› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 6 7 8 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Lähetetty: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 13.6.2016, 15:28

    Olen menossa syksyllä laskujeni mukaan seitsemättä kertaa metkonäyttelyyn.
    Siellä olen nähnyt Harverin ensimmäisen kerran. Olen myös joka kerta päässut keskustelemaan kuskin kanssa. Yritin aikanaan kysellä ostomiehiltä että onko jossain lähistöllä sellainen, mutta he eivät ole olleet edes kiinnostuneita asiasta eivätkä tienneet mikä se on. Tarjoilin kerran sitäkin että alennetaan hintaan kunhan löytyisi se harveri, metsurityötä tarjottiin. No sitä metsurityötä olen parilla pikkukuviolla sitten ostanutkin ja myynyrt hankinnalla.
    Sitten kerran kuulin että jopa kilometrin päässä tilastani oli ollut UPM:n isolla harvennustyömaalla ja minä onneton kuulin siitä vasta jälkeen päin.

    Niistä asenteista:
    Olen tosiaan joka Metkossa ollut näytösaidan takana kuuntelemassa niitä solvauksia ja jopa uhkauksia mitä siellä ”ammattilaiset” jakelevat harverille ja sen myyjille. Olen saanut sen vaikutelman että jotkut ovat kokeneet sen jopa uhkaksi, mutta miten se on jäänyt epäselväksi.
    Harverikuskien kanssa keskustellessa on käynyt selväksi ettei siihen hommaan saada sellaisia jotka ovat jo hiukan oppineet istumaan moton ilmastoidussa hytissä.
    Varmaan on myös vaikea löytää tarpeeksi isäntiä, jotka ovat valmiita uhraamaan osan kantohinnasta, että saisivat Harverin metsään.

    Harverin kippaamat kasat ovat varmaankin työläitä ajettavia. Ne ajourat pitäisi sitten saada todellakin kantaviin paikkoihin, sillä niistähän ajetaan kolminkertainen puumäärä. Soveltuis varmaan minun metsääni hyvin kun siellä on piennarteitä paljon.

    Jätkälle sanon että taatusti ajan rautahevolla siistimmin kuin isoilla koneilla, mutta siinäkin tulee se vastaan että sieltä piennartien varresta metsäkoneella pinolle ajo. Joten siitä taloudellisuudesta en sano mitään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 13.6.2016, 16:14

    Jämsässä MHY:n sopimus”metsuri” hommasi Harverin jo muutama vuosi sitten. Ei varmaan ole enää Harverin puikoissa.
    Konehan on hieno, erittäin maastokelpoiseksi tehty pyörien hydraylisten varsien avulla. Mutta se on herkkä laite, eikä välttämättä mikään ikiliikkuja. Sen lisäksi se on suhteettoman kallis.

    Rautahevosesta voisin kyllä vääntää pitkäänkin, mutta totean vain, että se kulkee kahden telan varassa ja kääntyy jarrulla ja ”raaputtamalla”.
    Toki sillä ei tarvitse ajaa koskaan samaa jälkeä, ellei halua, mutta kun sillä kuusikon juurien päällä käännähtelee joka välissä keväällä, niin koko alue on pilattu – ”kaikki” juuret paistaa kuorettomina sammalten seasta.

    Olimme kerran ”konesavotassa”, jossa Terriin oli pantu kuormain ja prosessori. Ajokoneena oli Terri, jossa kömpijän peräkärry ja hydraylinen kuormain.
    Korjuun jäjljiltä savotta oli melko raadellun näköinen.
    Työmaa oli myös suunniteltu aivan päin persettä.

    Korpituvan Taneli 13.6.2016, 20:21

    Ei niissä hevon teloissa välttämättä tarvita niitä piikkirautoja, jotka kyllä repii juuret. En ole kovin paljon ajanut kuusikoissa, kun ei ole kuusen maita, mutta en kyllä ole vielä nähnyt yhtäkään paljasta juuren niskaa. No, minähän olen ajanutkin sillä vasta 14 ja puoli vuotta. Jonkun kolhun jäävän puun tyveen olen huolimattomuuttani aiheuttanut.
    Niissä jäjissä on yksi harmi. Kun on juuri kuorman vienyt ja löytänyt sopivan kannottoman reitin niin ei seuraavalla kerralla tahdo löytää sitä jo hyväksi havaittua reittiä, se pitää muistaa ulkoa.

    Se siinä on hankalaa myös kun minun vuosimallia 1944, siis sota-ajan mallia, oleva hydrauliikkani ei sovellu pinotavarakokoisen 3…5,5m pitkän tavaran pinoamiseen kohtuu korkeiksi pinoiksi. Kuorman tekoon se soveltuu paremmin.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    suorittava porras 13.6.2016, 20:40

    #”60 m ajouraväli kuulostaa hyvältä. Jälki on kuin metsuri- ja hevospelillä, eli erinomaista, jos on osaavat tekijät.”#

    60 metrin ajouraväli kuulostaa tosiaan hyvältä , mutta jokainen , joka osaa vähänkin fysiikkaa ja on työskennellyt metsässä tietää sen mahdottomaksi .

    Metsuri- ja ja hevosyhdistelmilläkin on saatu aikaan vahinkoja . Olen sitä ikäpolveä , joka on nähnyt rekien ja aisojen kolhimia puita . Sama tahti jatkui metsuri-metsäkoneyhdistelmälläkin . Vaurioihin ei tuohon aikaan kiinnitetty paljon huomiota eikä niitä dokumentoitu.

    Metsurin tekemät liian ahtaat ajourat olivat enemmän sääntö , kun poikkeus .
    Lahoa löytyy usein lähes jokaisesta puusta mutkaisen ja ahtaan uran varrelta . Pienillä korjuukoneilla syntyy helposti sama vahinko . Niiden jäljestä ole isekin joutunut sahailemaan suuriakin määriä tukkiläpimitan puita lahokasaan .

    Sekä hakkuukone , että ajokone on oltava leimikolla samaa kokoluokkaa . Kokkaammalla ja ulottuvammalla hakkuukoneella ei tarvitse koluta jokaisen puun juurelle . 11-12 metrin ulottuvuus antaa mahdollisuuden kiertää esteitä ja pehmeiköitä . Myös uran havuttaminen käy vaivattomasti .
    Pienemmillä laitteilla on pakko tehdä koukkauksia uralta . Peruuttelemaankin joutuu . Nämä ylimääräiset kuviot lisäävät merkittävästi korjuuvaurioita . Monesti palstan jokaiseen kolkkaan ei edes pääse kovin pienillä koneilla . Järeämmälle koneelle maasto on harvoin este . Pienempi kone juuttuu kiinni hyvin helposti . Jälki on sitten rumaa , kun se käydään pelastamassa isommalla vehkeellä pinteestä .

    jees h-valta 13.6.2016, 21:02

    Koneet olisi hyvä olla työn laadun mukaan ja esim. ensiharvennuksella suuri ei tosiaan ole kaunista. Varsinkin osaamattoman käsissä jopa moton puomilla kolhitaan. Kyllä harvesteri noissa paikallaan ja Sampo Porista varsinkin tosi kyvykäs myös maastoon. Aivan turha pullistella ison koneen maasto-ominaisuuksilla. Aika isoa kaivurikalustoa se vaatii kun sitä aletaan pehmeästä ylös vääntää. Ja kallioille on aivan yhtä onneton lähteä temppuilemaan ilman siipiä. Iso rautakin pyrkii alaspäin.

    pihkatappi 14.6.2016, 09:42

    Harvemmin 4 metriä riittää ajouran leveydeksi ja silloinkin osa laidassa olevista puista saavat juurivaurion ja ilman niitäkin, poistellaan uran takia niitä parhaita tukkiaihioita. Jos samalla koneketjulla tehdään aukot ja ensiharvennukset, niin usein sen tuloksen näkee ensiharvennuksen jälkeisenä huomattavana kasvutappiona, kun uran leveys on 5 metriä ja urat ovat 20 metrin välein.

    Metsuri motokuski 14.6.2016, 13:05

    Olisi mielenkiintoista nähdä sellainen galluppi, jossa olisi kysytty esimerkiksi: ”Oletko valmis maksamaan leimikon korjuukuluista n 40- 50 % lisää jos harvennus tehdään metsurityönä harveria apunakäyttäen” ? Tätä suuruusluokkaahan ne korjuukulut kasvaa jos päiväkohtainen tuotos putoaa sen 40 % motoon verrattuna. Samoin kustannuksia tulee lisää ajokoneelle kun tuotos pienenee kun lajikeet ovat sekaisin jonkun ajo-uran varressa.

    Uskompa ettei monikaan siihen ole valmis.

    jees h-valta 14.6.2016, 14:05

    Onpa ollut metsuri apuna ison motonkin ylispuiden poistoon (koivut kuusikon päältä) eikä maksanut senttiäkään enempää korjuukustannus. Samoin jopa pelkästään metsurityönäkin tehty alue jonka olisi ollut hankala mototyönä suorittaa (jyrkkä kalliomaasto) ja siinäkään siitä ei rangaistu vaan taksa oli se joka oli sovittu koko alueen hakkuusta konetyönä. Firmojen ryöstöhaluistahan tämä vain on kiinni. Ei kaikkea aina kuulu laskea puhtaasti kustannusvastaavudella. Joskus ostava firmakin voi nöyrtyä ottamaan korjuukustannuksia omaankin piikkiinsä. Ainakin minulle on näin tehty. Monilla palvelualoilla aivan luonnollista. Ei aina tarvi saada joka kohteesta hullumaista katetta. Esim. pitkä asiakassuhde voi olla paljon tärkeämpi kriteeri palvella kokonaisvaltaisesti.

    MIKANDER 14.6.2016, 15:30

    Olen ollut useasti mototolle kaatamassa susipuita ei suomaliset
    Urakoitisijat kiinnosta pienet koneet pitää olla päätehakkuuta
    vähintään 130l.runkoa leimikko rutotisissa ollaan 15v edellä
    metsäasiissa suomessa pitää saadatukkia paljon hehtaarilta
    Jos motourakitisija joutuu huonoon leimikkon alkaa valitus
    ei saa mitään liksaa kyllä ne parhaat Motokuskit hommanssa
    osaa ei siellä nusuveikkoja pidetä OLIN KEVÄÄLLÄ kevarin
    varessa poistamassa puita moton kanssa oli kerrosstloa
    ulkilureitin katuvalolinjaa kuski osasi duuninsa
    Kyllä metsureita löytyy jos ei ole kyse kausidunista
    Palkat todella kesyjä verattunna yleiseen palkkatasoon
    Työolosuhteet karmeat

    pihkatappi 14.6.2016, 16:49

    Onhan niitä alle 3 metriä leveitä ajokoneitakin, joille riittää jopa vajaa 4 metrinen ura, mutta kun niillä koneilla tuntituotos on hieman heikompi. Pitäisi ajatusmallin muuttua, mutta ihan erisuuntaan on vienyt kehitys viime vuosina.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 6 7 8 … 13 14 15