Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Metsuri/metsäpalveluyrittäjiä on vielä ainakin täällä saatavilla. Maanomistajat vain raivauksia ja istuksia tiettävät, eivät kyykkymotoharvennuksia. Olisikohan se kiinni rahasta, joka loppujen lopuksi puheiden sijasta ratkaisee, firma tai yhdistys pystyyn ostaa entiseen malliin. Taitaa hakkuu urien nauhoituksetkin olla harvinaisia, koneen pukilta uraan suunataan.
Istutustiheyden alennus ei välttämättä toimi männyllä lainkaan: jos on pienikin hirvituhojen riski niin taimikko pitää saada syntymään tiheänä vaikka kylvämällä. Kun taimien latvakasvain on hirvien turpaa ylempänä, sitten voi alkaa säätää tiheyttä. Muutenkin oksalaatu on männyllä kriittisempi, eli jonkin verran muita pääpuulajiemme suurempi tiheys enskaan saakka hyvä olla, esim. 2000?
Mopokuskeilla on vain yksi totuus. Koneista kun puhutaan, niin ei ole sellaista mahdollisuutta, että olisi pienempi, taikka isompi. Mopomiesten vaitoehdot ovat vain pieni tai iso. (Taikka helvetin iso)
Viittaa järjenköyhyyteen. Heille on takuulla kalsaritkin vain lyhyitä- tai pitkiä, sopivia ei ole lainkaan. Siksi mopomiehen kalsarit ovat aina niin pitkät, että ei sukkiakaan tarvitse lainkaan.
Vastaan mopokuskille, vaikka hän tivaa vastausta metsänkasvattajalta.
Kasvatushakkuissa työn jäljessä on ongelmana : A. Harvennustiheys, eli ajourien lähellä on ehdottomasti liian harvaa, urien puolivälissä käytännössä koskematonta. B. Ajourat aivan liian leveät, kun kone on renkaan reunasta renkaan reunaan 2,8 metrinen (Kyse on telan ”suorasta osasta”, joka siis koskettaa maata vaikka soratiellä) – Ei uran tarvitse olla kuin neljä metriä leveä. C. Puiden yksilöinti on tehty järjenvastaisesti. Parhaista puista valitaan jäävät rungot. D. Urasuunnittelua ei selkeästi ole tehty lainkaan, vaan on porskuteltu lähinnä miten sattuu. Mopokuskeilla pitäisi koneen runkolukon olla sellainen, että turha mutkittelu ei onnistu, koska mutkassa telat särkee pinnan ja kone painuu.
Katkeruus se taitaa jälleen paistaa jätkän kommenteissa. En ole huomannut kenenkään tällaisia väittämiä heittävän. Tottakai urakoitsija ostaa vaikka minkälaisia koneita kunhan ne ovat tuottavia ja työmaita on riittävästi. Jos tänä päivänä on linja että kerralla hoidetaan koko tilan metsät eh:sta aukkoon niin sen mukaan ne koneet hankitaan. On valitettavaa että jätkä on muodostanut kokemuspohjan pelkästään oppilaiden kanssa puuhatessa. Tämä on aika yleinen ongelma vastaavissa tehtävissä pitkään toimineille.
No milläs tuo koneongelma sitten ratkaistaan? Tutulla yrittäjällä Sampo Rosenlew kuten kerroin. Hakkaa eh:t haamu-uramenetelmällä ja kovan päivän saldo 20-30 k-m3 hyvässä maastossa ja hyvässä leimikossa. Hakkuutapa on hidas ja vaatii hyvähermoisen kuskin. Silti koneen pääoma on kohtuullisen iso ja ominaisuudet loppuvat yli 15cm runkojen kanssa.
Ennen eh:a tehty taimikon harvennus esim. 1000 kpl/ha tiheyteen männikössä olisi joskus tarpeen koska suurimmat puut ehtii vallata liikaa alaa ja evästä parempilaatuisilta. Toisaalta juuri ja juuri min. tukin laadun täyttävä puita niistä susipuista tulee nopeammin kuin pienemmistä puista.
Harvennus siis jo aiemmin hoidettuun taimikkoon n. 5- 8 m pituisena ja puut jää metsään tai tyvet klapivärkiksi keräten ellei alueella ole e-puun tarvitsijoita jolloin voidaan tehdä myös e-puuharvennus siihen sopivalla koneella , kun manua ei löydy kuitenkaan siihen hommaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.