion linjoilla. Kun omissa käy vuosittain monenkin yrittäjän kalustoa eikä suinkaan mitään pilipaleja on kontra näihin juttuihin kyllä aika iso. Siellähän ne tosiaan tehdään harvennukset ja päätehakkuut sujuvasti samalla hyökyä.
    Mitään erityistä moitteen sijaa ei viimevuosina enää ole ilmennyt. Noin kymmenkunta vuotta sitten olikin vielä osaaminen lievästi kirjavampaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 157)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16