Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
”8 – 12 metriä saisi uuden Metkan sääntöjen mukaan siis jäädä havupuuta pystyyn korkeintaan 1500 kappaletta ja koivikossa vastaavasti 1200 kappaletta.” entä vähintään?
^ Eipä tietenkään. Tee vain lukematon määrä 0,5 ha uudistushakkuita,niin ei tarvi uudistaa. Kokeilla kannattaa ainakin.
Kunnon hinta vain e-puulle,niin voi tekijällekin maksaa riittävän hyvän taksan. Eikä tarvi sitten enää 25 tn rautakasaa viedä väkisin pienpuumetsään. Puoli-ilman viety puu ja siitä huipputulos firmoille, niin se on tähän asti mennyt.
Kun Metsäkeskus tarkistaa kemera kohteista muutaman prosentin, miten voidaan sen perusteella sanoa jotain yleispätevää. He tarkastavat vain kohteet, joista epäilevät löytyvän liian vähän puustoa, koska sen näkee ilmakuvasta, mihin kannattaa mennä.
Tomperi: jätettävä vähintään metsälain mukaiset määrät.
Tolopainen: raportissa ei ollut kyse normaalista valvonnasta vaan oli ymmärtääkseni tehty aivan erillinen selvitys jonka otanta oli satunnaisotanta, joka ei kohdentunut riskikohteisiin.
Vielä vähän tarkennusta, kun suorittava porras riemastui metsälakiketjussa, että kannattavuus on heikkoa: hän määritteli, että poistettavan puuston pitää olla tilavuudeltaan vähintään sata litraa kappale ja poistuma vähintään 50 kuutiometriä ensiharvennuksessa. Nyt pitää miettiä millä spekseillä hoidetaan taimikot että tuohon päästään.
Lakiehdotuksessa:
”Hoidettavan jakson puuston keskipituuden ollessa yli kolme metriä mutta alle kahdeksan metriä, kohteelle saa jäädä hoidon kohteena olevaan jaksoon enintään 2 500 runkoa hehtaaria kohden. Hoidettavan jakson puuston keskipituuden ollessa vähintään kahdeksan metriä kohteelle saa jäädä hoidon kohteena olevaan jaksoon enintään 1 200 runkoa hehtaaria kohden, kun pääpuulaji on koivu ja enintään 1 500 runkoa hehtaaria kohden, kun pääpuulaji on havupuu.”
Hoitotuen saannin pituusyläraja oli siis se jo aiemmin mainittu 12 metriä. Lukisin tämän niin että mikäli tehdään varhaishoito, taimikko saa jäädä tiheämmäksikin, mutta se kannattanee tehdä ilman tukea. Karuilla paikoilla ensimmäinen voisi olla 3 metrin jälkeen tehty tuettu hoitokerta, koska siellä ei aina tarvita erillistä varhaishoitoa.
Normaalisti tehtäisiin siis tuettuna kasvupaikan rehevyydestä riippuen yksi tai kaksi taimikonhoitoa. Koivun ja lehtikuusen taimikko pidetään koko ajan harvana.
Ensimmäisessä hoidossa (pituus 3 – 8 metriä) jätetään havupuun taimikkoon enintään 2500 runkoa, sisältäen koivun ja muun lehtipuun sekoituksen. Toisessa hoidossa (pituus 8 – 12 metriä) jätetään havupuun taimikkoon enintään se 1500 runkoa, sisältäen myös hiukan lehtipuuta. Voidaan kerätä samalla energiapuuta.
Jos näin toimitaan, mahtaisiko suorittavan toiveuni poistettavan puuston pitää olla tilavuudeltaan vähintään sata litraa kappale ja poistuma vähintään 50 kuutiometriä ensiharvennuksessa toteutua?
Miten päästään ensiharvennuksessa siihen että poistettavan rungon koko on vähintään 100 litraa ja saanto 50 kiintoo.
Helposti
Pudotetaan viljelytiheys koivulla ja kuusella sekä männyllä tasolle 1000 … 1200 kpl per hehtaari,
Norjalisissa kasvatustutkimuksissa joissa tavoitteena on tuottaa puuta tehokkaasti jotain 500 600 kiintoa hehtaarilla huomattiin ettätämä tapa vähentää kiertoajan puumäärää vain vajaat 50 kiintoa. Tuo sata litraa on hieman alakantissa, pääsee helposti ylemmäs.
Kuka siitä kärsisi jos näin tehtäisiin. Metsänhoito ja viljelyjä tekevät organisaatiot, taimitarhojen ja siemenkaristamot omaavat tahot, kaivinkonemiehet…
Ketkä hyötyisivät tai eivät kärsisi tappioita, metsäteollisuus ja metsänomistajat.
Männyllä oksien koko tullee sahalla jossain kohtaa vastaan tuoreilla mailla , jos viljellään alusta alkaen ihan harvassa asennossa. Muilla pääpuulajeilla kyllä onnistuisi tod.näk. paremmin. N. 1000 kpl/h tiheys ei vielä laske puiden keskipituutta. Sen alle kasvatus lisää puiden paksuutta suhteessa liiaksi.
Lukijoiden kuvissa vajaa kolme vuotta sitten esittelin ”enskaa” jossa hehtaarikertymä oli yli 100 mottia hehtaarilla. Kohde jäi vielä paikoin tiheäksi. Vieressä rajan toisella puolella kasvoi enrgiapuukorjuun ”kärsinyt” harveikko , jonka tulevaisuus näytti huonolta . Heti sen vieressä kasvoi koivuviidakko odottamassa toimenpiteitä eli sama linja kasvatusstrategiassa jatkui. Toisen tilan metsänhoidollinen tila oli saatu aikaan kemeravetoisesti ja toisen ilman kemeroita samassa ajassa. Mikä hinku on valita se huonompi vaihtoehto?
Tuskin mistään ”hingusta” on kysymys. Itselläni on aina ollut hinku tehdä th:t ajoissa , samoin eh:t. Siihen tulee varmaan jonkinlainen hinku, kun näkee melko heti lopputuloksen.
Mitä tulee taimkonhoidon vaikutuksiin puuston kehityksen suhteen , oikeaan aikaan ja riittävän voimakkaana tehdyt raivaukset antavat jopa reilut 5 vuotta pelivaraa harvennuksen toteuttamiselle puuston kasvun kärsimättä. Ylitiheys supistaa ajan puoleen ja vähentää nopeasti kasvatuskelpoisten runkojen määrää latvuksen supistuessa liikaa. Juuristo kärsii samasta ongelmasta ja puusto on myöhemmin alttiimpi luonnontuhoille .
Hinku vai Vinku, kumpi olet? Jos et ole hinku hoitamaan, voi tulla vinku myöhemmin! Nuorille tiedoksi: Käytöskukka, jossa esiintyvät kotiporsaanpoikanen Hinku ja piikkiporsaanpoikanen Vinku, on pala-animaatio 1960-luvun lopulta. YLE Areenasta ja Juutuupista löytyy.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.