Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Tuo mainittu leveys on tainnut muotoutua pakon sanelemana. Itse sain lopullisen varmuuden siitä ,että ajoura on riittävän leveä ,kun ajokonemiehen juurineen kaadetut kolhitut rungot uran varsilta eivät täyttäneet vatastopaikan reunoja. Aika selkeää viestintää siitä ,onko ura riittävän leveä. Pikkuisen vaati harjoittelua arvioida leveätelaisen kymppipyörän vaatima tila maastossa. Telavarusteinen kahdeksanpyöräinenkään ei solahda iha siitä välistä ,mistä pelkillä pyörillä kulkeva vehje mahtuu. Tikun nokkaan joutuneiden ajourien risteysten laajeneminen on seurausta kantavien telojen yleistymisestä.
JK:n ”laillistaminen” antoi liikkumavaraa joskus liiankin paljon uraleveyden kanssa . Puoliksi pienaukkoja olen nähnyt leimikolla, kun ajouralla saattaa olla 8-10 m leveä risteys aukkona. Johtuu osin puustostakin. Mutta siihen on vaikea keksiä mitään muuta sopivaa korjaussarjaa , kuin täydennysistutus. En tiedä koskeeko em. ensiharvennuksia mutta paljon mahdollista.
Jos joku tollo vieläkin tekee neljän tien risteyksiä metsään, niin se osoittaa kyllä, että ei ole oltu hereillä oppitunneilla.
Myös laskutaito telojen vaikutusta räknäillessä on vajaa: Kahdeksankymmenen sentin renkaiden päälle asennatut metriset telat levittävät konetta vain kaksikymmentä senttiä. Lisäksi metsäkoneen telat myötäilevät renkaiden siluettia niin, että telan täytyy painua maahan yli kymmenen cm, ennenkuin lappujen päät ottavat maahan kiinni.
Vanha keksintö: Sekatela poistaa sivuluisut lähes täysin.
Verukkeet ylileveille ajourille on niin huonosti keksittyjä, ettei niille näytä löytyvän perusteita enää lainkaan.
On myös täyttä paskaa, että konehemmon on vaikka revittävä / riivittävä metsästä kaikki mitan täyttävät puut, että saa kaupan täyteen.
Muistaako jätkä ,mitkä on ”pillarin telat”? Ne, mitkä minulla oli alla ,painuivat tasaisesti koko metrin matkalta. Pito-ominaisuuksia voisi käydä testaamassa juuri tällä hetkellä. Esimerkkinä voin kertoa tapauksen ,jossa yli 40 vuotta koneita työkseen siirtäneellä kaverilla luiskahti lavetin keula ojaan ajokone kyydissä pääkallokelillä. Kone alas ja lavetti ylös. Sen jälkeen siirtämään pillarinteloilla kengitettyä ajokonetta loppumatka ajamalla työmaalle. Kolme kertaa ehti suistua ojaan kilometrin matkalla. Ei oikein pitoja ollut. Sama vaiva esiintyy jäisillä polanteillakin. Kokeneestakin kuljettajasta voi tulla matkustaja ja jälkiä voi vain arvailla.
Panun kysymykseen vastaan , että kaikissa motoissa viimeisen 18 vuoden ajan ovat telat olleet keskeytyksettä alla koneen vaihtumiseen asti kesät talvet. Viimeisimmät metrin-levyiset ja kaikissa teleissä.
Ajokoneissa teloja voidaan tarvittaessa riisua ja laittaa päälle ja kuljettaa kuormatilassa. Motossa tätä mahdollisuutta ei ole. Siis aina päällä. Kohteet voivat sisältää sekä kantavia ,että pehmeämpiä kohtia vuorotellen. Varusteet sen mukaan.
Kyllä tuo 4,5 m riittää. Siitä mahtuu nykykoneet tasamaalla. Suolla tuo 5 m on ihan järkeen käypä kun reunapuusto kallistuu uraan päin. Sielläkin monesti pärjää kapemmallakin. Totuus vain tahtoo olla että talvet on mitä on niin nykyteloilla alkaa ahdasta olemaan. Moto ei niitä leveitä uria tarvii. Ajokoneet ovat eri asia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.