Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Joltakulta on jäänyt ymmärtämättä se, että VAIKKA kauppakirjassa lukee ihan miten hyvänsä, että hakataan lohkolta, jossa on ensiharvennusmetsää esim.20 hehtaarin kuviolla ja pinoon pitää tulla 1200 kiintoa, eikä siitä hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaan tulisi kuin puolet siitä, ETTÄ toinen mokoma on kiskottava normaalisti jäterttävästä puustosta, eli on raastettava metsä yliharvaksi, vajaatuottoiseksi, jätemetsäksi = pilalle!
Jos ja KUN Mopokuski on näin asian käsittänyt, niin kalossinkuva persauksiin ja ehkä metsäkouluun viideksi vuodeksi opettelemaan pelisääntöjä.
Samalle kurssille Osto-Hemmo yhtä pitkäksi aikaa, sen jälkeen oppipojaksi kokeneemman henkilön reppua kantamaan.
Turhaa on täällä valehdella suut ja silmät täyteen, että konemiesten on tehtävä mahdoton mahdolliseksi – Kyllä muutakin on kierretty kuin tahkoa, nuo kone-Hemmot eivät kunnolla sitäkään.
Ymmärrykseni mukaan kauppakirjan määrät ovat arvioita moteissa ja rahassa. Klusteri ei maksa ennakoitakaan kuin neljänneksen, ettei rahaliikenne käännykin toisin päin. Kauppakirjassa mainitaan Tapion hyvän metsänhoidon suositukset pohjana toiminnalle. Niiden mukaan on lähes 40 vuoden aikana pelattu.Ei koskaan niin, että joku puumäärä on pinoihin löydyttävä?
Pitkäaikainen kollega joka toimii ostomiehenä käyttää kauppakirjan arviossa jopa 50% pienempää puumäärää mitä maastohavainnot ja data antavat kertymäksi. Toki kohteesta riippuen.
Sanoi että koskaan ei ole tullut valituksia siitä että kauppa ei olisi kertymän mukaan onnistunut. Konemiehet kritisoivat tuota tapaa kuulemma aluksi, mutta kun tajusivat juonen niin on helppoa tehdä maanomistaja tyytyväiseksi. Sanoo vaan että olipa todella hyvää metsää hakata 🙂 Lähti puita tosi hyvin.
Ihmettelin ,kun MTK:n lakimies/ ylen uutinen kehotti vaatimaan kauppakirjaan erillistä vaatimusta noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia. Ne ovat jo käytössä kauppakirjassa ilman eri komentoa . Se vain puuttuu kauppakirjasta,onko metsänomistaja itse noudattanut suosituksia. Vasta sen jälkeen voidaan vaatia samaa muilta. Harvennuksen jälkeiset tiheyssuositukset toimivat vain hoidetuilla kohteilla ,joka on mainittu ihan erikseen suositusteksteissä.
Ylen uutisessa mainittu kemerakikkailu harvennuksessa poistettavien runkojen kohdalla oli minullekin uutta. Kemeraehtojen takia ei käsketty työurani aikana kertaakaan ottamaan tai jättämään puita. Hyvän metsänhoidon suosituksia noudatettiin , jos palstalta löytyi elementit siihen. Muutaman kerran isännän talousvaikeudet heijastuivat ostotoimihenkilön välittäminä harvennusvoimakkuuteen.
Pakolliset koealamittaukset leimikoilla ja tietojen syöttäminen järjestelmään varmisti ,että oli toimittu oikein . Jos puita oli vähän ja nekin huonoja tai pieniä , napattiin kohteesta kuva leimikkotietojen liitteeksi. Nyt taitavat ottaa videonkin tarvittaessa. Siitä löytyi selkänoja mahdolliseen poikkeavaan menettelyyn sillä kohtaa.
Edelleen mahdollisia epäselvyyksiä ratkottaessa voidaan yksittäisten runkojen paikka ,koko ja niistä tehdyt pöllit jäljittää leimikon tiedostoista puulajeittain. Eli kun kanto löytyy ,voidaan tiedostosta hakea ,mitä sen päällä on seissyt. Tämä voi tulla yllätyksenä niille ,jotka yrittävät jälkilypsyä vajavaisen tiedon tai luulojen perusteella.
Palataan vielä ylen uutisen metsäkoneenkuljettajan kommenttiin valvonnasta. Hän ei sitä pelännyt. Toivoi vain ,että asioita käytäisiin toteamassa paikanpäällä hakkuun ollessa käynnissä. Ei pitänyt siitä ,että käydään ihmettelemässä tuloksia vasta hakkuun jälkeen. Ajatteli varmaan ,kuten moni muukin ,että myös leimikon lähtötilanne ja olosuhteet vaativat fyysistä läsnäoloa myöhempien arviointien tueksi.
Nyt näyttää MTK:kin lukinneen ristikon vain kahteen maaliin , motoon ja motokuskiin. Mielestäni kaikki tutkintalinjat ongelman systä tulisi pitää avoimina. Kemera ,maanomistajien aktiivisuus/passiivisuus, tavoitteellinen energiapuunkasvatus , ja mhy:n energiabisneksen mahdollinen vaikuttaminen neuvontaan olisivat asioita ,joita pitäisi tarkastella kriittisesti korjuun toteutuksen ohella.
”Ihmettelin ,kun MTK:n lakimies/ ylen uutinen kehotti vaatimaan kauppakirjaan erillistä vaatimusta noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia. Ne ovat jo käytössä kauppakirjassa ilman eri komentoa . ”
Jos luet metsäkeskuksen tarkastustulokset niin ei tarvitse ihmetellä.
Kun harvennushakkuiden lakirajat uudistusvelvollisuuden syntymisen suhteen on muuttuneet v:sta -04 lähtien,niin hyvähän se on nyt varsinkin merkkauttaa kauppakirjaan min. alaraja jäävän puuston PPA:lle. Kaikki edellyttää tietysti hoidetun metsän leimikkoa. Se kuuluu selvittää ensin niin myyjän kuin ostajankin onko puuta edes korjattavaksi asti.
Ennen neuvottiin / opetettiin tulevia metsäammattilaisia tekemään aina arviot jopa Metsäsuunnitelmiin niin, että takuulla arvio täyttyi.
Kokeneemmat ostomiehet kertoivat, että milloinkaan ei ole moitittu, jos pinoon on kertynyt vaikka jopa tuplamäärä enemmän kuin arvio, mutta tulleet helkutinmoiset pyyhkeet, jos jää vajaaksi.
Ei kai niin tyhmiä Mopokuskeja ole enää töissä, jotka yrittävät käsittelyohjeista huolimatta tehdä tyhjästä isoja pinoja.
Olen varma, että päinvastaiset väitteet ovat selvää ”puppua”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.