Keskustelut Metsänomistus Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 113)
  • Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

    Menestystä metsistä
    Suomet metsät ovat olleet maamme talouselämässä ja vientikaupassa aina tervanpolton päivistä alkaen ja edelleen koko sotienjälkeisen ajan keskeisessä roolissa. Metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat sen asemaa ajoittain horjuttaneet, mutta siitäkin huolimatta olemme jälleen palanneet metsäteollisuutemme suhteen uusien jopa ennen kokemattomien investointien aikaan ja kasvun odotusten äärelle.
    Metsätalous on siitä poikkeuksellinen tuotannon ala, että siinä tuotantokoneisto – metsät – ovat jo valmiina olemassa. Vuosikymmeniä jatkuneen metsänhoitoaatteen ja -valistuksen ansiosta metsämme kasvavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puuraaka-aineesta ei ainakaan toistaiseksi ole kasvullisessa mielessä pulaa.
    Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma vuosille 2016–2020 on valmistunut. Sen valmistelun on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus saanut tiedoksi. Koko biometsätalousklusterin kannalta katsottuna elämme käänteentekeviä ratkaisun vuosia.
    Puun käyttömahdollisuuksien kasvun myötä hakkuumääriä pyritään nostamaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä. Päämäärä on kunnianhimoinen, mutta ehdottoman oikea.
    Tavoitteeseen pääsy edellyttää ensinnäkin sitä, että tieverkosto ja varastointipaikat saadaan vastaamaan niin nykyisen kuin tulevan puunkäytön tarpeita, kuljetuksellisten pullonkaulojen paikallistamista ja ratkaisuja niiden poistamiseksi ja terminaalitarpeiden kartoittamista sekä yleistä tienhoidon tason nostamista.
    Metsänomistajan kannalta ratkaisevaa on tavoite tukea yrittäjäpohjaista aktiivimetsänomistusta. Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistää. Myös metsätilusjärjestelyt ovat toimenpidelistalla.

  • Jovain Jovain

    Mhy edustuston vaalit ovat syksyllä. Vaaleilla on merkitystä, sillä valituiksi tulleet edustajat valtuusto ja hallitus päättävät paikallisesti Mhy toiminnasta.
    Vaalit ovat ajankohtaiset, sillä metsänomistajien edunvalvonta on heikossa hapessa, ollut jo pitkään. Se on sitä, vaikka edunvalvontaverkostoa on kehitetty ja samaan aikaan kilpailun rajoituksia on poistettu. Se ei kuitenkaan ole näkynyt muutoksina käytännön toiminnassa.
    Tilanne on vaikea Mhy:n kannalta ja heijastelee yleistä yhteiskunnallista tilannetta. Vastakkainasettelu se on Metsänhoitoyhdistyksissäkin ja sillä on merkitystä, mihin leiriin kuulut?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Metsäteollisuus on kannattanut erittäin hyvin, ja jakaa hyvät osingot sijoittajille. Tämä ei ole näkynyt puun hinnassa muuten kuin laskevana, ja siitä voi hyvinkin syyttää huonoa edunvalvontaa. Röyhkeyttä tarvitaan paljon lisää.

    Valitettavasti metsänomistajissakin on hyvin pieni osa, joka osaa laskea edes metsäpääoman tuottavuuden, tai yleensä älyää liike-elämän perusteista mitään. Yleisin sanonta on, että hyvinhän se tuottaa, kun sieltä saa rahaa. Nämä henkilöt eivät ole itse metsiään hankkineet, vaan perineet tai saaneet ne Kekkosen lahjoittamana lähes ilmaiseksi ja näitä maaseudulla riittää. Ei tälläiset ihmiset osaa ajaa omaa etuaan, vaan myyvät puuta hinnasta riippumatta. Mhy:n vaaleissakin äänestetään tuttuja joo-joo-miehiä, joista ei ole mitään hyötyä. Puun hintaankaan ei ole tulossa mitään korotuksia, ennen kuin metsänomistus siirtyy ammattimaisiin käsiin ja siinä menee kauan.

    Visakallo Visakallo

    On melko turhaa valittaa, ettei metsänomistajien etuja ole ajettu riittävästi, kun samaan aikaan osa metsänomistajista ei edes halua etujaan ajettavan.
    Menneinä vuosina tällä palstalla on ehkä juuri eniten ruutia poltettu metsänhoitoyhdistysten tarpeettomuudesta.
    Aivan viime aikoina se kirjoittelu on jo tosin vähentynyt.
    Toinen yhtä hölmö ajatus on ollut, ettei leimikoita tarvitse kilpailuttaa!
    Eihän metsäfirmat mitään puunmyyjien hyväntekeväisyyslaitoksia ole.
    Niiden ainoa tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon tuottoa omistajilleen.
    Tämän takia kaikki raaka-aineet yritetään hankkia niin halvalla kuin suinkin mahdollista.
    Viimeksi myymääni leimikkoon sain puolenkymmentä tarjousta, ja parhaimman ja huonoimman tarjouksen ero oli yli 10%.

    jees h-valta

    Puuntakusen kaas on ennenkin väännetty tästä kilpalutuksen ”autuudesta”. Muistutan ny taas ettei se aivan ole vartailukelpoista kisaa mitä esität muka niin taloustietoisena toimintamallina. Pelkkää mhy-ylistystähän tuo eikä muuta. Jokainen tietää että isojen yhtiöiden oston taustalla on paljon sellaista mikä ei ole suoraan verrokkia yhden kaupan osalta. Lisänä että aina saa helposti sovittua sellaistakin mistä on turha haaveilla pienen mutta sillä kertaa hyvin maksavan kaas. Oletan että puuntakunenkin tietääkin tämän mutta sidos mhy:hyn on ehkä hiukan minua vahvempaa sorttia. Pelkkä valtuustopaikka tuskin pitää noin fanaattista uskoa yllä. Ei minulla ainakaan.

    Visakallo Visakallo

    Pitää Jesselle taas jälleen kerran, -ties monennenko, muistuttaa, etten ole minkään mhy:n hallinnossa enkä muussakaan sidoksessa mukana.
    Käytän vain joitakin mhy:n palveluja aivan tavallisena asiakkaana.
    Minä en voi sille mitään, että Suomen metsänhoitoyhdistyksissä on eroja.
    Meilläpäin on hyvin toimiva, mutta Jessen suunnalla ilmeisesti ei aivan niin hyvä.
    Muuten tällä kertaa tarjouskilpailun voiton vei yhtiö, johon Jessekin on ollut tyytyväinen!

    jees h-valta

    Ja puuntakunenkin olisi paljonkin tyytyväisempi kun ottaisi eurot talteen eikä pelehtisi. Jos kerran, kuten tuntuu, resursseja kunnon toimintaankin olisi.

    Rane

    Voisiko Kalle perustella noita heittojaan?
    Eli millaiset ”pienet edunvalvontatoimet” nostaisivat puun hintaa?
    Miten metsänomistuksen siirtyminen ammattilaisille nostaisi puusta maksettavaa hintaa?

    Visakallo Visakallo

    Se on kuules Jesse sillä tavalla, että tarjouskilpailun voittaa yleensä se yhtiö, jolla sattuu sillä kertaa olemaan kulloisenkin leimikon sisältämien puulajien suurin tarve. Sen lisäksi, että myyjä saa puistaan parhaan hinnan, korjuukin tapahtuu nopeasti eikä viivytyksiä tule.
    Ei puukauppa eroa muustakaan kaupankäynnistä.
    Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat ja tavaran tarpeen nopeuden.

    jees h-valta

    Jos puukauppaa tekee vuosittain on varmaa että ne kaupat toteutetaan myös nopeasti, saman vuoden aikana. Ei minulla ainakaan mene seuraavaan vuoteen juurikaan kuin ehkä loppuvuoden toteutusten tilitys. Monesti sekin vain omasta tahdostani. Kyllähän isot aina puuta tarvii. Ei siitä varmasti ongelmia ole. Olen joskus kysynytkin mitä parhaasta päästä haluja olisi mutta aina sieltä on tullut että kaikkea ostetaan sopimusasiakkaalta.

    Metsuri motokuski

    Kyllä tuo jesse kulkee grupin lippis aika syvällä päässä. Jos se Harjavallassa toimii niin ei välttämättä joka paikassa. Meillä gruppi ei vaan tahdo pärjätä tarjouskilpailuissa on sitten bonuksia tai ei.

    Uskon että jatkossa voipi pärjätäkkin ainakin harvennusten osalta kun uusi tehdas alkaa puutta tarvitsemaan oikein kunnolla.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 113)