› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 7 8 9 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 14.6.2016, 17:57

    ”Pienkoneen käyttö-ja pääomakulut ovat paljon pienemmät, kuin
    normimetsäkoneen.
    Sen vuoksi normaali puun ajotaksa riittänee hyvin kattamaan
    hitaamman metsäkuljetuksen aiheuttaman työajan lisäyksen.

    Tässä porkkanana se aik. kertomani mo:n ”sijoitus” seuraavan harvennuksen lisätuottoon ja metsän mahdollisten korjuuvaurioiden
    väheneminen (koneen kuljettajan ammattitaito tai sen puute ratkaisee yleensä siinä eniten ).

    Parhaiten sopii ko. ketju niihin eh-leimikoihin joihin ei juuri kannata
    hommata eikä saakaan moto-ajokoneyrittäjää töihin.
    Lähetetty: 2 h, 10 min sitten
    Lähettäjä: Puuki ”
    kertoo tämä ja edellinenkin Puukin viesti täydellisestä ymmärryksen puutteesta.
    Kun Puuki hakkaa kahden metrin levyisen väylän ajokoneelle, ja palstalla jäävän puuston keskimääräinen väli on kolme metriä, on kaiken järjen mukaan ajouralla tiheämmässä puita kuin palstalla.
    Kun neljän metrin ajoura on suunniteltu tarkasti ja sen reunapuut ovat linjoissa ajouran kummallakin puolen, sekä tarpeettomia mutkia on vältetty, jo puolen aarin koeala keskeltä ajouraa (ympyräkoealan säde 399 cm) antaa tuloksen, jonka mukaan runkoluku on jopa 1200 r/ ha.
    (Lähes kahdeksan metrin matkalla jo ajouran reunapuita jää helposti koelalle kuusi kpl)
    Kysymys onkin vain huolellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
    Otetaanpa pienkone ja lasketaan: Rautahepo maksaa 13 000 ja sillä kuljettaa tunnissa kaksi mottia. Metsurin tuntikustannus on 29 €.
    Koneen käyttötuntikustannus on muuttuvien ja kiinteiden yhteissumma, sanotaan kympin tunti. 39 € / 2 kiintoa.
    300 000 maksavan koneen käyttötunti kuljettajan kanssa on 50 -60 €. Tunnissa se ajaa ainakin vähintään kaksi kuormaa a` 15 kiintoa, eli 30 kiintoa tunnissa.
    Kumpi koneketju pystyy ajamaan halvemmalla?
    Kun Ruovetisen valmistajan telakone kulkee jälkiä jättämättäniinkin pehmeissä paikoissa, että siellä ei märkyyden takia puu kasva, ja 15 tonnin kuorma päällä (= jopa 25 kiintoa)
    – niin luulisi hourailujen vähentyvän.

    Rane 14.6.2016, 18:03

    Täällä on moitittu Harveria kovastikin.Ranella ei ole siitä muuta kokemusta kuin muutama katsottu video.Vaikuttaisi että siinä on muutama keskeneräinen rakenneratkeisu mutta rutkasti potentiaalia.
    Tuo kippaus pitäisi olla taaksepäin kuten kippikärryissä jolloin kasan voisi jättää siihen väliin mihin konekin mahtuu ja puulajitkin pysyisivät erillään.Mahdollisesti jonkinlaiset pitopihdit auttaisivat.
    Kuormatila ja ehkä itse konekin pitäisi olla pitempi jotta pitkän rangan teko onnistuisi.
    Potentiaali on siinä että nykyaikaisella kameratekniikalla käyttäjän ei tarvitse olla koneen vierellä.Youtubesta löytyy video missä puutavara-auton kuljettaja istuu auton kopissa silmälappuvideot silmillään ja kuormaa ilman suoraa näköyhteyttä.Työ käyttää sujuvasti.
    Harverilla kun olisi lavetin yhteydessä ”taukovaunu” jossa kuljettaja lämpimässä,heilumattomassa sisätilassa ikäänkuin pelaa tietokonepeliä niin kyseessä olisi nykynuorison suosikkiammatti.
    Vielä kun tästä tekisi elektronisen urheilun lajin niin tuotokset nousisivat hurjiksi.
    Idea on valmistajan vapaasti käytettävissä.

    Rane 14.6.2016, 18:13

    Ps.Kun nyt mietin tätä tarkemmin niin systeemi pitäisi olla semmoinen että muutama nörtti käyttäisi muutamaa Harveria kotoaan käsin ja he saisivat palkan tehdyistä moteista.
    Sitten olisi yksi ammattimies (pienellä kirjoitettuna) joka siirtelisi koneita,huoltaisi ja korjaisi niitä.
    Tällä systeemillä Harverin käyttäjiksi voisi pikakouluttaa suuren määrän nörttejä kun heistä ei tarvitsisi tehdä karskeja ulkoilmassa viihtyviä remonttireiskoja.

    arto 14.6.2016, 18:22

    Niinpä. jatkuvasti lehdissä juttuja, että nyky koneillakaan ei jää harvennuksista juuri mitään maanomistajalle, pienillä koneilla käy kuin AMMATTIMIEHELLE istutuksille pyytää isompaa palkkaa, tulee muut jotka tekevät halvemmalla. Jos vielä täälläkin kerrottu 30% lisää liksaa. Ei varmaan kukaan palkkaisi. Olen nähnyt monenlaista pikkukonetta töissä mutta lopettaneet pikapuolin ja kertoneet ei jää mitään palkaksi.

    Jätkä 14.6.2016, 18:53

    Aikoinaan tuli työmaille Farmi-track merkkinen todella näppärä kone, joka kävi kuin nyrkki silmään pehmeille paikoilla ja nuoriin harvennusmetsiin.
    Lapsentauteja korjailtiin ja paranneltiin. Esim Metsäliiton ostomies kertoi koneen olevan heillä ostovaltti, kun myyjälle sanotaan, että ”onhan meillä Farmi.track”. Tosin se kone on lähinnä jotain ojalinjoja ajelemassa ja oikeat leimikot ajettiin oikealla metsäkoneella.
    Eräs konemies osti käytetyn Trackin, kun sai melkein ilmaiseksi. Ajeli sillä puolisen vuotta ja hävitti pois, ”Ei kannattanut ja hänelle selvisi, miksi se oli niin tosi halpa.
    Noitten pikkuritsojen käyttö / ylläpitokustannukset ovat samaa luokkaa kuin oikeitten koneidenkin, lukuunottamatta polttoainekuluja, mutta kun lasketaan huoltoreissuihin kuluneet polttoaineet, niin taitaa olla siinäkin tasapeli.

    jees h-valta 14.6.2016, 19:17

    Jätkä tuossa jo olennaisen kertoikin eli se Farmi-Track tosiaan sopi juuri ojalinjojen avaukseen esim. koska sillä pystyy ajamaan jopa ojalinjan päällä ojan suuntaisesti. Kyllä täällä H-vallassa on vuosikausia sellaisella telottu erään urakoijan toimesta. Olennaista olikin juuri tuo pointti että koneet työn mukaan. Oli sitten taas aika surullista katsella parhaassa kasvuiässään olevan kuusikon tuhoamista valtion perimällä palstalla kun saivat päähänsä ojittaa muiden metsäkeskuksen ojitusten mukana. Ojalinjojen avauksen lisäksi palstaa halkoo jos jokasuunnan ajouraa ja koko kuusikosta on lähinnä rippeet jäljellä. On turha varmaan mainita että koneet oli sitä mitä päätehakkuillakin. Ja väylää sen mukaan. Todella törkeän näköinen nyt. Kaikenlisäksi vedet ohjattiin makaamaan yhden metsätien varteen sen pohjia kastelemaan, tie jota itsekkin olen hallinnoimassa.

    Metsuri motokuski 14.6.2016, 19:32

    Pikagallupin tilanne näyttäisi siltä että ainostaan Puuki on valmiina maksamaan korkeimmista korjuukuluista. Jesse on sitä mieltä että ostajan pitää maksaa korotettua korjuumaksua yrittäjälle. Paras lienee ettei joka leimikosta tarvii tienata vaan osan voi tehdä talkoilla. Ymmärrän että jessestä ei ole yrittäjäksi. Palkollisena on hyvä olla.

    Niin nythän kyseessä ei ollut ylisuurten puiden kaato tai ylispuiden kaato moton edestä. Ymmärsin että kaipuuta olisi enenmmmänkin ensiharvennusten korjuukaluston pienentämiseen.

    Kuten tässä voidaan jo nähdä niin Suomi ei ole Ruotsi ja Suomessa hoidetaan metsiä ansainta mielessä. Senkin voi todeta että korotettua korjuukuluja ei monikaan ole valmis maksamaan. Ei ihme että metsurit ovat kortistossa tai raivuulla tai istututtamassa. Muuhun hommaan niitä ei enää ole varaa laittaa. Kohta ei varmaan raivuullekkaan kun jokainen metsäomistaja opetetiin vajaassa vuodessa ilmaiseen kemera rahaan, joka loppui ihan kättelyssä

    metsänvartija 14.6.2016, 20:01

    Puulle ei jää mitään hintaa,koneilla ei saa muuta kuin metsän runneltua ja ajoura tappiot.

    Harvennusvapaa metsätalous on paras ratkaisu viljelymetsiköissä.

    suorittava porras 14.6.2016, 20:19

    Täytyy ihan tarkistaa vuosiluku / vuosikymmen , kun lueskelee muutamia parin viime aukeaman ajatelmia ….

    30 vuotta sitten kuolattiin pienkoneiden perään . Niitä myös yleisön pyynnostä valmistettiin ja ostettiin . Yrittäjä toisensa jälkeen luopui leikistä tai siirtyi isompiin koneisiin . Tämä vain , jos vielä sattui heilumaan sen verran prämetsää , että tuotannon kehittäminen oli mahdollista .
    Sama tilanne on ollut koneenvalmistajien kohdalla . Suuremmilta konemerkeiltä ei pieniä koneita ole valmistunut enää vuosiin .
    Pienempien koneiden valmistajat ovat kasvattaneet koneidensa kokoa tai tehneet konkurssin . Pahimmassa tapauksessa
    molemmat .

    Oikeaa kysyntää nykyistä vallitsevaa kalustokokoa pienemmille latteille ei käytännössä ole syntynyt kuluneen 30 vuoden aikana . Tehoa toimintaan sitävastoin
    kaivataan urakanantajan taholta jatkuvasti lisää . Edellä mainitsemani raaka-aineen tuoreusvaatimus on tuomassa kokonaan uudet haasteet puunkorjuuseen . Puuhasteluun ei yksinkertaisesti jää aikaa.
    Katkaistu puu on oltava alle viikossa tuotantolaitoksella . Mieluummin jo seuraavana päivänä .

    …tuumailee nimimerkki jonka CV:stä löytyy puunkorjuukokemuksia
    hevosella , moottorikelkalla , maataloustraktorilla , pienillä telakoneilla , motoilla 4- pyöräisestä 8-pyöräisiin aukoilla ja harvennuksilla .

    Jätkä 14.6.2016, 21:02

    Kerronpa Puukille salaisuuden: Lähes kaikilla koneurakoitsijoilla on kulojetuslavetti, jolla pienempiä työmaita korjattaessa kuskit ajelevat kodin ja työpaikan välejä.
    Sama lavettiauto käy sekä hakkuu – että ajokoneen siirtoihin. Jos koneessa on pyörissään vain ketjut, se voi lyhyen matkan siirtyä ajamallakin jopa päällystettyä tietä. Siirtokustannukset ovat enää pieni muisto ajalta, jolloin siirrosta meksettiin ajokoneellekin 1500 markkaa. Lisäksi kilometrikorvaus.
    Kun puut eivät ole suorissa riveissä, vaan hujanhajan, löytyy pahaiten neljän metrin ajouralle jämpti paikka. Ja ura pysyy
    nelimetrisenä.
    Älä yritä jänkyttää vastaan, näitä on tehty sadoittain, joten kokemusta riittää.

    PS: Kainuusta tuli MH:n tarjouskilpailun jälkeen koneurakoitsija, jolla oli asuntovaunut kuskeille, pari vanhaa kotteroa kulkuneuvoiksi, eikä kuljetuslavettia. Parin kuukauden kuluttua hän lähti takaisin ”kuusamoon” ja itki mennessään.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 7 8 9 … 13 14 15