Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Kauppakirjaan voi tietysti vaatia kaikenlaisia metsänhoidon suosituksia, mutta olisikohan MTK:n ajatus ollut, että voisi määritellä runkolukuja ja/tai pohjapinta-aloja. Se, että suostuuko yhtiö sopimaan siitä, mitä tulee sakoksi, jos ehtoa ei noudata, on sitten eri asia.
Työohjelmassa tarkistusmittausosiossa löytyvät suositustiheydet puulajeittain eri kasvupohjille. Jos kuljettaja poikkeaa suosituksesta (runkoluku) , järjestelmä ilmoittaa välittömästi virheestä silloin ,jos on harvennettu liikaa. Tämä jää myös muistiin. Kuljettaja korjaa toimintaansa tiedon perusteella. Koealoja on otettava vähintään päivittäin ja jokaisesta leimikosta. Tämä pitäisi olla ihan rutiini toimintaa jokaisella toimijalla. Työ tehdään niistä tarpeista ,joita on tarjolla.
Jos vaaditaan erityisesti ,että jonkun rajan yli tai ali ei mennä ,täytyy olla tarkat tiedot myös kohteen lähtötilanteesta. Tuntuu kuitenkin olevan ylivoimainen rasti tarjolla olevista kohteista päätellen määrittää ,että onko ensiharvennus edes ajankohtainen . Mikäli palsta on hoidettu hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesti ja harvennusjankohta oikea, voi kernaasti asettaa ehdot ,että sama käytäntö jatkuu harvennuksessakin.
Kieltämäti aika raflaavaa ollut uutisointi asian tiimoilta..,ehkäpä hyvä niin,mutta sisältää myöskin omat riskinsä.. Jos MTK on lukinnut ristikon kahteen kohteeseen ..,niin se onjärkeenkäyvää,koska kaikkia tutkinta linjoja ei voida pitää avoimina,koska olisi erityisen ikävää jos paljastuisi,että suurin yksittäinen ongelma taho olisi Mhy:n metsäasiantuntijat…,elikkä he jotka ovat niitä metsänomistajien edunvalvojia..p.s.joku täällä mainitsi erikseen paripäivää sitten tehneen hankinta hakkuita..!,olen minäkin tehnyt 4 eri vuosikymmenellä niitä tuhansia kiintoja..,miltei 40 vuotta sitten jo tein istutuksia ja raivauksia eräälle toimijalle..ja ikää ei ollut hirveästi…,mutta niin ovat lähes kaikki muutkin palstalaiset..,ettei nyt varsinaisesti mainitsemisen arvoinen asia..,heh
Mehtäukko nyt vetelee kyllä omiaan. Enkä menisi Metsäkeskuksen ammattitaitoakaan arvioimaan aivan noin kevyiltä pohjilta. Hänen neljän kohdan arvailuunsa vastine:
1. Kuka on kehottanut voimakkaaseen yhteen harvennukseen? Minusta ei kukaan. Tai jos on se on täällä palstoilla tapahtuvaa ”ammattitaitoa”. Saattaa jopa olla aivan omaansa.
2. Harvennus ei ole aina mikään hoitotoimi automaattisesti jos palsta on muutenkin hoidettavissa. Itse olen joitain kohteita vain kevyesti poltinpuita tekemällä avittanut kun ei ole mielekästä pienelle kuviolle harvennusta edes pyytää. Tai turveala kaukana tiestä. Ei mieltä lähteä sinne nykytalvina turhaan rämpimään. Kevyt kalusto ja kevyt raivaus.
3. Mikään ei ole toivoton kohde jos sen metsäksi kasvattamisen osaa. Liian aikaisia on mutta siihenkin on syytä aina nojata oston kanssa. Oma arvio ei aina paras mahdollinen. Koska välistä kelpaa liian aikaisetkin hyvin esim. konekaluston työllistymisellä. Näin kävi esim. korona-aallon alla minulle. En edes tarjonnut naapuripalstaa koska kuvittelin sen liian nuoreksi ja pieniläpimittaiseksi. Mutta ostopa pyysi ottaa mukaan ja kun keskustelin motokuskin kanssa hän totesi että aina tämä kotona makuun voittaa.
4. Mhy-organisaation käyttö on jokaisen oma kipunsa ja se ei todella ole tarpeellista.
Jeezz …” En edes tarjonnut naapuripalstaa koska kuvittelin sen liian nuoreksi ja pieniläpimittaiseksi. Mutta ostopa pyysi ottaa mukaan ja kun keskustelin motokuskin kanssa hän totesi että aina tämä kotona makuun voittaa.
Tarkastettujen kohteiden joukossa oli leimikoita ,joiden puusto oli pientä ja ehkä myöskin kehityskelpoisuudeltaan heikkoa. Kun pelkkä ura raapaistaan kyseisille harvennuksille , on seurauksena vajaapuustoisuus huomattavasti herkemmin ,kun hoidetulla ja sopivaan aikaan käsitellyllä kohteella . Kyseessähän on tuolloin vasta taimikko.
Tuohon ajoura-asiaan otin joskus kantaa ihan kuvan kera. Kyseessä oli silloin kovasti mainostettu koneellinen nuoren metsän kunnostus energiapuuhakkuuna. Kysyin ,mitä tekemistä ajourilla on taimikossa? Kukaan ei ottanut tuolloin kantaa uran metsän tuottoa alentavaan vaikutukseen. Ura on kuitenkin tehtävä ja suunniteltava jo tuossa vaiheessa niin ,että se palvelee korjuuta sellaisenaan koko puuston kiertoajan.
…että kapeampaa uraa sitten ja haamu-uria pieniä hakkukoneita varten…Tässäkään ei kannettu huolta siitä ,että esim. kokopuuna valmistettu puutavara vaatii reilusti kuormatilaa ja kuormasta tuli oksaisuuden takia kuormatilaa leveämpi. Ihan reilu ajoura oli siis pakko tehdä sinne taimikkoon ja se mainostettu pikkuvirveli hakkuussa teki vielä erikseen oman väylänsä(haamu-ura) 9 metrin päähän varsinaisesta ajourasta.
Kukaan ei valittanut urien nuorelle metsälle aiheutuneista kasvutappoista ,kun metsästä saatiin enegiapuuta ja kemerat pönkittämään kantohintaa. Nyt käännetään katseet ”liian isoihin” koneisiin lähes samassa tilanteessa, vaikka ylimääräinen ura varsinaisten ajourien välistä on jäänyt pois ja selvitään yhdellä uralla ,joka vie käytännössä vähemmän pinta-alaa haamu-uramenetelmään verrattuna.
Onkin kysyttävä ,onko metsiin menty ennen aikojaan energiapuun ja kemeran perässä. Tuloksista voidaan päätellä ,että on. Mutta väitteeseen ,että koneet ovat liian isoja ,on vastattava ,että eivät ole. Ne ovat tarkoitukseen sopivia , kun korjuuseen ei tarjota liian pieniä puita tai hoitamattomia palstoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.