Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Raivatessa pitää olla jokin näkemys koneellisen harvennuksen aikataulusta. Toki tälläkin kuviolle on kohteita, jossa puhdas kuusikko ei ehdi harvennettavaksi, vaan koneella ajetaan läpi. Mutta kun sellaiset ei edusta leimikon yleisilmettä, ei se haittaa.
Sitä en ymmärrä, ettei harvennusvaiheessa ole harvennettavaa. Silloin kasvatetaan puustoa 5-10 vuotta lisää ja palataan asiaan.
Etukasvuisista itsekin tällä kohteella otan nyt pois vain pahimmat. Muutama monihaarainen tms. saa jäädä lintujen pesäpuuksi, kun ihan vieressä ei ole parempiakaan.
Gla ei siis ymmärtänyt että aika helposti nykysuosituksen mukaisella raskaalla raivauksella viedään juuri se enskaan tarvittava puusto. Se juuri tuo noita alle lakirajan meneviä aloja joita keski-suomessa on Metsäkeskus käynyt taivastelemassa. Nyt pitäisi saada metsän kasvatukseen järki kun se välillä tässä hullutuksessa raivauksen autuudesta pääsi tyystin katoamaan. Raivauksen jälkeen pitää jäädä lähelle kahtatuhatta/ha jos meinaa että kierto menee enskasta päätteeseen suunnitellun mukaan. Ja jokaisessa on silloin puuta tarjolla joka kiinnostaa tietysti ostoa. Harva metsä on kauhistus ostollekkin.
Ensiharvennukseen pitää pyrkiä mahdollisimman nopeasti, tietysti. Koska siitähän otetaan jo ensimmäinen sen alan uuden kasvun tili. Ei minulla ainakaan ole tarvis kasvattaa metsää viittäkymmentä vuotta saadakseni ensimmäisen tilin siitä. Mutta näillä raskaan raivaajillahan tuo noin helposti käy.
Huono harvennusjälki eli liian harvaksi hakattu on eri asia kuin tilin tavoittelu. Ei ole mitään järkeä aikaistaa hakkuuta tilin aikaistumisen toivossa, puuston kasvun ehdoilla mennään.
Omassa kohteessani erirakenteisuuden ja vaihtelevuuden takia on riskinä pikemminkin se, että järeämmät kohdat jää raivauksessa liian tiheäksi kuin liika harvuus. Tällöin ne ehtii kasvaa liian tiheäksi ennen kuin koko kuvion kannalta olisi sopivaa tulla harventamaan. Ja taas joudun antamaan tekohengitystä näille paikoille eli kuljen sahan kanssa kaatamassa entistäkin järeämpiä runkoja maahan pahimmista paikoista.
En tiedä, liittyikö tuo minun kommenttiini. Kyseinen palsta on jo maksettu, joten kaikki hakkuut on tuloa. Tulevaisuudenuskoakin riittää, koska omistajana en tahdo pysyä kasvun perässä. Ainoa uhka on se, että luontoväki keksii tuon 20 vuoden kuluttua olevan suojelemisen arvoinen kohde.
Eri asia olisi hoitaa karua mäntykangasta. Sellainenkin suokohteena löytyy, eikä se vuodentakaisen kakkosharvennuksen jälkeen hoitoa kaipaa. Jotain tukkojen poistoa ojista korkeintaan.
Kyllä Jessellä riittää vielä oppimista. Järeitä raivaustoimia ei juurikaan tarvita ,kun taimikot kasvatetaan alunalkaen suositustiheydessä. Onko vaikea ymmärtää ,että se ylimääräinen puuaines vie kasvatettavaksi aiotuilta puilta kasvuvoimaa ja pienentää puista saatavaa tiliä sitä kautta. Hakkuussakin pienet koivunlirvakkeet ,joista saadaan vain yksi kymmen-litrainen kuitupölli, hidastavat hakkuuta ja alentavat helposti puuston keskijärryden alle 50 litraan/ runko. Jesselläkin meni ainakin yhdellä kohteella ,joka joutui metsäkeskuksen syyniin , 40-litraiseksi. Onneksi siltä osin oppi meni perille siinä kohdassa ,että korjuun raja kulkee 50 litrassa , vaikka tuoreeltaan oli toista mieltä.
Jesse ei ole ymmärtänyt sitäkään ,että ylitiheys aiheuttaa ennenaikaisen latvuksen supistumisen ,josta puolestaan seuraa ,että puusto on pakko harventaa ennen aikojaan. Puut ja niistä sastava tili ovat ohuita. Raivauskin on tehtävä raskaimman jälkeen ennen hakkuuta , kun ainespuun mitat täyttämättömät rungot lakaistaan maahan. Hakkuun tuloksiakin pääsee seuraamaan helposti metsäkeskuksen ”protestilistalta” , kuten viimeaikaisista uutisista olemme nähneet.
PS. Edellä mainitsin , että hakkuu joudutaan tekemään ”ennen aikojaan”. Tämä ei luonnollisesti tarkoita ,että vuosissa , vaan järeyden suhteen. Oikeassa tiheydessä kasvatettu metsä olisi voinut olla harvennettavissa jo aiemmin.
Pitää muistaa yksi asia joka näissä keskusteluissa tuppaa aina unohtumaan, on maapohja, jos on rehevät maat on tilanne monesti ihan toinen kun esim kuivankankaan männiköissä. Siellä missä maassa on voimaa voi taimikon kasvattaa helposti sanotaanko tiheänä ensiharvennukseen.. Sitten sinne vaan valitaan kuski joka osaa sen tehdä, ei näitä aukkomiehiä.
Edelleen sama lukusuositus: Tapion metsänhoitosuositukset! Tämä sen takia, että kaikki osallistujat tietäisivät mikä on suositustiheys.
Mitäs sitten tehdään, jos koneet on jo tuotu palstan reunaan ja havaitaan että kohde on kelvoton? Siinä on jo kaksi – kolme toimijaa ketjussa epäonnistunut: metsänomistaja, olematon leimikon suunnittelija (sukupuuttoon kuollut) ja ostohenkilö.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.