› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Lähetetty: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 14.6.2016, 21:13

    Suorittavan satuilu alkaa jo mennä aivan älyttömyyksiin. Ei ne kyllä ole Samponkaan harvesterit mihinkään kadonneet eikä firma tehnyt konkurssia. Päinvastoin tuotanto pelaa ja koneita valmistuu sekä ajo-että harvereita. Ei ole suorittavan näkemys tosiaan tästä maailmasta vaan suoltaa suoraa työnantajansa ihannemaailmaa. Suuri on varmaan kaunista jos ja kun tehdään pelkkää päätehakkuuta mutta kun suuntaus taitaa olla juuri muuta ottaen huomioon kuidun aivan räjähtävän lisätarpeen. Jonka kokonaistarvetta emme edes tarkalleen vielä tiedä kun ei kaikista laitoksista ole vielä valmista päätöstä. Mutta joka tapauksessa harvennukset pitää lisääntyä ja paljon koneellisina ja sehän on metsiemme kannalta vain hyvä asia. Myös e-puun harvennushakkuut.
    Jätkän muinaismuisteloihin nyt ei juuri kannata myös paukkuja uhrata.
    Se aika oli ja meni eikä palaa.

    pihkatappi 15.6.2016, 06:47

    Silloin 80-luvulla siirryttiin 30 m ajouravälistä 20m uraväliin ja urien keskileveys nousi kolmesta metristä neljään metriin. Nyt urien keskileveys on varmaankin 4,5 metriä.

    Metsät eivät lopu, vaikka tehokkuutta ajatellaan ainoastaan koneketjun näkökulmasta, jolloin asia ei juuri ketään hallinnossa kiinnosta, mutta metsänomistajalle tällä tehokkuus ihannoinnilla saadaan tappiota. Tietysti kun suurin osa ensiharvennus kuvioista on mutkaista mäntyä, ei tuotos tappio ole kummoinen, mutta hyvälaatuisessa puustossa tappiota tulee sitten paljon enemmän. 2,7 metriä leveä ajokone vie hieman vähemmän puuta kerralla, kuin 3,3 metriä leveä, tuon erotuksen varmaan moni metsänomistaja olisi ensiharvennuksessa valmis maksamaan, mutta kun kaikki tilan kuviot hakataan samalla koneella homma ei olekaan enää niin yksinkertainen. MHY:n korjuupalvelulla on moninpaikoin harvennuksille sopiva koneketju.

    Minullakin CV:stä löytyy monenlaista, mutta tärkeimpänä erona Suorittavan portaan listaan olen pähkäillyt metsätalouden ja koneketjujenkin tuottavuutta koulutuksen (metsätalousinsinööri) lisäksi metsälö tasolla pitkäaikaisena metsänomistajana ja metsäsijoittajana.

    Jätkä 15.6.2016, 07:05

    ”Suorittavan satuilu alkaa jo mennä aivan älyttömyyksiin. Ei ne kyllä ole Samponkaan harvesterit mihinkään kadonneet eikä firma tehnyt konkurssia. Päinvastoin tuotanto pelaa ja koneita valmistuu sekä ajo-että harvereita. Ei ole suorittavan näkemys tosiaan tästä maailmasta vaan suoltaa suoraa työnantajansa ihannemaailmaa. Suuri on varmaan kaunista jos ja kun tehdään pelkkää päätehakkuuta mutta kun suuntaus taitaa olla juuri muuta ottaen huomioon kuidun aivan räjähtävän lisätarpeen. Jonka kokonaistarvetta emme edes tarkalleen vielä tiedä kun ei kaikista laitoksista ole vielä valmista päätöstä. Mutta joka tapauksessa harvennukset pitää lisääntyä ja paljon koneellisina ja sehän on metsiemme kannalta vain hyvä asia. Myös e-puun harvennushakkuut.
    Jätkän muinaismuisteloihin nyt ei juuri kannata myös paukkuja uhrata.
    Se aika oli ja meni eikä palaa.
    Lähetetty: 9 h, 40 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta ”
    Sampon hakkuukone on pienin harvesteri, joka metsään kannattaa viedä.
    Se ei vain taida pysyä pystyssä, jos siihen asennetaan 11 metrinen nosturi, vaan sillä on tehtävä haamu-uralla normaali ajouravälillä.
    Jesse pysyköön juontokouratekniikkansa kanssa polttopuusankarina, mainitaan nyt kuitenkin hänen reilun 200 neliön lämmitettävä pinta-ala, sitä kun ei ole kahteen päivään tullut esiin.

    Jätkä 15.6.2016, 07:31

    Kuvitellaan ”pienkone, jonka suurin leveys on 1,5 metriä. Siinä kuormatila olisi 1,4 metriä, ehkä vähemmänkin, koska karikat on taivutettu sisäänpäin.
    Kun sen kuormatilaan mätetään keskipituudeltaan kolmosta ja kuorman korkeus on metri, niin onhan siellä kuormaa 4,2 irtokuutiota.
    Kun kiintotilavuusprosentti on 60 %, niin kuormassa on pyöreät 2,52 kiintoa.
    Kapea kosla ja korkeahko kuorma on jo melko kiikkerä keinuteleistä huolimatta, Esim Telakarhu oli aikoinaan melko legendaarinen kaatuilija, eikä Pontus ollut paljoakaan parempi.
    Tuollaisilla virityksillä ei edes metsuri-kuljettajalle taida kerääntyä palkkarahoja, vaikka kone ja sen huolto olisi ”talon puolesta”.
    Ja tuollakin tehokoneella on rampattava palsta ihan kuralle, koska kapasiteetti on lähes olematon.

    Rane 15.6.2016, 07:51

    Suorittava:”Ei mitään ongelmia harvennusten kanssa”.
    Hyvä,hyvä.Pannaanpas muistiin ja katsotaan milloin seuraava valitusvirsi ilmestyy tänne.

    kepa 15.6.2016, 08:39

    Tein tuossa n.10 vuotta sitten parina talvena moottorisahalla hakkuita kumpanakin talvena yli 1000m3 verran. Pääasiassa männiköitten ensiharvennuksia oli siellä jonkin verran ylispuun poistoja. Hyviä kangasmaita suurimmaksi osaksi. Puut ajoin traktorilla jossa oli tietysti kuormmaaja. Sitten lannotin männiköt metsän np1. Nyt pitäs parin vuoden sisään alueet harventaa uudestaan toki nyt konehakkuuna.
    Tili tulee olemaan varsin mainio. Metsä on täystiheä, hyvälaatuinen ja tukkijäreää. Ajouratkin ovat kerennet kadota niin ei haittaa vaikka uudet tehdäänkin vähän tiheämpään.
    Sinäänsä en moiti konehakkuita on niitä omissakin metsissä tehty vaikka kuinka paljon suurimmaksi osaksi hyvin tuloksin. Mutta kyllä kakkosharvennuksen puunlähtö on aivan eri luokkaa niistä omista harvennuksista. Kyse on kumminkin jo tukkiharvennuksesta.
    Toki harvennuksia olen sahalla tehnyt sen jälkeenkin mutta en aivan noin suuria määriä.

    pihkatappi 15.6.2016, 10:02

    Juuri noin kun Kepa on tehnyt, 2 harvennuksen tili on noin tuhat euroa parempi kuin koneketjun ensiharvennuksen jäljiltä.

    Metsuri motokuski 15.6.2016, 13:21

    Kyllähän tuo kepan esimerkki on aivan totta ja varmaan paras tuotos noin saadaan. Mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä aikaa tuollaiseen työhön joten teetettävähän se on jollain. Toisaalta noita tasaisia kankaita tulee ainakin omalle kohdalle niin harvoin joita voisi manumenetelmillä tehdä. Aika usein nuo leimikot ovat sellaisia että ilman metsäkoneita ne olisivat aika haastavia puuhastella.

    Kyllähän tuo suorittava asiaa kirjoittelee. Nykyään suuntaus on aina enemmän ja enemmän tilakohtaiseen korjuuseen, jossa koko tilan metsät pistetään kerralla kuntoon. Siinä ei tahdo pienille koneille olla sijaa kun järeitä harvennuksia, ylispuiden poistoa sekä aukkoja saatta tulla kerralla tehtäväksi. Kalusto pitää olla sellaista että kaikki nämä voidaan tehdä ja sillä tavalla että jokaisesta kohteesta saadaan myös tuottoa.

    suorittava porras 15.6.2016, 16:13

    joopa joo … meillä neljäsosa koneista hakkaa aukkoja , kolme neljännestä pääasiassa harvennuksia ensiharvennuksista alkaen .
    hakkuukoneiden painot alk. 20 000 kg.
    Ovat töissä kahdella ”suurella”. Ei mitään ongelmia harvennusten kanssa , mikäli metsänomistaja on tehnyt oman osuutensa metsänkasvatuksesta asiaankuuluvasti .

    Eivät kaikki pienten koneiden valmistajat toki ole joutuneet suoritustilaan . Totesin myös , että ns. pienet koneet ovat vuosien saatossa kasvaneet kokoa . Esim. Nokka Joker — Profi , Pikku-Sampokin on saanut isoveljen ja Karilaisen Prosilva on sekin kasvanut alkuperäistä isommaksi .
    Pehmeiden maiden ajokone telavarustuksella painaa jo yli 20 tonnia . On kuitenkin muistettava , että näiden edellä mainittujen tuotteiden puunkorjuumäärät ovat mitätön osa kokonaisuudesta , vain muutama prosentti . .

    suorittava porras 15.6.2016, 19:17

    Yksi kysymys on jäänyt käsittelemättä .

    Mikä on pienillä koneilla aiheutettu vaurioiden määrä painotettuna käsiteltyyn puumäärään verrattuna yleisesti käytössä olevien isompien vastaaviin ?

    Jos tätä asiaa pengotaan enemmän , voi lopputulos olla yllättävä .
    Uskallan väittää , että osaavin porukka on hakeutunut tai bogattu töihin kunnon työvälineillä . Harrastelijat ovat puolestaan jääneet pienempien koneiden puikkoihin . Paljon peräänkuulutettu ja alleviivattu ammattitaito voi olla pienten koneiden käyttäjien osalla arveluttavan alhainen .

    Omastakin porukasta löytyy useita entisiä pienkoneurakoitsijoita tai niitä , jotka ovat aloittaneet uransa kevyellä kalustolla . Ovat muuten erittäin kysyttyjä miehiä varsikin , kun kyseessä on haastavampi kohde tai isäntä . Nämä mestarit , isolla M:llä , eivät kuitenkaan saaneet aikanaan pienkoneilla riittävästi tuottoa aikaiseksi kannattavaan toimintaan .
    Ovat suoraan kertoneet , että vajaatehoisilla laitteilla leikkiminen ei enää kinnosta ja ovat tyytyväisiä päästyään tilanteesta onnellisesti eroon . Kaikki eivät ole onnistuneet pääsemään .

    …jatketaan CV:tä sen verran , että yliopplas-ja ammattitutkinto löytyy täältäkin sekä edunvalvontakoulutusta MTK:n opistolla . Reilu vuoskymmen vierähti myös MHY:n hallituksessa etc

    …ja Ranelle …luehan se lause loppuun asti . Kun Rane hoitaa oman osuutensa työmaan valmistelussa , ei ole ongelmia : )

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15