Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Yksi huonon harvennusjäljen syy voi olla MO:n puolesta seuraava, laajuudesta ei käsitystä isossa kuvassa.
Risuhyrrää pyörittäessä ennakoilla huomannut,että paljon on noita riukuuntuneita takametsiä,kun polttopuusavotta on aloitettu liiterin takaa. Sitten edetty vuosittain pikkuhiljaa,joka kalikka keräten, mutta pari tulipesää eivät ole riittävästi vetäneet. Eikä varsinkaan kesäpaikoiksi jääneillä tiloilla. Vaan hoitorästit on laukannut liian kovaa ja paljon hyviä kuvioita menetetty. Monia kovankasvun paikkoja tullut vastaan,mihin mennään eh tekemään- terveitä hyviä puita ei enää jää montaa. Kuusikot tyyliin 50v+ Puolet poistettavista on jo kuivuneen rajoilla. Ennakolla oltava tarkkana ettei tule seipäitä niskaan. Niistä ei sitten oikein voi syyttää ketään muuta kuin mo:ta.
Edelliselle sivulle totean ,että aika monta kuljettajaa on harjoitellut hakkuuhommat ensiharvennuksilla . Taitavimpia laitetaan sitten niihin työmuotoihin ,joissa heistä saa enemmän irti. Tänä päivänä voi haluttua koneketjua saada odottaa ikuisuuden. Siinä ajassa enska onkin jo pilalla.
Sekin kannattaa pitää mielessä ,että hyvin valmistellulla kohteella onnistuu vähemmän kokemusta omaava kuskikin. Huonoissa olosuhteissa kokenutkaan ei aina onnistu.
Puunkorjuupuolella on sukupolvenvaihdos menossa ,joten silläkin voi olla vaikutusta korjuujälkeen.
”harjoittelukohde” tarkoittaa pitkälti sitä, että kukaanhan ei ole seppä syntyessään. Ja pienirunkoisessa metsässä kun ei ole niitä isoja”lekoja”, eli monen tukin runkoja, virhe kaadossa tai käsittelyssä on paremmin hallittavissa. Yhden kuidun rungon kun saa tiltillä vaikka uudelleen pystyyn ja kaadettua uuteen suuntaan…
Harjoittelukohteella tarkoitetaan myös metsänhoitoa. Antaa nyt huonon tuloksen noudatettavan menettelytavan perusteella. Nähtäväksi jää, voisiko metsänhoitotavalla olla vaikutusta. Voisiko työlään taimiston ja nuorenmetsänhoidon vaihtoehto olla jk-metsänhoito. Tuoko sulkeutunut vaihtoehto helpotusta aluskasvuston heinettymisen ja vesakoitumisen osalta. Eivät ole siinä muodossaan esteenä toistuville korjuulle ja metsänhoidon toteutumiselle.
Sekin kannattaa pitää mielessä ,että hyvin valmistellulla kohteella onnistuu vähemmän kokemusta omaava kuskikin. Huonoissa olosuhteissa kokenutkaan ei aina onnistu.
Jos metsänomistaja haluaa varmistaa enskan hyvän lopputuloksen, niin kannattaa leimata itse jätettävät puut 900 kpl/ha. Silloin ei opetteleva hakkaajakaan pysty pilaamaan lopputulosta. Viimeksi leimasin vain parhaat jätettävät 400..500 puuta ensiharvennuksella ja sanoin, että katso leimausten lisäksi muut jätettävät, että jää 800..900 puuta hentaarille. Puiden väli 3..4 m.
”Käytännössä tuotostappioita pahentanee sekin, että jääviä puita ei aina valita optimaalisesti. Mäntymailla myös sekapuut saattavat alentaa jäävän puuston kasvua.”
Hynynen muistuttaa, että nykyiset, hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset harvennukset eivät johda parhaaseen tulokseen puuntuotannossa.
Nyt en oikein ymmärrä Luken tutkimusprof Jari Hynysen teesejä. Miten niin ei valita aina optimaalisesti ja sekapuut…?! Laatuharvennuksessa etukasvuiset karvaiset harakan naintipuut on otettava, jos vaan ympärille jää laadukkaita muita riittävästi. Ja sekapuustoisuuttahan jo sertissä on toteutettava.
Ruko silti oikeassa. Vaikka tuo lie haastavaa konetyönä ei metsälle parempaa olisikaan. Ei tule tuulituhoja ja metsä pysyy hyvässä kasvussa ja metsän näköisenäkin. Pienempiä koneita huutaa ensiharvennukset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.