Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Konekylvö ei ole oleellisesti nopeampi uudistustapa, jos alue on sopiva sp-hakkuuseen. Eräällekin kesällä konekylvetylle alalle tuli sirkkataimet vasta seuraavana kesänä.
Ne edut on olemassa sopivilla kohteilla. Et itsekään viljelisi varmaankaan, jos varma luont. taimikon saanti kuviolle on tulollaan. Vai riittääkö osaaminen erottamaan sen , siitä voi ollakin kiinni ?
Energiapuun korjuu yhdistetään yleensä tilanteeseen, jossa nuoren metsän hoito on laiminlyöty. Pienpuuta saadaan silloin tavallaan hätätoimenpiteen tuloksena, kun metsästä pyritään pelastamaan se, mitä pelastettavissa on
On moneen kertaan vatvottu sp:n jäämistä rahapantiksi, jotka voi sitten mennä huonommalla kantohinnalla, vatvottu korosta…tuulituhoista,heinittymisestä, taimikon epätasaisuudesta…
Osaaminen näkyy myös ymmärryksenä, että juuri aukaistuun muokkausjälkeen lentävä rotusiemen ”saattaa itää varmemmin”, kuin muokkauksen jälkeen mahdollisesti sattuvan siemenvuoden metsikkösiemenet vuosien jälkeen. Joskus ne ovat tulematta tai tuhoutuvat.
Täällä puhutaan nyt aidasta ja seipäistä samassa ketjussa. Ylispuuhakkuu tulee useimmiten eteen rehevän kasvupaikan kaksijaksoisessa koivu-kuusi sekametsässä ja siemenpuuhakkuu karumman pään kasvupaikkojen männikössä.
Vaikea kuvitella, että jokin suurvalta esim. Jenkkilä lähtisi tutkimaan alueensa ensiharvennuksia. Nämä on näitä pienen maan näpertelyjä, jossa yritetään parantaa maailmaa lillukan varsilla. Suomen hiilineutraaliteetilla on vain viihdearvo. Costa Rica on jo hiilineutraali ja monet Afrikan maat.
”Ropsinin” linkittämässä ylen tarinassa pomppasi silmille taas eräs yksityiskohta ,joka sotii kaikkea järkeä ja kokemuksia vastaan. Rästejä toki pitää kannustaa kaikin keinoin hoitamaan , mutta kehottamalla samassa lauseessa jättämään taimikot kasvamaan omillaan tuleviksi rästikohteiksi ,menee kyllä täysin yli ymmärryksen. Rästejä ei pääse syntymään, kun metsässä tehdään kaikki toimenpiteet ajallaan .
Tähtääminen energiapuun tuotantoon taimikossa on kaiken hulluuden pohjanoteeraus. Annetaan tietoisesti taimikon mennä jo osittain pilalle(joskus kokonaan) odoteltaessa riukujen kehittymistä siihen pisteeseen ,että ne jollekin kelpaavat. Pienialaiset kohteet eivät käytännössä kelpaa lainkaan. Korjuu toteutetaan, jos toteutetaan, sopimattomilla vehkeillä. Talouden realiteetit ovat poistaneet maanomistajalle mieleiset vaihtohdot. Vain kookkaampaa kalustoa on tarjolla. Pienempi kalusto on karsiutunut kisassa , kun toiminta on ollut kannattamatonta. Yhteiskunnan tukikin on suunnattu mieluummin taholle , joka saa vaihdettua auton kolmen vuoden välein kemerarahoilla pelkästään kirjoittamalla nimen paperiin ,mutta varsinainen yrittäjä ,joka rästit hoitaa,ei pysty vaihtamaan kulunutta konettaan uuteen, saati palkkaamaan sitä käyttämään osaavaa kuljettajaa heikon kannattavuuden vuoksi. Oppipojan saa ilmaiseksi ,mutta kaveri muuttaa vähän opittuaan työnantajalle ,joka pystyy maksamaan työstä palkkaakin.
Kovasi arvostellaan ajourien vaikutusta puuntuotokseen. Ajourat eivät kuitenkaan tunnu hetkauttavan yhtään ,kun niitä tehdään jo taimikkoon koneellisen nmk:n yhteydessä. Yhtä leveä rantu sinne käytännössä on tehtävä ,kun varsinaisessa enskassakin. Lisäksi urapainumat saavat alkunsa jo silloin ,kun uralle ei kerry riittävästi hakkuutähteitä kantavuutta varmistamaan.
Laskelmien mukaan puolet hakkuun kertymästä syntyy urilta ,joten nuoren metsän kunnostus syökin sen yhteydessä hakattujen urien takia eväät varsinaisen enskan kannattavuudelta. Puolet poistettavasta puumäärästä puuttuu. Sitten ihmetellään alhaisia puuston tiheyksiä , kun enskan hakkaaja yrittää saada edes jotakin kasalle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.