Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Huonoja eh.-kohteita ei pidä ostaa kuitupuuharvennuksiin. Eikä hakata jos on ostettu ; niinhän se on kait joku kertonut, että koneet kääntyy pois paremmille kohteille, jos ennakkoraivaus on jäänyt tekemättä. Jos on tehty, niin vastuu metsän kunnosta harvennuksen jälkeen siirtyy pääosin tekijälle.
Kuusikoissa voimakaskin eh voi vielä ”pelastaa” jatkossa tulevan puuston kasvun ja tuoton, jos puut pysyy pystyssä. Männiköissä on tarkempaa rajoissa pysyminen.
Liian ison kertymän kokoaminen eh:lla vaikuttaa huonoon suuntaan, kun kantohinta on usein eh:lla heikko tai olematon eikä tukkia juuri tule ja puuston jatkokehitys kiertoajalla riippuu alkupään toimista eniten. Siksikin on tärkeää että asia saatasiin kuntoon.
Uutinen ei kerro kohteista sitä mikä on ollut poistuvan rungon keskikoko.
Itse hakkuutin Sampo Rosenlewillä pienen ylitiheän männyn eh:n jossa poistuvan rungon keskikoko oli luokkaaa 70 litraa. Kasvupaikka Mt ja runkoluku ennen harvennusta 2600. Ppa putosi 27:stä 17. Runkoluku harvennuksen jälkeen 1200. Urakoitsija ammattitaitoinen ja teki parastaan, mutta kovin työläs kohde suhteessa ajankäyttöön.
Raivaussaha olisi ollut tuossa tarpeen jo edellisen omistajan aikana. Ja tuollaisia on valtakunta täynnä. Ei tarvitse ihmetellä että ppa putoaa liian alas, jos tuonne pitää motolla mennä.
Vielä siitä puuston harvuudesta tuoton parantajana ; tavallista harvempaan asentoon metsä pitäisi harventaa jo th-vaiheessa 5-8 m pitkänä (mä), jos olisi tarkoituksena aikastuttaa hakkuita ja sitä kautta lisätä aikaista tukkisaantoa.
Gla kirjottaa asiaa, mutta kuka pitää metsänomistajan etua? Ei kukaan. Nähtiin kun yrittävätten protestoida kartellista. Odotan mielenkiinnolla jos tarkemmat tiedot julkaistaan, noh voin sen jo sanoa jos sen haluaat ilimiteerata, suurin syyllinen on tuki ns energiapuu hakkuille, niitten toteutus ei ole ollenkaan silimiä hilivelevää…. saatika kasvuodotuksia.
Metsänhoitoyhdistys ei korvaansa lotkauta jos on kyseessä metsänomistajaan kohdituva asia kun siinä on todellakin oma lehmä ojassa.
Kiinnostaisi tietää paremmin miten asian laita on alueen metsänhoitoyhdistysten tekemissä ja valvomissa hakkuissa. Niissä asiat pitäisi kuitenkin mennä viimeisen päälle kun metsänmistaja siitä hakkuunvalvonnasta maksaa.
Kyllähän jos hakkuu menee niin pieleen että jo lakirajan alle, niin sopimusrikkomus on niin ilmeinen että vahingonkorvausta voisi jo vaatia. Eikä sopimuksella ja sen ehdoillakaan ole enää niin väliä, koska lakia on noudatettava aina ja kaikissa tilanteissa. Mestsänomistajan tulee kuitenkin välttää kaikenlaista kinaa puunostajien kanssa jos haluaa saada vastakin puunsa kaupaksi. Tämän takia ongelmaan parannusta on haettava juurikin virallisen tiedotuksen ja uutisoinnin kautta.
Kyllä metsänomistajan itse pitää määritellä tavoitteet ts. kuinka paljon harvennetaan ja mistä ja mitä puulajia. Voi jättää joitakin kohtia myös harventamatta jos on jo tarpeeksi harvaa.
Muista ajan, kun motolla tehtiin vain päätehakkuut ja myöhemmät hakkuut, mutta ensiharvemnukset vielä metsurityönä, niihin aikoihin alettiin kyllä jo tekemään ensimmäisiä eh:a motolla ja varsinkin vanhemman polven metsäammattilaiset kauhistelivat asiaa, sanoivat että motolla ensiharvennuksen teko on metsän pilaamista, jo senkin takia että korjuuvaurioilta ei voida välttyä.
Mutta nuoremmat metsäammattilaiset vain hokivat että tehokkuus tehokkuus tehokkuus ja niinpä aika nopeasti motoharvennus yleistyi ja metsurit saivat väistyä.
Ja oikeassa olivat, kyllä ainakin isoilla hakkuu- ja ajokoneilla eh-metsät pilataan. Johan pelkästään 4-5 metriä leveät ajourat ja vielä leveämmät urien risteykset ja mutkat vie tolkuttomasti pinta-alaa pois puun kasvatukselta, suoranaista metsän haaskausta tuollainen. Mutta tämä hyväksytään nikottelematta. Tehokkuuden nimissä kaikki tämä hölmöily.
Metsurit takaisin tekemään ensiharvennuksia ja puiden kuljetus maataloustraktoreilla tai pienillä kapeilla ajokoneilla, 3,5 metriä pitää olla ajouran maksimileveys.
Onhan se mahdollista nytkin teettää eh:t metsuritöinä. Voi olla että tuloja ei tule euroakaan. Taitaa jäädä miinus puolelle koko työmaa. Ei muuta kuin taimet harvempaan ja yhdellä harvennuksella päätehakkuuseen.
kyllä tärkeämpi on ensiharvennuksen lopputulos kuin muutama satanen puurahaa . on kaksivaihtoehtoa hyvään lopputulokseen ,joko pienempi kone tai metsurityö
Missä metsänkasvattaja sinulla on ollut ongelmaa ? Harvennustiheydessä , ajourien leveydessä, ajourien painumissa vai puuvalinnoissa ? Kaikkiin se pienikään kone ei tuo apua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.