Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Tuskin ihan jokapaikassa moto teki raivauksen ja isäntä loput. E-puubuumi oli n. 20 v. sitten, se on totta. Välillä oli sitten vaisumpaa ennen nykyistä e-puun uutta tulemista yhdeksi puutavaralajiksi, ja tuli uusi metsälakikin joka mahdollistaa nykyisen lakirajoille hakkuun liiankin helposti.
Metsäkeskuksen kontrollimittauksissa on ollut kaiken lisäksi paha kämmi, mikäli mittaustapa on säilynyt alkuperäisessä mallissa. Siinä hakkuualueelle tehdään pinta-alasta riippuen enemmän ja vähemmän koealalinjoja, jotka kohdistetaan ajouriin nähden poikittain.
Linja ajetaan mielellään aivan suoraan ja sen linjan kummaltakin puolelta lasketaan esim metrin päässä olevat rungot. Niiden läpimitatkin mitataan PPA-n laskemista varten.
Näin runkoluku ym tulee tarkalleen keskiarvon mukaan ja voi olla, että puolet aloista ovat aukoksi pieksetty ja puolet jäänyt koskematta, mutta paperilla (näytöllä) tulos on just hyvä.
Eli ruluku / ha on just, mutta tulos ei MO:n mielialaa hyväile.
Jos mittaustapa on edelleen tuo, niin sillä ei ole mitään virkaa.
Paljon hakataan hyviä kelvollisia ensiharvennusmetsiä pilalle. Tuli tehtyä viimeisin ”enska” pystykaupalla ja ns. ”vapaassa pudotuksessa”, tulos oli odotusten mukainen. Ei tiedä hyvää metsien kehitykselle ja tämän suuntainen kehitys voidaan myös yleistää. 2014 lakirajat oli tarkoitettu jk metsänhoitoa varten. Tällä hetkellä ilmeisesti tulkitaan koskemaan myös jaksottaista metsänhoitoa varten.
On kyllä kummaa kun omalle kohdalle ei tällaista ”pilattua” ole kertaakaan sattunut. Sekin jota täällä muutama vuosi sitten lukijoiden kuvissa esim. Jätkä kauhisteli oli kuitenkin lakirajoissa joka mittauspisteeltä. Eikä ollut mikään suora linja jota mentiin. Olin silloin mittauksella mukana koska itse pyysinkin tarkastusmittausta. Satakunnassa ilmeisesti osataan paremmin.
Parin viimm. vuoden ongelmia nuo tarkastuksen ensiharvennusten epäonnistumiset pääosin onkin. Jotain 3 v. siten oltiin eri tilanteeessa vielä kokonaisuudessa.
Lakirajoissa pysymisessä ei ole paljon kehumista, kun se on se matalin taso joka vielä menettelee jotenkuten. Vähän sama kuin kehuisi saanensa 5- :sen kokeesta jossa arvosteluasteikko on 4 – 10.
Ei ole kanssa koskaan omalle kohdalle osunut pilattua ensiharvennusta vaikka niitä on tehty vuosien ja vuosikymmenten aikana paljonkin.. Nytkin niitä olisi tulossa vajaat 20ha.. Muutama asia mihin olen kiinnittänyt huomiota ennen kun kauppakirjaan nimi näissä, 1 haluan tietää etukäteen mikä korjuuyritys tulee homman tekemään, 2 sovitaan sitten korjuuyrittäjän/konekuskin kanssa ”pelisäännöt” eli kuinka homma hoidetaan, 3 on tiedossa että pyrin käymään joka päivä paikanpäällä. Täälläpäin on fiksuja ostajia, niille voi myydä näitä heti kun suostuvat ostamaan, se meneekö sitten kuiduksi vai energiaksi ei kiinnosta, tulevat eurot kylläkin.. Hankintana en ole koskaan tehnyt enkä käyttänyt niihin paikallisia isäntälinjan apuja, se ei ole ollut mun juttu.
Aivan samat on kokemukset kuin Aplilla. Jo 40 vuotta ovat meillä motot puita korjanneet ja kaikki harvennukset tehneet, eikä ole huonoja tekijöitä kohdalle osunut, – vai eivätkö ole uskaltaneet tulla?
Tuo ” pehmeiden maiden erikoiskoneiden” yleistyminen on pakottanut leventämään ajouria. Metriset telat alla ja mahdollinen ”kymppipyörä ”vaativat huomattavasti enemmän tilaa kääntyäkseen verrattuna tavalliseen ”kasipyörään ” ilman teloja. Urien risteysten avartamiselle on ollut ihan käytännön tarve.
Toinen haaste telavehkeille muodostuu lumisesta talvesta yhdistettynä olosuhteisiin ,joissa uralle kertyy niukasti hakkuutähteitä . Riukuuntunut enska kuuluu viimeksimainittuun. Tietyissä olosuhteissa telan sivuttaispito on olematon ,joten keski-suomalsisissa vaihtelevissa maastoissa uraleveydet voivat yllättävästi leventyä koneen sivuttaisliukuman vuoksi. Aina ei ole mahdollista kulkea suoraan vastarinteeseen . Joutuu kulkemaan sivukaltevissakin paikoissa.
Kun sitten yhdistetään kaikki edellä mainittu hoitamattomaan ja riukuuntuvaan ensiharvennukseen , johon mennään järeyden suhteen ennen aikojaan ja jossa näkyvyys ei ole paras mahdollinen , on metsäkeskuksen protestilistalle pääseminen lähes varmaa.
Ensiharvennusmetsän hoitamattomuus on puute pieleen menneestä metsänhoidosta ja korjuusta, mutta myös hoidettuja metsiä hakataan pilalle. Korjuu edellyttää kyllä tietyn luottamuksen ja voidaan hoitaa myös hankinnalla, siinä luottopakki on isosti avuksi. Yleensä tapana näyttää olevan, niistetään täyden valtapuuston metsiä ja jätetään kasvunsa jo menettänyttä puustoa täydentämään PPA:ta Ei hyvä ensiharvennuksilla.
Sen verran haluan vastata suorittavalle, että näitä 1m telakoneita ei todellakaan tule omille ensiharvennuksille, kilpailu puusta on sen verran hyvää ainakin täälläpäin että tämäkin asia on sovittavissa ostajan kanssa. On myös koneyrittäjän ja ostajan etu että ensiharvennuksille tulee myös niitä konekuskeja jotka osaa ne tehdä, eikä ”aukkomiehiä”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.