Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Ei ole mitään estettä tehdä kapeampia metsäkoneita. Materiaaliakin säästyy. Moto voidaan vakauttaa tukikäpälilä, tai renkaiden suolaliuostäytöllä. Myös telojen painoa on helppo lisätä. Lujempien teräslastujen käyttö mahdollistaa puomien keventäminen.
Kun tuosta uran leveydestä on vaan kohkattu, kertokaapa selvin sanoin, kuinka ohjeellisesta 2,45 m:n istutusvälistä on mahdollista saada 4-4,5 m:n uraleveys? Entä kun taimet ovat istutetut suoriin riveihin?
Eihän se rivin suuntaisesti onnistukaan. Ainakin meillä ajourat on aina tehty vinottain istutusriveihin nähden. Ainostaan riippakuusien kasvatuskoealueilla poistettiin ajouran kohdalta koko rivi, sillä istutustiheys oli oli ollut 3000 tainta/ha, eli taimiväli oli alle kaksi metriä. Sielläkin ajourien päät taivutettiin mutkalle tuulitunneleitten välttämiseksi.
Ota huomioon visa että maasto muodot vaikuttavat eniten ajourien suunnitteluun. Usein on myös niin että muokkauskone on aikoinaan kulkenut myös sanojen sääntöjen mukaan. Tästä olen kirjoittanut ennenkin että kun tasainen väli on istutus väli niin mikäli halutaan tasainen väli jättää harvennuksen jälkeen niin helposti poistuma on suuri. Tämän olen huomannut mittauksilla kun tein laaduntarkkailua. Harvennus saattoi olla todella hieno ja kaikilla hyvin kasvutilaa mutta mittauksissa harvahko.
Tosi-asia on se, että mikäli suorat rivit on istutettu ohjetiheyteen, joka tapauksessa nyky-aikainen puunkorjuu ei ole mahdollista ilman yhden rivin poistoa. Ura on tällöin n. 5 m leveä.
Kun istutus on tehty epäjärjestykseen n. 2,45 m välein, ajo-urasta tulee linjana 4-4,5 m:n levyinen, mutta paikoin se on väkisin n.5 metrinen.
Suoriin riviin istutus loppui,kun tr;n kyntöauralla ei enää maita muokattu. Pelloilla niitä suoriin riviin istutuksia on ei metsissä. Keskimääräinen ”vaikuttava” ajouran leveys mitataan reunapuiden etäisyydestä toisiinsa jolloin se on vähän leveämpi kuin ajettavan uran leveys on.
Näinhän se on kuin Puuki kirjoitti. Suorat istutusrivit hävisivät metsämailta ainakin meilläpäin jo 80-luvulla, kun alettiin käyttää kaivinkoneita mätästämiseen ja laikuttamiseen. Kapeat ojitussarat voivat toki olla ongelmallisia sielläpäin Suomea, missä niitä paljon on.
Kyllä niitä vieläkin harvennetaan sellaisia metsiä jotka ovat äestetty . Männiköitä kylvetään vieläkin äestysjälkeen. Kyllä tuo mehtäukon maintsema asia seuraa vielä pitkään. Samoin kaivikonemuokkauksessa se työskentelytapa on hyvin saman tyyppinen. Kaivinkone menee tiettyä uraa ja laikkujen teko on hyvin kaavamainen. Ei toki niin paljoa kuin äestyksessä. Ainoa millä noista lähes 5 m ajourista selviää niin on tehdä jokunen mutka. Sekään ei poista tuota 5 m ongelmaa vaan häivyttää uran silmissä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.