Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Koneyrittäjien tiedotteessa luki joitakin vuosia sitten , että varsinaisen haittaavan aluskasvoksen ohella alaa vaivaa toisen osapuolen henkinen aluskasvos. Siinä riittää kitkemistä. Jätkäkänkin kiukku on peräisin ajalta ,jolloin moto vei metsurilta työt ja tiedonsiirron ja tietojärjestelmien kehittyminen johti pomojen irtisanomisiin tarpeettomina.
Turha konekuskeja syyttää konevalinnoista. Ne tekekevät yrittäjät urakanantajansa ehdoilla. Kuski pöristelee sillä vehkeellä ,joka annetaan alle ja niissä olosuhteissa , jotka kohdalle osuvat.
koneelliseessa puukorjuussa metsätehon ohjeissa mainitaan,että ajourien leveys on enintään 3,5 -4,5 m .miksei ohjeita noudateta ja valvota ,kun ongelma on ollut jo pitkään .
”..”Ei ole ammattiylpeyttä eikä työmoraalia hiventäkään. Metsäkonekouluun oitis tuollaiset…”
Ja kun konekoulujen opettajien harhauttamien uhrien tutkimuksen mukaan vain 40% on työhön edes kykeneviä. Kuinka entiseltä opelta tuon moskan suoltaminen on mahdollista?
Hämis…”Kyllä yrittäjä- metsureiden perään on soiteltu,kun yrittäjä…”
Pitäisi ymmärtää sekin, että metsäkoneyrittäjällä on yhdessä ketjussa laveteineen ja tarvikkeineen 500.000 – 900.000 kiinni. Metsurilla on tonnin moottorisaha pirtin penkillä…?! Siis jotain suhteellisuutta.
suorittava porras: nuoren metsän kunnostus syökin sen yhteydessä hakattujen urien takia eväät varsinaisen enskan kannattavuudelta Eli tästä mainitusta työlajista kannattaisi pyrkiä eroon, ei jatkoon? Metkassa se pienpuukorvaus nyt kuitenkin ilmeisesti on mukana vielä. Pyrittävä mieluiten siihen, että taimikot on hoidettu 1-3 kertaa ennen pituusvaihetta 8 metriä, jonka jälkeen pienpuun korjuukin voisi alkaa olla kannattavaa.
Jean S: korvauksia pilalle hakatusta? Kannattanee mieluummin keskittyä isoihin kuvioihin, isoihin leimikoihin, taimikonhoitoihin ja hyvään ennakkosuunnitteluun, niin lopputulos kestää tarkastelun.
mehtäukko: Pyydän anteeksi harhautumista, mutta liittyi kuitenkin korjuun laatuun ne ylispuustot!
Positiivisia kokemuksia on. Valtakunnan tutkimustuloksia en kiistä, ei riitä asiantuntemus.
10 v sitten oli turvemaat harvennuksessa. Useampi kymmenen ha. Lyhyt oli keskustelu, kun konemies soitti että nyt tämä alkaa. Sanoin että jätä joku puu pystyynkin, hakkuukonemies sanoi että sellainen on tarkoitus.
Jälki oli priimaa. En tiedä, olisiko ollut myös ilman minuutin kestänyttä keskusteluamme.
Mehtäukko, en ole sitä kieltänyt etteikö koneet maksa ja se aiheuttaa painetta neuvottelupöytään. Toiselle puolelle neuvotteluvoiman ja toiselle pahan aseman. En minä sitä kiistä ja olen sen aikaisemmin maininnut sinun tapaasi.
Mitä pitäisi siis tehdä ?
Itse lomautan henkilöstöni rakennuspuolella kun ulkokelit pinnoituksissa ja rappauksissa loppuvat. Ja se on alalla ainakin minun työntekijöille aina ollut fine. Teimme vuodet talvisin uudistuotantoa pörssifirmoille,puhalsin pelin poikki kun homma ei ollut kannattavaa vaikka olisi miten tehnyt urakat.
Dosentin kokemus on onnistumisissa valta-alaisin tuntemus mo:lla. Sitä todistaa klusterin monet palauteraportit.
Mutta kun jossain kohtaa risahtaa, halloo on kova ja pirullisen yksipuolinen. Olisi oikeusturvan kannalta kohtuullista, että ensin tutkitaan ja kerrotaan syyt, sitten seuraukset.
Onhan ne lomautukset tuttuja myös metsäpuolella. Toki ne ovat vuosittain vähentyneet. Teollisuus tarvitsee puuta ympäri vuoden. Jokainen se myös tietää että jos kuukausi – kaksi on lomautusta niin kuskit hakeutuvat muualle töihin. Kysyntää metsökonekuljettajista on muuallakin. En tunne hämiksen työtehtäviä mutta sen osaan sanoa että kovin helppoa ei ole löytää tuottavaa korvaavaa kuskia metsäkoneeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.