Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Timpan kaas samaa mieltä. Ei tuollaista tule nykypäivänä jos harvennus on pohjaltaan kunnossa. Mahtaako kuvien kohteilta löytyä kantoja edes? Näytti kitu/joutomaan tapaisilta rääpiltä. Eihän motokuski metsää päältä hakkaa ja tuollaisia jätä.
Kim1, tuotoseroesimerkki oli varmaan ääriesimerkki – ei ole tietenkään yleinen tilanne se että hoitamaton kasvaisi puolet hoidetusta. Mutta taimikko voi mennä ns. pilalle jos latvukset menevät tiheikössä suppeiksi.
Korjaussarjaksi?
1. Ryhtiä taimikoiden perustamiseen ja hoitoon. Tuki taimikoiden hoitoon pitää jatkua kemerassa tai Metkassa. Toteuttaja: maanomistaja.
Edellyttää hyvää hirvikannan hoitoa, ettei taimikoihin tarvitse jättää ”särkymävaraa”.
2. Parempi ennakkosuunnittelu. Paikalla on käytävä kerran ennen hakkuuta. Päätetään tehdäänkö ensiharvennushakkuu vai sittenkin hoito, jonka jälkeen odotellaan puiden pulskistumista. Vaihtoehtona energiahakkuu, mutta tämä ei pitäisi olla pääsääntö johtuen homman heikosta kannattavuudesta. (Tämä riippuu energian hinnoista; esimerkiksi rehevällä kasvupaikalla ja kylvötaimikoissa voi laittaa harkintaan.) Käytännössä vaatisi ehkä ehdollisen oston, eli metsävaratiedon perusteella ei tehdä lopullista kauppaa. Toteuttaja: mhy tai puun ostohenkilö.
3. Kuitupuun hinnan pysyvä nousu. Auttaisi, ja nimenomaan niin että leimikoiden väliset hintaerot kasvavat. Huonosta pitää maksaa selvästi vähemmän – tämä kannustaisi kunnostamaan tarjolle tulevan leimikon! Toteuttaja: metsäteollisuus.
Tolopan suhteen epäilen että onko minkään vertaa metsätoimijoiden kanssa edes ollut tekemisissä. kyllä niillä moton kuljettajilla selkeästi on aina näkemys miten puuta pitää korjata kohteesta. Ei minulla ole ainakaan vastaan tullut konehemmoa joka olisi sanonut että tekee yläharvennuksen firman ohjeella ensiharvennukselle. Kakkosharvennukseenkin saa itse pyytää jos haluaa yläharvennuksen. On siihen joku kerta sitten suostuneetkin.
Katso noita Seppäsen harvennusvideoita, kyllä hän selkeästi niissä sanoo, miten metsänomistaja on pyytänyt tekemään harvennuksen. Niistä löytyy myös harvoja kohteita.
Onko lukihäiriö vai muutenko vaikea ymmärtää luettua tekstiä, kun siitä aina syntyy oma väännös.
Piti oikein kurkata metsälakia ja vastaavaa asetusta. Harvennuksen jälkeistä metsää arvioidaan siis pituudella ja sen mukaan taulukosta katsottavalla minimipohjapinta-alalla. Itse ajattelisin niin, että runkoluku olisi kuitenkin enemmänkin se ratkaiseva asia tulevaisuuden kannalta. Ei tuo kuvan esimerkkikään minusta näytä kovin vähäpuiselta, puut ovat vaan kleinejä.
Sinänsä kun tulokset ovat näin yhteneviä, niin varmaan kyse on enemmänkin ajourien levenemisen vaikutuksesta.
”…Sitten on se toinen puoli. Susipuut. Mitäs niille sitten pitäisi tehdä? Poistettaessa jää jäljelle luonnollisesti iso kanto ,mutta se ei osaa kertoa mitä se on päällään kantanut. Hoitamaton metsä on puustoltaan epätasainen…” Suorittavan toteamana hyvin usein noin.
Kmo laittaman 10:17 kuva on täysin epäonnistuneen uudistamisen ja th tuottama hieskoivuhatelikko, jossa jotkut havupuut kehittyvät etukasvuisiksi harakannaintipuiksi. Surkea on ”leimikon” puusto.
Tolopan kommenttiin että yleensä kaupat tehdään ostavien firmojen kanssa ja tuo on marginaalia mitä joku konehemmo suoraan metsänomistajan ohjeilla tekee. Näitä Jovaineita ei kovin taajassa ole jotka näitä motoja ohjeistaa suoraan työn tilaajana. Olisiko aika tiputtaa yksi turha välikäsi toiminnasta eli mhy koska metsäkeskus kyllä hoitaa viranomaisvalvonnan ja mhy:n toiminta saattaa enemmän tuottaa epämääräisiä tuloksia näkyville tehdessään huonojakin, hoitamattomia vitelikkoja puun toimitussopimustensa tynköämiseksi.
Koivulla on suurempi monimuotoisuusarvo? Kuitupuun hinnat eri puulajeille ensiharvennuksessa ovat yhtenevät. Seuraavassa harvennuksessa koivu ja susipuumänty poistuisivat molemmat ja suurta eroa nykyarvoon ei muodostu?
turha välikäsi toiminnasta eli mhy
Jyrkästi eri mieltä: juuri mhy voisi hoitaa etämetsänomistajien metsiin lisäarvoa huolehtimalla että leimikot ovat kunnollisia. Vaatisi lisäksi sitä leimikoiden hintaerojen repeämistä suuremmaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.