Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,929 vastausta, 74 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 kuukautta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • Rukopiikki

    Sehän riippuu tietysti kavupaikasta. Aikana jolloin esimerkiksi Oulun läänin alueella lähes kaikki istutukset tehtiin männyllä kasvupaikasta riippumatta niin 2000 tainta hehtaarilla tuotti usein huonolaatuista paksuoksaista puuta auratuilla tuoreilla kankaillakin, rehevämmistä maista puhumattakaan. Mutta se riippuu tieten mihin laatuun pyritään.

    Visakallo

    Kun hommat tehdään ajallaan ja oikein, kiertoaikainen tukkiprosentti on 80.

    Tehdään 2-3 harvennusta. Loppukasvatuksessa on 500-600 runkoa (koivulla 250-300), jotka kasvatetaan vähintään motin puiksi.

    Nämä ovat käytännössä toteuttamiani lukuja täällä Päijät-Hämeessä. Jos haluaa, voi tehdä paljonkin parempia tuloksia. Tietokoneilla tulee kaikkein parhaimmat. Metsänhoito on yksinkertaisten ihmisten puuhaa.

    Puuki

    Sitä minä tarkotinkin, että alkuun 900-1200 taimea ja jokaisesta kasvatetaan tukkipuu. Harvennuskertoja ja myös alkup. tiheyttä tarpeen mukaan.     Kuusella ehkä lähinnä mahdollista.

    Kokeiltu on esim.istuttaa  ra-koivuja  1300 kpl/ha tiheyteen. Nopeutuuhan siinä se järeytyminen selvästi.   Kasvupaikalla suuri merkitys miten missäkin kannattaa kasvattaa.

    A.Jalkanen

    Juuri näin. Aloitustiheyttä voitaisiin nykyisillä hyvillä maanmuokkauksilla ja taimilla alentaa selvästi kuusella ja koivulla. Männyllä alku tiheässä, ja vasta viimeisessä taimikonhoidossa säädettäisiin runkoluku enskaan sopivaksi.

    Berza

    Olipahan kohu-uutinen Yle uutisissa tänään. Kuulemma kemera houkuttelee näihin yli harvennuksiin.

    Mielenkiinnolla odotin itse juttua, tässä sitten toimittaja kertoi kemeran maksuperusteet  ja poistumat.

    Sitten haastateltiin koneen kuljettajaa, joka kertoi kuljettajan ratkaisevan, minkä puun ottaa. Tämä oli se uutinen kemeran väärinkäytöstä. Johan oli uutinen, viiden uutisissa tämä.

    Puuki

    Huonosti lähtee taimikot kasvuun, jos ei riitä 1500 pieniläpimittaista puuta poistettavaksi eh;ssa ja pitää sen takia hakata lakirajan alle.   Voiko olla todellista.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Tolopainen

    Ei niitä poistettavia enää tarvitse olla kuin 1000 runkoa ja pohjois-Suomesa 800/ha. Jos itse hakkaisin, ottaisin tietenkin pois vain Kemeran minimimäärän  kiintoja.

    Metsuri motokuski

    Satuin katsomaan tuon saman jutun josta bertza kirjoitti.  Minua vähän entisenä konekuskina häiritsi motokuskin toteamus että valvontaa voisi olla enemmän jotta kuskin silmä osaisi tehdä leimikon oikeaan tiheyteen. Eihän sitä summassa harvennetaan vaan tiheys mitataan joko relaskoopilla tai puomilla oikeaan tiheyteen. En tiedä kenellä kyseinen kaveri työskentelee mutta kyllä nykyään kaiķki selluyhtiöt edellyttää tiheyden laskennan kuviolta, joka merkitään koneen tiedostoon. Kyllä sen kuskin pitää se silmä viilata itse eikä kukaan muu. Vähän jo tuumasin että pitäisi vähän miettiä mitä suustaan päästää. Kuhan vain ei olisi ollut korjuupalvelun kuski.

    Jean S

    Tuli tässä mieleen, että itse asiassa voimassa olevassa Kemerassa on yksi ongelma näiden nuoren metsän hoitojen suhteen, joka voi aiheuttaa  pienpuukohteiden hiukan väkivaltaisempaa käsittelyä enemmän kuin aiemmin ja mitä välttämättä kaikki eivät ymmärrä.

    Kemera-lakia uusittaessa uusittiin nimittäin myös NMH:n toteutusaika, joka supistui yhteen vuoteen. Tämä vuoden sisään pitää sitten saada sopimaan sekä ennakkoraivaus että koneellinen korjuu. En nyt ota kantaa siihen, miten tarkasti Metsäkeskus valvonnassaan tutkii, minkä ikäisiä kannot ovat, mutta monesti ”risukolle” olisi hyvä, jos ennakkoraivaus tehtäisiin parikin vuotta ennen hakkuuta.

    No, kun tukiehtojen mukaan ei saa jäädä välittömän hoidon tarvetta, niin pelkkä ennakkoraivaus ei riitä. Ja jos taas ennakkoraivaa sen pari vuotta ennen hakkuuta, niin sitten itse hakkuussa poistuman lukumäärä ei riitä. Ja tuki on kuitenkin rahallisesti merkittävä suhteessa ensiharvennustuloon ja raivauskustannukseen, niin totta kai se ohjaa ihmisten toimintaa.

     

     

    Tolopainen

    Jos aikoo korjuutukea saada anomus pitää tehdä tänä vuonna. Uudessa Kemerassa tuota ei enää ole voi olla, että tarkastajilla on tulevaisuudessa hyvin vähän töitä

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 1,930)