› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12

  • Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

    Lähetetty: 26.3.2016, 11:42

    Menestystä metsistä
    Suomet metsät ovat olleet maamme talouselämässä ja vientikaupassa aina tervanpolton päivistä alkaen ja edelleen koko sotienjälkeisen ajan keskeisessä roolissa. Metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat sen asemaa ajoittain horjuttaneet, mutta siitäkin huolimatta olemme jälleen palanneet metsäteollisuutemme suhteen uusien jopa ennen kokemattomien investointien aikaan ja kasvun odotusten äärelle.
    Metsätalous on siitä poikkeuksellinen tuotannon ala, että siinä tuotantokoneisto – metsät – ovat jo valmiina olemassa. Vuosikymmeniä jatkuneen metsänhoitoaatteen ja -valistuksen ansiosta metsämme kasvavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puuraaka-aineesta ei ainakaan toistaiseksi ole kasvullisessa mielessä pulaa.
    Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma vuosille 2016–2020 on valmistunut. Sen valmistelun on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus saanut tiedoksi. Koko biometsätalousklusterin kannalta katsottuna elämme käänteentekeviä ratkaisun vuosia.
    Puun käyttömahdollisuuksien kasvun myötä hakkuumääriä pyritään nostamaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä. Päämäärä on kunnianhimoinen, mutta ehdottoman oikea.
    Tavoitteeseen pääsy edellyttää ensinnäkin sitä, että tieverkosto ja varastointipaikat saadaan vastaamaan niin nykyisen kuin tulevan puunkäytön tarpeita, kuljetuksellisten pullonkaulojen paikallistamista ja ratkaisuja niiden poistamiseksi ja terminaalitarpeiden kartoittamista sekä yleistä tienhoidon tason nostamista.
    Metsänomistajan kannalta ratkaisevaa on tavoite tukea yrittäjäpohjaista aktiivimetsänomistusta. Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistää. Myös metsätilusjärjestelyt ovat toimenpidelistalla.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi MetsäKortesalmi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Lauri Vaara 21.4.2016, 18:04

    A. Jalkanen: ”Voisiko mhy olla yksi tällainen puuta toimittava, itsenäinen palveluyrittäjä? Sen ei tarvitse maksimoida voittoja, kun se on metsänomistajien yhteenliittymä”.

    Puun ja palvelujen markkinoilla voi yksityisten palveluyrittäjien rinnalla toimia minkä muotoisia yrityksiä tahansa, kunhan eivät rajoita kilpailua. Ei voida kieltää metsäyhtiön omistaman palveluyrityksenkään toimintaa, jos se toimii itsenäisenä metsäyhtiön tytäryhtiönä. Osuuskuntamuotoinen metsänhoitoyhdistys voisi selvitä kilpailevilla markkinoillakin.

    Rane 21.4.2016, 19:18

    Kun olet Lauri asiaa tutkinut niin kuinka paljon halvemmalla puunkorjuu sujuisi sinun mallissasi?Prosentteina ja/tai euroina?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 22.4.2016, 18:06

    ”Voisiko mhy olla yksi tällainen puuta toimittava, itsenäinen palveluyrittäjä? Sen ei tarvitse maksimoida voittoja, kun se on metsänomistajien yhteenliittymä.”

    Mhy:n ja MTK:n työntekijöitä ei ole ikinä kiinnostanut metsänomistajien asiat, vaan oma toimeentulo. Puun hinta olisi aivan eri lukemissa, jos olisi ollut edes pientä edunvalvontaa. Alkutuottajan asema suomessa on verrattavissa orjatyövoimaan.

    Rane 22.4.2016, 18:48

    Minkälaista olisi tämä kilpailulainsäädännön puitteissa tapahtuva pieni edunvalvonta,Kalle?

    harrastelija harrastelija 22.4.2016, 19:29

    Turhat välikädet vievät oman siivunsa ja se edelleen heikentää alkutuottajan saamaa hintaa.
    Puun hinta saattaa nousta vain siinä tapauksessa, että siitä tulee pulaa.
    Kunhan näitä ”biojalostuslaitoksia” = sellutehtaita rakennetaan riittävästi, niin toivossa on hyvä elää.

    Pohjois-Eurooppalainen laadukas havusellu on Suomellekin kyllä hyvä kilpailuvaltti globaalisilla markkinoilla. Koivu saattaa jäädä muun lehtipuusellun jalkoihin (lähinnä eucalyptus).

    Jostakin jäi mieleen, että sellutonni on hyt n. 770 €. Se vaatii n. 5,5 m3 havupuuta. Paljonko se raaka-aine nyt sitten onkaan tehtaan portin sisäpuolella – olisiko se jotain 50 €/m3?
    Alkutuottajan osuus näyttäisi taulukoiden mukaan olevan ¨11-18 €/m3 riippuen järeydestä. Eli alkutuottajan osuus sellutonnista on 60-100 €, prosentteina se on :: 8 – 13 %. Onko se riittävä osuus ?

    jees h-valta 22.4.2016, 20:23

    Ottamata kantaa onko harrastelijan prosenttiosuus riittävä mutta se että olemme tosiaan alkutuottaja joka monessa tapauksessa tarkoittaa ettei se tilin tekijä ole laittanut ”rikkaa ristiin” vaan saattaa puida esim. edellisen sukupolven tai halvalla ostamansa tilan puustoa.
    Siihen nähden se ehkä riittääkin. Mutta sitten kun mennään siihen että todella kasvattaa puustoa taimikosta lähtien ja koittaa työllään saada tulostakin aikaan se tuntuu lähinnä naurettavalta tuo kuitupuun korvaus. Itse pyrin kompensoimaan huonoa hintaa lähinnä suurella massatuotannolla jolla ehkä voi päästä jopa elinaikanaan jonkinlaiseen korvaustaoon. Valitettavasti se suuri massan tuotanto ei onnistu halvalla havulla vaan kallista lehtipuuta on pakko tuottaa. Jossa myös tuotanto on kallista valtakunnan pienen elitistisen harrasteporukan lihantuotannon metsiimme limittämisen vuoksi.

    Jätkä pätkät 22.4.2016, 20:59

    Edelleenkin ja tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntä tulee kohdistumaan ennenkaikkea kuuseen sen pitkäkuituisuuden takia. Kun paperiin tai pakkauskartonkiin tarvitaan lujuutta ja mahdollisuutta tehdä huomattavan ohutta paperia, on kuusen kuidut avainasemassa.
    Halvasta lehtisellusta saa haurasta kopiopaperia, jota nytkin myydään mielettöman halvalla.
    Ongelmat – jos niitä aletaan kaivaa, ovat puunhinnoittelussa siinä, että Euroon liittymisen jälkeen ei suomen valuuttaa ole voitu devalvoida, eikä sitä ole voitu kelluttaa.
    Takavuosina metsätaloutta ei saatu laskeskelemalla kannattamaan, ennen kuin otettiin laskelmiin mukaan inflaation vaikutus kantohintoihin. Metsätalous kaipaa devalvaatiota”

    Jovain Jovain 23.4.2016, 10:30

    Niin hyvä asia kuin rahan arvon laskeminen onkin, sillä ei kuitenkaan ratkaista metsätalouden rakenteellisia ongelmia. Yhteiskunnassa meneillään oleva sopimisen kulttuuri toivottavasti, sääntelyn purkaminen ja nämä vapaan kilpailun rakenteisiin menevät toimet. Uskoisin niiden etenevän yhteiskunnassa nyt, kun avaukset on tehty ja ulottuvat myös metsätalouteen jossain vaiheessa. Sitä ennen on kuitenkin monet vaalit?

    Metsuri motokuski 23.4.2016, 12:27

    Aika helposti voisi todeta että tuo harrastelijan mainitsema prosenttosuus on riittämätön. Mutta jos sitä prosenttiosuutta pitäisi nostaa niin kaiketi joltakin pitäisi osuutta vähentää. Lopputuotteenhinta lienee se joka määrittää meneekö tuotetta kaupaksi ollenkaan.

    jees h-valta 23.4.2016, 18:11

    Jätkän mainitsemat halvat kopiopaperit ovat vain yksi pieni juonne ja väheneväkin jo lehtisellun käyttöarsenaalissa. Kun siihen lisätään haavan ligiinin liimamaisuus ja kuulto saadaan mm. lämpöliimautuvaa mm. kuittipaperia ja tarrapohjaa. Niiden menekki taas on nousussa.
    Paljon muitakin erikoispapereita kuten aikakauslehti yms. ja valokuvapaperit jne. Erikoislaaduilla on yleisesti vain paranevaa menekkiä. Havusellu tosiaan vain lähinnä juuri kartonkiin ja toki senkin menekki paranevaa kantaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12