Ei näytä tutkittu tieto kelpaavan eräille : )

Emme toimi Savossa , emmekä Pohjanmaalla , joten niiden tilanteeseen en voi ottaa kantaa . Yrityksessä , jossa työskentelen , on voimassa kirjalinen kielto kajota raivaamattomiin kohteisiin . Johtuneeko sitten siitä , että reklamaatioita ei ole korjuujäljen osalta kohdallemme tullut . Toistakymmentä koneketjua työskentelee kuitenkin ympäri vuoden kahdelle eri isolle asiakkaalle . Kiitosta on (”suorittavan mukanaolosta huolimatta : ) ) karttunut siitäkin edestä .
Tosin puuta on koputettava tällä kohtaa . Vaurioita syntyy varmasti , jos kaatosateet yllättävät palstan ollessa pahasti kesken ajon osalta .
Yrityskään ei olisi pysynyt pystyssä yli 40 vuotta ja asiakassuhteet vakaina , jos työn laatu ja määrä ei olisi riittänyt .

Vielä noihin epäilyksenalaisiin kohteisiin palatakseni , voin
tunnustaa , että olen ollut varsin aktiivinen metsäkeskuksen suuntaan tässä asiassa . Huomattuani ongelman koneellisessa nuoren metsän kunnostuksessa , pyysin keskittämään tarkastustoimet juuri niihin , ennen kun isompia vahinkoja ehtii
syntyä . Jossakin niitä on kuitenkin jo ehtinyt tulla , mutta vieläkin syyt vahinkoihin kiistetään . Metsäkeskukset ovat -aivan oikein – tarkastusten ohella tarjonneet keinoja vahinkojen torjumiseksi , missä ne ovat tehneet sitä työtä , mitä varten metsäkeskus on olemassa .

Tuossahan se koko homman ydin on mitä Anneli kyseli. Varmaan jokaiselle sopii pienet ja nätit koneet harvennuksille, mutta kukaan ei suostu maksamaan puunkorjuusta yhtään enempää. Tänä päivänä on yhtiöiden taksat kilpailutettu niin tiukalle ettei muulla hommalla pärjää kuin määrää lisäämällä. Niin se on motojenkin kuin ajokoneidenkin osalta.

Olisin niin mielissäni kun metsuri ja harveri tekisi minunkin metsien eh:t mutta eihän niitä kukaan tekijä pysy hengissä kun taksat ovat mitä ovat. Tuntitöinä kun pitäisi tehdä niin varmaan jäisi isäntä maksun puolelle.

Suometsiä on paljon juuri ensiharvennusvaiheessa. Ne lisäävät tarvetta pienille ja teloilla liikkuville koneille, kun harvennuksia on pystyttävä tekemään myös kesällä.

Pienten tilojen/kuvioiden harvennuksia kannattaa niputtaa samoilla suunnilla, eli tehdään usean omistajan kohteet kerralla (kuten on tehty ojitus- ja tiehankkeissa).

60 m ajouraväli kuulostaa hyvältä. Jälki on kuin metsuri- ja hevospelillä, eli erinomaista, jos on osaavat tekijät.

Timbear on aika mielenkiintoinen kone pehmeällä . Youtubessa näitä mukava selailla .

Nyt kääntyi jätkän ajatuksissa uusi ”lehti”. Että mies kirjoittaa asiaa.

Nuo harverit ja Ruotsin pienkoneet johtuvat ihan siitä että siellä metsien käyttöarvo on jotain ihan muuta kuin meillä. Siellä isännille riittää että metsä on kaunis ja siellä on mukava kulkea. Arvot ovat jotain muuta kuin meillä. Ruotsissa ei katsota kustannusten perään niin kuin täällä. Metsän käyttöarvo on jotain muuta kuin maksimi puuntuotanto. Jos eh ei tuota tapeeksi tuloa niin sitten ollaan valmiita maksamaan siitä että metsä hoidetaan pienkoneilla. Meillä kukaan ei ole valmiina maksamaan lisää korjuukulua pienkoneiden käytöstä.

Toisaalta Tanelille tuosta harverin käytöstä niin kannattaisi ihan jutella muutaman metsurin kanssa, jotka noilla työskentelee. Yhdellä tutullani on tuollainen ollut ja sen hommat loppui siihen että kone oli kannattamaton ja etenkin epäluotettava ja maastokelvoton. Olen sitä mieltä että jos harverille teko on kannattavaa ja sillä päästään edes jonkilaisiin ansioihin niin koneet yleistyisivät. Tässäkin tapauksessa urakoitsija kuitenkin tarvitsee sen ajokoneen tai sitten maksaa erikseen sen ajon. Nämä vähentät sitä katetta eikä kyseessä ole tässäkään tapauksessa asenneongelma. Tai voihan se olla sekin mutta kenellä se ongelma on ?

Vielä kun näkisitte ne harverin kasat mitä se kipatessaan suoltaa. Sellaisia ”majavanpesiä” että on suoraan hanurista niiden ajaminen.