Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Turha sitä on kiistää etteikö harvennukset mene harvaksi jos kerta mittaukset näin osoittaa. Se että leimikko on risukkoinen ei vaikuta tiheyteen millään tavalla. Hakkuu jälkeen ja poistettavien puiden valintaan kylläkin. Niin kuin aiemmin kirjoitin niin tuo Metsolan video on hyvä ja hienosti opettaa mittauksen suorittamisen. Minusta videolla olisi voitu vielä käsitellä se että mistäkohdin tiheydet mitataan jotta saadaan oikean suuntainen tulos. Tätähän jätkä ei ymmärtänyt, mutta se ei ole uutta. Metsäkeskuksen mittaukset ovat varmaan oikein mitattu ja koealoja on ollut riittävästi. Kun metsänomistaja menee mittaamaan niin on hyvä tietää kuinka mittaus tehdään. Tehdäänkö se ajourien välistä, ajourien keskeltä, vuoron perään ajourien laidoilta vai mistä. Tämä olisi hyvä kertoa myös kun mittauksia tehdään. Sama koskee ajourien leveyksiä. Miten ne mitataan. Niitä ei mitata kahden vastakkaisen puun välistä niin kuin usein luullaan. Se ehkä selviää sitten Metsolan toisessa osiossa kunhan sen julkaisevat.
Erittain huonokasvuinen paikka. Lenkoja, lyhyt vuosikasvu, hento oksaisia, latvan vaihtoja, paljon hieskoivuja, liekö edes uudisttu eli jättety hakkuun jälkeen silleen. Yksi mahdollisuus olisi, että parhaat ja suurimmat otettu. Mutta se lienee väärä oletus, kun näyttäisi, että olisi sahattu oksia muutamasta männystä ja siten voisivatkin olla kohdan parhaita jättöpuita. Mahdollisesti savikko ja ojittamattona märkä paikka. Kasvaneeko kohtaan koskaan ladukasta tukkipuuta?
Riukutuneeltahan tuo näyttää, ja muutakin vikaa löytää. Mitäs tuolle olisi sitten pitänyt tehdä, jättää harventamatta ajourien välistä ettei mene alle lakirajan?
Keski suomessa oli harvennushakkuu, puunkorjaajan kertomaa, poistettava koivu oli niin pieni läpimittaista etttei voinut tehdä kolmosia koska eivät kestäneet silppuuntuivat moton kourassa, hakkuu muuttui energiapuuhakkuuksi…. täytyypä käydä ensi kesänä katsomassa paikkaa, tiedän kyllä missä se on.
Ensiharvennetun kohteen valokuva kertoo, että männyntaimikkoon oli aikoinaan jätetty jonkun tuhon vuoksi aukkopaikkoihin koivua. Koivu oli ehkä kasvanut etukasvuiseksi ja varjostuksellaan vähentänyt kehityuskelpoisten mäntyjen osuutta. Jos nyt ensiharvennuksessa olisi vähennetty lisää koivuja, olisi kohde valokuvan alueelta entistä vajaatuottoisempi.
Koivu ei sovellu kovin hyvin sekapuuksi männyntaimikkoon. Ainakin täystiheästä mä-taimikosta ne pitäisi poistaa jo taimikkovaiheessa. Sitävastoin ku-taimikkoon koivu soveltuu paremmin, mutta taimikkovaiheessa joudutaan tyytymään etukasvuisiin ja hirvituhovaaran jo ylittäneisiin yksilöihin, koska ku-taimien kanssa samanmittaiset tai vähän pienemmät ko-taimet jalostuvat useissa kohteissa hirvenlihaksi.
Ylen kohde näyttää minun silmään siltä että motokuski on ottanut isoimmat puut pois jotta saadaan motteja tehtyä, huonommat jääneet, tämä jos joku olisi pitänyt tehdä energiaksi jolloin pienemmät puut olisi kelvanneet, tai sitten antaa kasvaa..
Niinhän se kokemattoman silmään näyttää. Onneksi tänä päivänä kuvataan kohteet ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen.
Ainakin oma etiikkani piti jäävän puuston laadun etusijalla. Riukuja en kuitenkaan jättänyt edes tilkkeeksi ,kun ne kokemusteni mukaan olisivat olleet pötköllään luonnonvoimien avustamana muutaman vuoden sisällä. Nyrkkisääntönä oli :”Jos ei kunnon latvusta , ei ole kunnon juuriakaan pitämään puuta pystyssä harvennuksen jälkeen.” Asia tuli myös varmistettua nyppimällä huonolatvaisia riukuja juurineen maasta. Juuria löytyi yleensä parin kämmenen leveydeltä ja pääjuurta ei lainkaan. Päätelmäni perustuu usean tuhannen rikupuun otantaan.
Sitten on se toinen puoli. Susipuut. Mitäs niille sitten pitäisi tehdä? Poistettaessa jää jäljelle luonnollisesti iso kanto ,mutta se ei osaa kertoa mitä se on päällään kantanut. Hoitamaton metsä on puustoltaan epätasainen. Jossakin on reilusti liikaa puita pienellä alalla ja aukkoisia paikkoja koristavat susipuut. Niitäkin joutuu selittelemään ,kun isäntä väittää , että yhtiö vie parhaat päältä ,vaikka niitä hyviä ei ole alunperin ollut lainkaan.
Mopokuskille on ylivoimainen rasti ymmärtää edes se, mikä on pohjapinta-ala.
Relaskooppi kuitenkin ottaa huomioon runkojen vahvuuden / hoikkuuden – ja sen perusteella jättää riukuuntuneen metsän tiheämmäksi runkoluvultaan kuin puomilla mittaus. Umpiluisessa päässä tiedonsiirto ei oikein onnistu.0000000000000000000000000000000000000000000000000000000
Ero on toki aika pieni. Olemme mitanneet satoja koealoja opetusmielessä esim: -Relaskoopeilla joka ukko. – Runkoluvuilla ympyräkoealoista. – Mittaamalla samat puut millimetrisaksilla mittausohjeen mukaan.
Tulokset ovat olleet sangen yhdenmukaiset.
Poikkeamia on ollut eniten ensikertalaisilla relaskoopin käyttämisessä, mutta kun kaikki mopokuskit eivät ole tajunneet, kuinka tarkkana pitää olla tuollaisten optisten mittalaitteiden kanssa. Saattaa tulla jopa kahden neliömetrin heitto luokassa 20 – 25 neliömetriä, mutta harjoitus on heistäkin tehnyt mestarin.
Ihan hyviä vuosikasvujahan tuossa ylen kohteella on ollut. Kymmeniä senttejä oksavälit. Te ootte siellä etelässä vain niin vaativia kun ootte tottunu niin hyvin kasvaviin metsiin. Täällä kasvatellaan innolla paljon huonompiakin. Tuossakin on muutaman kymmenen vuoden päästä jo komea metsä kun vähän tuuhettuu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.