› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Lähetetty: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • metsänvartija 28.5.2016, 20:29

    MV;n alueella ei huomautettavaa, syykin selvä.

    Ei koneellisia harvennuksia!

    suorittava porras 28.5.2016, 21:19

    Maaseudun Tulevaisuudessa tarkastajien edustaja totesi suurimmaksi korjuuvaurioiden syyksi puutteet ennakkoraivauksissa .
    Asia oli MT:ssa laajemmin esillä ja korjuuvaurioden syihinkin oli paneuduttu .
    Mutta sitä saa , mitä tilaa . Raivauksen tärkeydestä ei turhaan
    puhuta .

    suorittava porras 28.5.2016, 22:45

    ”Puutteellinen raivaus painaa korjuujälkeä”
    (MT Metsä26.05.2016 Jarmo Palokallio )

    ”Korjuujäljessä oli huomautettavaa, mutta virheellisten kohteiden osuus jäi pieneksi, vain pariin prosenttiin”, kertoo tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

    Suurimmat ongelmat liittyvät tekemättä jääneeseen ennakkoraivaukseen. Jos kohdetta ei ole raivattu ennen kasvatushakkuuta, Etelä-Suomen rehevillä mailla on vaikea päästä hyvään lopputulokseen.

    ”Metsänomistajan ei kannata säästää ennakkoraivauksesta vaan raivaussahaa on syytä käyttää viimeistään ennen kasvatushakkuuta”, tiivistää Hostikka.

    Suurin tarve ennakkoraivaukseen on niillä kohteilla, joilla taimikonhoito on laiminlyöty. Ylitiheissä, raivaamattomissa metsissä vaurioita syntyy kuitenkin väistämättä.

    ….

    Vähemmänkin kokenut koneenkuljettaja saa kelvollista jälkeä aikaiseksi , kun ennakkoraivaus on tehty huolella . Toisaalta hyväkään kuski ei onnistu työssään toivottomissa olosuhteissa . Tämän vuoksi yrityksessämme ollaan varsin ehdottomia raivauksien
    suhteen . Tämä on vain halua palvella asikasta mahollisimman hyvin ja toteuttaa korjuu vähin vaurioin . Ennakkoraivaus on siis ehdoton vaatimus . Jos sitä ei ole tehty , työmaa jätetään ”innokkaammille”.
    Nämä innokkaat komeilevatkin sitten korjuuvauriotilastojen kärkipaikoilla .

    Rane 29.5.2016, 07:58

    Jokin tässä vaan mättää.
    Ennakkoraivausta tehdään huomattavasti enemmän kuin 10-20 vuotta sitten.Niiden tekeminen alkaa olla jo ehtona että harvennusta ylipäätänsä tehdään.Jos risua on liikaa urakoitsija jättää palstan kesken.Kuten täällä meitä on valistettu.
    Myös kalusto on parantunut huimasti.Kopit ovat lasiakvaarioita ja sijaitsevat lähellä kuormaimen jalustaa tai ovat osa jalustaa.
    Valot ovat csenonia tai lediä.
    Töitäkin tehdään ilmeisesti yhdessä alle kahdeksan tunnin vuorossa joten unen ei pitäisi painaa silmää.
    Joten miksi korjuuvauriotutkimusten tulokset eivät ole parantuneet???
    Trendi taitaa olla jopa huononeva?
    Onko kyse siitä että ei enää olla ylpeitä omasta työstä?

    Petri 29.5.2016, 08:54

    Tuntuu siltä, että jos metsänomistajalla on riittävästi metsää, kuten Metsähallituksella, ennakkoraivaamatonkin kohde kelpaa hyvin ja jälki on sanktioiden puristuksessa hyvää.

    Koneenkäyttäjän asenteella tuntuukin olevan korjuujälkeen suuri merkitys.

    suorittava porras 29.5.2016, 09:57

    Koneet ja kuljettajat ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa .
    Kehitys ei ole ollut yhtä voimakasta metsienhoidon suhteen .
    Nyt jotkut maksavat lisääntyneiden hoitorästien hintaa huonon korjuujäljen muodossa .

    Tänä päivänä korjuun koneellistamisaste on lähes 100% harvennuksillakin . Parikymmentä vuotta sitten hankalimmat palstat tehtiin metsurityönä .

    Hakkuutaksojen jatkuva aleneminen ja oheistoimintojen samanaikainen lisääntyminen ovat tuoneet mukanaaan alituisen kiireen . Kun vauhtia alkaa olla liikaa , alka väsymyskin painaa ja työn jälki kärsiä .

    Töiden kausluonteisuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana . Ranen arvostelemassa ”yhdessä vuorossa ” ei suinkaan tyydytä alle 8 tunnin työpäiviin . Työsuojeutarkastuksissa on tullut ilmi yleisesti , että sallitut vuosittaiset työtuntimäärät koneellisessa puunkorjuussa ylittyvät reilusti . Jopa käräjillä on käyty ahkerimpen kohdalla . Tämä tarkoittaa , että ylitöitä on tehty vähnitään 250 tuntia vuodessa (330 poikkeustapauksissa erikseen sovittaessa) Näitä lukuja on ylitetty jopa sadoilla tunneilla . Tasaiseti ympäri vuoden tehtynä nuo tuntimäärät eivät ole ongelma , mutta kun kausiluonteisuudesta johtuen ne tehdään 7-8:ssa kuukaudessa , tilanne on toinen . Työpäivän pituus muodostuukin 10-12 tunniksi .
    Väitän , että tuossa rumbassa kukaan ei ole terävimmillään viimesten tuntien aikana . Syyntakeisuuskin saattaa olla alentuneella tasolla ylipitkän päivän tai viikon loppupuolella . Huonosti toteutettu ennakkoraivaus ei tuota vaivaa paranna .

    Jätkä 29.5.2016, 09:58

    Yritättekö uskotella, että Pohjois-savossa tai Pirkanmaalla ei olla tehty ennakkoraivauksia?
    Luultavasti siellä on puun ostajilla samat kriteerit kuin muuallakin, eli kauppakirjassa vaatimus ennakkoraivauksesta.
    Kyllä nuo korjuuvauriot johtuvat vain ja ainoastaan korjuukoneiden kuljettajista.
    Ei kukaan voi olla niin ääliö, että väittäisi juuristovaurioden tai tyvenlyöntien syntyneen alikasvustosta.

    suorittava porras 29.5.2016, 10:43

    ”Ei kukaan voi olla niin ääliö, että väittäisi juuristovaurioden tai tyvenlyöntien syntyneen alikasvustosta.”

    ..no tässä on yksi ääliö : )

    Aluskasvos vaikeutta ajourien suunnittelua . Jos näkyvyyttä on vain muutama metri , ura ajautuu helposti väärään paikaan . Kantavimmat maaston kohdat jäävät helposti hyödyntämättä , kun näkyvyyttä ei ole riittävästi . Pehmeikönkin huomaa vasta , kun kopissa alkaa tuoksua suo . Siloin ollaan jo akseleita myöten upoksissa .
    Tämä ongelma koskee myös viimehetkellä ennakkoraivattuja kohteita , jossa maanpinta on kaadettujen ja vielä kohollaan olevien risujen peitossa . Vuosi tai pari hakkuun ja raivauksen välillä parantaa tilannetta näkyvyyden suhteen merkittävästi . Ainakin osa urapainumisita menee huonon näkyvyyden piikkiin .

    Runkovaurioita syntyy sitä enemmän , mitä tiheämmässä kasvustossa liikutaan . Jos puuta karsitaan esim. uran yli suoraan sivulle ei tarvitse olla kummoinenkaan kuusenräippä edessä , kun syöttölinjalla oleva runko jää havaitsematta . Myös kouran ja karsittavan rungon vähänenkin siirtäminen uran suuntaisesti voi aiheutta kosketuksia viereisten puiden runkoihin . Ne huomaa vasta , kun katselee työmaata tulosuuntaan . Runkovaurioita voi vähentää kaatamalla rungot suoraan koneesta poispäin puomin suuntaisesti ja valmistamalla puutavaran puomin alle . Tällöin koko runko ja syöttölinja on varmasti kuljettajan näkyvissä .

    Vähän varttuneempi aluskasvos , joka ei aivan täytä ainespuun mittoja , ohjailee ja kiilaa varsin tehokkaasti kaatuvia runkoja väärään paikkaan. ”Parhaimmillaan” vähän vinoon kasvanut aisakoivu tai ryhmä painattaa kaadettua runkoa pariakin muuta runkoa vasten .
    Kun kaadettu puu karsitaan , leimataan väistämättä samalla kaksi .
    Ne toki poistetaan , jos tilanne sallii . Usein on kuitenkin pakko jättää edes toinen kasvamaan , jotta suositustiheyksiä ei aliteta , puhumattakaan lakirajasta .

    Metsuri motokuski 29.5.2016, 11:40

    Kyllähän totuus on se että nykyään koneilla mennään aina pienempiin ja pienempiin metsiin. Pari kymmentä vuotta sitten ja vähemmänkin koneet tekivät päätehakkuut ja järeät harvennukset. Loput tekivät metsurit.

    Toisekseen metsien litrakoko on vastaavasti pienentynyt vuosien saatossa joten taimikoiden ja pienpuustoisten leimikoiden osuus on lisääntynyt. Joka taas lisää ennakkoraivauksen tarvetta jos taimikonhoitoja ei ole tehty ajallaan.

    Kolmanneksi kova urakkakilpailu sekä kovat tuottovaatimukset lisäävät kiirettä metsässä eikä sekään varmaan paranna työnlaatua.

    Jo pelkästään em. syiden vuoksi ei korjuujäljen huonotta voi pelkästään koneenkuljettajan syyksi laittaa. On jotenkin naivia väittää että yksi tekijä ketjussa on syyllinen jos lähtökohtatilanne ei ole hyvä. Jos lähtökohtatilanne on kelvollinen niin syy-yhteyttä voidaan alkaa etsiä yksittäisestä henkilöstä. Minusta korjuujäljen hyvyys tai huonous on kaikkien tekijöiden yhteissumma. Syytä ei voi laittaa myöskään kouluille koska valvontavastuu ylettyy vain opiskeluaikaan. Jos asiaan halutaan korjausta niin silloin on koko ketjun parannettava työtään. En usko että todellisuudessa yksikään maakunta on toista parempi, koska tarkastuhan oli vain otanta jokaisesta maakunnasta.

    MIKANDER 29.5.2016, 14:17

    Ei meillä päin motomiehet mene enakkoraivatommaan
    LEMIKKOON ei motolla kantta 1-2.enskaa näperellä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15