Jos palstalla ei ole riittävästi kasvatuskelpoisia puita , tilanne ei parane mittasi asian miten tahaansa.  Kyllä ne samat tulokset löytyvät koneen omavalvontasivuiltakin .  Sinne on koealojen tiedot syötetty  (kpl/valtapituus/paksuus) ja saatu myös vastaus ,onko tiheys sopiva kyseiselle maapohjalle/ puulajille. Ellei, fiksu kuski korjaa tekemisiään siitä eteenpäin. Itseään voi kalibroida helposti vaikka joka työpisteellä laskemalla ne rungot ,mitä 11 metrin puomin tekemän puoliympyrän sisään jäävät. Jäävien puiden rk-keskiläpimitta saadaan suoraan koneen näytöltä ,kun tartutaan vastaavan kokoluokan poistettavaan runkoon. Muutama tällainen ja keskiarvo niistä. Runkojen keskipituus  selviää runkojen katkonnan ja karsinnan yhtydessä muutaman sentin tarkkuudella. Mittalaite näyttää valmistetun puutavaran osuuden ja latvuksen osuus on helppo arvioida. Kaikki onnistuu satoi tai paistoi työn hidastumatta juuri lainkaan. Relaskoopin kanssa voi huurtua rillit ja kastua kamat eikä lopputulos ole yhtään parempi. Konekin seisoo toimettomana kuskin pyöriessä pitkin metsiä . Ja varjele ,jos on vähänkin aluskasvosta . Risut on käytävä taittelemassa ,että kaikki rungot pystyy lukemaan.

Katselin tuota YLEn uutisten kuvaa ja näyttäisi sekapuustoiselta kohteelta jossa ei ole edes pituutta tarpeeksi ja on mahdollista että ylitiheä/hoitamaton ennen hakkuuta.

Ajatellaan asiaa Metsälain kannalta. Hakattu alle lakirajan. Mk sanoo soo soo. Mutta maanomistaja kärsii rahallisesti ja pahimmillaan joutuu uudistamaan.

Dilemma on aika vaikea, jos ei ole kunnolla hoidettu kohde niin eh on liki poikkeuksetta koneella hakattuna joko liian harva tai korjuuvaurioinen. Ja huonosti hoidetut kohteet eivät ole loppumaan päin. Hoidetut alkavat olla harvassa ja tuon uutisoinnin jälkeen moni alkaa empiä eh:n myymistä. Vähän rahaa-mahdollisesti epäonnistunut hakkuu..

Olisiko osto-organisaation koulutukseen laitettava panoksia? Eli ei osteta liian aikaisia, hoitamattomia kohteita. Vai onko yhtiölle ihan sama mitä metsästä tulee, kunhan tulee ostomiehen vuosikiintiön verran?

Olisiko eräs keino kauppakirjaan merkitä hakkuun tavoitetulos JÄÄVÄN puuston osalta, JOS kohde on tarkastettu esim. metsänhoidon tason, pituuden ja Ppa:n mukaan soveltuvaksi paikan päällä? Jos tässä ei pysytä niin ostaja/yrittäjä on korvausvelvollinen? Ja jos edelleen  myyjä haluaa hakkuun, niin vastaa itse.

Ainakin ajattelisin että viimeinen olisi aika kova. Konekuski voisi sanoa että ei oteta lavetilta alas ollenkaan. On ostajia joilla esim. ennakkoraivaamaton harvennuskohde aiheuttaa moisen toimenpiteen.

Se mikä tuossa uutisoinnissa on jäänyt pimentoon on : a) Ovatko kohteet olleet minkä yhtiön /yhtiöiden ostamia? b) Ovatko kaikki kohteet yksityisten omistamia vai onko mukana yhtiöiden, Mh:n, Säätiöiden jne. metsiä?

Aika monessa paikkaa taitaa ostomiehellä olla vuositavoite joka olisi mukavaa saada täyteen. Esim. 50 000m3 / vuodessa.

No onhan noita lakirajan alle hakattuja harvennuskuvioita tullut vastaan esim. jonkun maksimaalista voittoa tavoittelevan sijoittajan jäljiltä. Hakataan kaikki mitä saadaan ja laitetaan palsta myyntiin.

Oma kokemus vanhan lain ajalta. Tarjosin päätehakkuuseen 0,5 ha ylitiheää, harmaarunkoista kuusikkoa muiden leimikoiden mukana, d 1,3 luokkaa 19 senttia. Tuolloinhan laissa oli muistaakseni 24 senttiä kuuselle rinnankorkeudelta ja toisena perusteena yli-ikä.

Toinen ostomies sanoi että ei. Vanha metsuritaustainen teknikko. Ei uskaltanut ostaa ja tarkisti vielä läpimitan. Nuorempi, toisen firman kaveri löi kairan kylkeen ja sanoi että kyllä tämä tästä nurin saadaan. Kuusikolla ikää yli 70 vuotta. Kertoi että ehkä jo seitsemän vuoden päästä on ostanut miljoona mottia puuta.

Metsään.fi taitaa antaa harvennussuosituksen suurelta osin ppa:n mukaan. Metsäverkossahan voi mo vaikuttaa hoitoesityksiin itse. Eli aikaistaa harvennuksia jos sille tuntuu.

Erään toimijan mukaan hoitamattoman nuoren metsän kohdalla voitaisiin tehdä ns. aikaistettu ensiharvennus, jossa tavoitteena jäävän puuston runkoluku olisi 100-250 kpl enemmän kuin kasvupaikan mukainen suositus. No tämä on hieno tavoite ja onnistuu metsurin tekemänä. Koneella ei. Muutaman tuollaisen luontaisesti uudistetun männikön olen itse moottorisahalla hakannut ja lupaan että päivätuotos ei ole korkea. Samaten 20 vuotiaan kuusikon jossa istutettu runkoluku oli 2900 kpl/ha. Pudotin runkoluvun 1500 kpl/ha ja silti on huiman tiheä mutta hakkuun  jälki on kaunista, varsinkin jos ajourat suunnittelee ja merkkaa ennakolta.

Mutta tuo mitä suorittava kirjoitti mahdollisesta energiapuuhakkuusta ennen ensiharvennusta on varma tapa tärvellä jäävä puusto eh:ssa alle lakirajojen.

No nyt olisikin metsälain säätäjillä sopiva rako laittaa kurittomuus kuntoon.

a) lisätään lakiin metsänhoitovelvoite. Ja kaikille kehitysluokille.

b) lisätään lakiin velvoite käyttää ammattitaitoista metsuria, silloin kun tarpeen.

c) lisätään lakiin velvoite käyttää kevyttä korjuukalustoa ja palataan 80-luvun urasuunnitteluun jossa leimikko nauhoitettin ja jaettiin palstat tekijöille. Hakkuumiehet saavat pitää ruokanuotiota ja tekevät tuntitaksalla töitä.

Eli kolme viimeistä olivat sikeää haaveunta.

Kim ykkösen osaamisen voi jättää omaan arvoonsa. Pari onnistunutta suoritusta ei kerro riittävästi osaamisesta.

Omalla kohdalla kokemukset alkoivat vuosittaisilla hankintahakkuilla omalla tilalla ja jatkuivat yli 30 vuotta koneellisen puunkorjuun parissa. Varovainen arvio 40 000 tuntia moton puikoissa. Tiedän kyllä mistä puhun. Valitettavasti yksinkertaisiakin asioita ,kuten taimikonhoidon merkitystä , joutuu kertaamaan muutamille palstalaisille vuodesta toiseen. Jos sen rastin ryssii ,on se lyönti omaan nilkkaan .